Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta)

Edunvalvonta Luvallisella asialla Inga Paavola 59 Lakimiestittelin villin käytön ajat ovat nyt ohi ja harrastusluonteinen ja sa tunnainen asianajo jää historiaan. NY st :i va ku om o.c ot ph k oc /D Lupalakimiesjärjestelmän ensiaske leet Oikeudenkäyntiasiamiehille ja -avustajille on vuoden 2013 alusta lähtien ollut uusi lupajärjestelmä, kun laki luvan saaneista oikeudenkäyn tiavustajista tuli voimaan 1.1.2013. Jatkossa oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana yleisissä tuomiois tuimissa voi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Hal linto-oikeuksissa lupa tarvitaan, jos asiamies tai avustaja hoitaa lasten suojeluasiaa. Uuden lainsäädännön tavoit teena on oikeudenkäyntien asiano saisten oikeusturvan ja asianmukai sen oikeudenhoidon edellytysten parantaminen oikeudenkäyntiasia miesten ja -avustajien työn laatuta soa nostamalla. Laatutason nosta minen tapahtuu saattamalla myös muut oikeudenkäyntiasiamiehet kuin asianajajat ja julkiset oikeusavustajat ammattieettisten velvollisuuksien ja valvonnan piiriin perustamalla muille asiamiehille uusi lupajärjestel mä. Lupa on tarpeen hoidettaessa riita- tai rikosasiaa yleisessä tuomio istuimessa. Luvan saanut avustaja on velvollinen noudattamaan laissa säädettyjä ammattieettisiä velvol lisuuksia. Toiminnan valvonta kuuluu Asian jajaliiton valvontalautakun a nalle, oikeuskanslerille ja perustet tavalle oikeudenkäyntiavustajalau takunnalle. kimiehen tulee olla rehellinen. Ammattikuntamme on siis siir tymässä aikaan, jolloin viimeistään avustaminen oikeudenkäynnissä tulee muodostumaan kattavasti am mattimaiseksi toiminnaksi, jossa on kyse elinkeinonharjoittajan kulut tajille tai toisille elinkeinonharjoit tajille sekä viranomaisille tarjoamis a t palveluista. Toki ammatille, jonka ydinsisältönä on oikeusturvan edis täminen, voidaankin asettaa korkeat laatuvaatimukset. Monentasoista rehellisyyttä Mikä sitten erottaa lupala kimiehen ja asianajajan toisistaan? Asianajajan tulee olla ominaisuuk siltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa, kun taas lupalakimieheltä edellytetään, että hän ei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avusta jan tehtävään. Asianajajan tulee olla rehelliseksi tunnettu, kun taas lupala Miten ”re hellisyyttä” sitten arvioidaan? Lupalakimiehen rehelli syysedellytys voi jäädä täyttymättä, jos henkilö on tuomittu rangaistuk seen tietynlaisesta rikoksesta tai jos henkilö on tahallaan antanut vääriä tietoja lupaa hakiessaan. Asianaja jilta edellytetty määre ”rehelliseksi tunnettu” tarkoittaa enemmän kuin pelkkä rehellisyys; luvan epäämisen perusteena voi olla esimerkiksi jo oleminen esitutkinnassa epäiltynä epärehellisyyttä osoittavasta rikok sesta. Tietynlaista rehellisyyden hie rarkiatasoa osoittaa se, että asiana jajaliitosta kelpoisuusvaatimusten puuttumisen takia erotettu lakimies voisi kuitenkin saada lupalakimiehen toimiluvan, koska asianajajan kel poisuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin lupalakimiehen. Toimilupaa ei voida kolmeen vuoteen myöntää la kimiehelle, joka on kurinpidollisena seuraamuksena erotettu asianaja jaliitosta. Näin ollen lakimies voisi siis 11

Nuoret Lakimiehet 3/2012 - Juhlavuosinumero (75 vuotta) | Page 11