Nuoret Lakimiehet 3/2011 - Nuori Lakimies talouskriisin pyörteissä | Page 26

Kuva: Markusram / flickr.com Internet-sivuilta, http://www.takuusaatio.fi. Talous- ja velkaneuvonta on lykättävä, mikäli maksuviivästys johtuu kuluttajasta riippumattomasta syystä, kuten työttömyydestä tai vakavasta sairaudesta. Laki ei sääntele, miten pitkään lykkäykseen kuluttajalla on oikeus. Luottokäytännössä on omaksuttu tulkinta, jossa enimmäisaika olisi muutamia kuukausia. Viivästyskoron ja perintäkulujen kertymistä tämä irtisanomisen lykkääminen ei kuitenkaan keskeytä, joten se ei missään tapauksessa korvaa velan uudelleenjärjestelyksi tehtävää sopimusta. Kun maksusopimus tehdään, sopimusta tulee noudattaa. Ellei sopimusta noudateta, velkoja voi menettää luottamuksen asiakkaaseen ja siten mahdollisuus uusiin järjestelyihin vähenee. Siksi asiakkaan on ensiarvoisen tärkeää ehdottaa velkojalle sellaista maksusuunnitelmaa, jota asiakas pystyy realistisesti noudattamaan. Yleensä siis kannattaakin aloittaa ongelmatilanteen selvittämisestä ja tilanteen kokonaiskartoituksesta. Oma luottokielto? Takuu-Säätiö Omaa luottokieltoa koskeva luottotietomerkintä tehdään asiakkaan omasta, luottotietorekisterin pitäjälle osoitetusta hakemuksesta. Merkintä perustuu luottotietolain 12 §:ään. Viime vuosina yleistynyt ilmiö on, että omaa luottokieltomerkintää käytetään velkaantumisen hil­ litsemiseksi. Oma luottokielto on kuitenkin alun perin tarkoitettu estämään henkilötietojen väärinkäyttö, kuten luoton ottaminen ja tilausten tekeminen väärän henkilön nimellä. Merkinnän taustalla voi siis olla asiakkaan passin tai ajokortin katoaminen tai tilanne, jossa henkilötietoja on muulla tavoin joutunut todennäköisesti vääriin kä­ siin. 26 Laissa tai viranomaisohjeissa ei ole eksplisiittisesti säädetty siitä, miten luotonantajien ja elinkeinonharjoittajien tulisi ”suhtautua” omaan luottokieltomerkintään. Merkinnän tekeminen ei juridi­ sesti rajoita henkilön kelpoisuutta ottaa luottoa ja tehdä sopimuksia. Merkintää voidaankin pitää tietynlaisena ennakkovaroituksena siitä, että luoton hakemisen tai sopimuksen tekemisen taustalla voi olla henkilötietojen väärinkäyttö tai ylivelkaantumisvaara. Luottokäytännössä merkintä usein estää luoton hakemisen sähköisesti. Asiakkaan tuleekin asioida henkilökohtaisesti luotonantajan toimipisteessä, jotta henkilöllisyydestä voidaan mahdollisimman luotettavasti varmistua. Ellei luoton­ antaja pyri varmistumaan luotonhakijan henkilöllisyydestä erityisellä huolella omasta luottokieltomerkinnästä huolimatta, voi menettely olla hyvän luotonantotavan vastaista. Takuu-Säätiö on niin sanotun kolmannen sektorin alalle kuuluva toimija, joka saa toimintaansa tukea pääosin RAY:ltä. Takuu-Säätiön Velkalinja neuvoo puhelimitse (p. 0800 9 8009) maksuvaikeuksissa olevia yksityishenkilöitä. Takuu-Säätiö voi myöntää takauksen järjestelylainalle, jolla järjestellään olemassa olevat velat yhdeksi paremmin hallittavaksi ja yleensä kustannuksiltaan edullisemmaksi lainaksi. Tällä hetkellä järjeste­ lylainan maksimimäärä on 34 000 euroa. Käytännössä haetaan ensin lainan takausta säätiöltä ja myöntei­ sen takauspäätöksen jälkeen käydään erillinen luottoneuvottelu pankissa. Lisätietoja voi lukea Takuu-Säätiön Talous- ja velkaneuvonta on Kuluttajaviraston ohjaama ja johtama palvelu. Neuvontapalvelun tuottajina ovat kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat tai yleishyödylliset yhteisöt. Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen perustuu talous- ja velkaneuvonnasta annettuun lakiin. Talousja velkaneuvojan tehtävänä on selvittää asiakkaansa velkatilanne, etsiä ratkaisuja velkojen hoitamiselle ja ylipäänsä neuvoa taloudenpidossa. Velkaneuvojan ammattitaito ulottuu myös erilaisten avustusten, eläkkeiden ja sosiaalitukien viidakkoon. Velkaneuvoja avustaa tarvittaessa myös velkojien kanssa tehtävissä vapaaehtoisissa sovinnoissa ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyvässä prosessissa. Talous- ja velkaneuvonnan yhteys­ tiedot löytyvät Kuluttajaviraston Internet-sivuilta http://www.kuluttajavirasto.fi. Sosiaalinen luotto Osa kunnista tarjoaa joko itse tai kuntayhtymien kautta sosiaalisia luottoja. Sosiaalinen luotonantotoiminta on sekin lakiin perustuvaa (laki sosiaalisesta luototuksesta), mutta kunnilla ei ole tämän suhteen palveluvelvoitetta. Sosiaaliseen luotonantotoimin­ taan liittyy keskeisesti myös sosiaalietuuksien kannalta kokonaisvaltainen taloudellinen neuvonta. Sosiaalisen luoton yleisin käyttötarkoitus on olemassa olevien velkojen järjeste­ leminen. Luottokustannuksena perintään vain Suomen Pankin julkaisemaa viitekorkoa, ei perustamis- ja muita kustannuksia. Sosiaalinen luotto on juridinen ”kummajainen” siinä suhteessa, että luoton myöntämistä koskeva päätös on hallintopäätös. Luotonmyöntämiskriteerien tuleekin olla ennalta määriteltyjä ja kaikkia luotonhakijoita on kohdeltava luoton myöntämiskriteereihin nähden yhdenvertaisesti. Sosiaalisesta luotosta annettu päätös on valituskelpoinen.