Nuoret Lakimiehet 3/2011 - Nuori Lakimies talouskriisin pyörteissä | Page 26
Kuva: Markusram / flickr.com
Internet-sivuilta, http://www.takuusaatio.fi.
Talous- ja velkaneuvonta
on lykättävä, mikäli maksuviivästys
johtuu kuluttajasta riippumattomasta syystä, kuten työttömyydestä
tai vakavasta sairaudesta. Laki ei
sääntele, miten pitkään lykkäykseen
kuluttajalla on oikeus. Luottokäytännössä on omaksuttu tulkinta, jossa
enimmäisaika olisi muutamia kuukausia. Viivästyskoron ja perintäkulujen kertymistä tämä irtisanomisen
lykkääminen ei kuitenkaan keskeytä,
joten se ei missään tapauksessa
korvaa velan uudelleenjärjestelyksi
tehtävää sopimusta.
Kun maksusopimus tehdään,
sopimusta tulee noudattaa. Ellei
sopimusta noudateta, velkoja voi menettää luottamuksen asiakkaaseen ja
siten mahdollisuus uusiin järjestelyihin vähenee. Siksi asiakkaan on ensiarvoisen tärkeää ehdottaa velkojalle
sellaista maksusuunnitelmaa, jota
asiakas pystyy realistisesti noudattamaan. Yleensä siis kannattaakin aloittaa ongelmatilanteen selvittämisestä
ja tilanteen kokonaiskartoituksesta.
Oma luottokielto?
Takuu-Säätiö
Omaa luottokieltoa koskeva
luottotietomerkintä tehdään asiakkaan omasta, luottotietorekisterin
pitäjälle osoitetusta hakemuksesta.
Merkintä perustuu luottotietolain 12
§:ään. Viime vuosina yleistynyt ilmiö
on, että omaa luottokieltomerkintää
käytetään
velkaantumisen
hil
litsemiseksi.
Oma luottokielto on kuitenkin
alun perin tarkoitettu estämään henkilötietojen väärinkäyttö, kuten luoton ottaminen ja tilausten tekeminen
väärän henkilön nimellä. Merkinnän
taustalla voi siis olla asiakkaan passin
tai ajokortin katoaminen tai tilanne,
jossa henkilötietoja on muulla tavoin
joutunut todennäköisesti vääriin kä
siin.
26
Laissa tai viranomaisohjeissa
ei ole eksplisiittisesti säädetty siitä,
miten luotonantajien ja elinkeinonharjoittajien tulisi ”suhtautua”
omaan
luottokieltomerkintään.
Merkinnän tekeminen ei juridi
sesti rajoita henkilön kelpoisuutta
ottaa luottoa ja tehdä sopimuksia.
Merkintää voidaankin pitää tietynlaisena ennakkovaroituksena siitä,
että luoton hakemisen tai sopimuksen tekemisen taustalla voi olla henkilötietojen väärinkäyttö tai ylivelkaantumisvaara.
Luottokäytännössä merkintä
usein estää luoton hakemisen sähköisesti. Asiakkaan tuleekin asioida
henkilökohtaisesti
luotonantajan
toimipisteessä, jotta henkilöllisyydestä voidaan mahdollisimman
luotettavasti varmistua. Ellei luoton
antaja pyri varmistumaan luotonhakijan henkilöllisyydestä erityisellä
huolella omasta luottokieltomerkinnästä huolimatta, voi menettely olla
hyvän luotonantotavan vastaista.
Takuu-Säätiö on niin sanotun
kolmannen sektorin alalle kuuluva
toimija, joka saa toimintaansa tukea
pääosin RAY:ltä. Takuu-Säätiön Velkalinja neuvoo puhelimitse (p. 0800
9 8009) maksuvaikeuksissa olevia
yksityishenkilöitä.
Takuu-Säätiö voi myöntää
takauksen järjestelylainalle, jolla
järjestellään olemassa olevat velat
yhdeksi paremmin hallittavaksi ja
yleensä kustannuksiltaan edullisemmaksi lainaksi. Tällä hetkellä järjeste
lylainan maksimimäärä on 34 000
euroa. Käytännössä haetaan ensin
lainan takausta säätiöltä ja myöntei
sen takauspäätöksen jälkeen käydään
erillinen luottoneuvottelu pankissa.
Lisätietoja voi lukea Takuu-Säätiön
Talous- ja velkaneuvonta on
Kuluttajaviraston ohjaama ja johtama palvelu. Neuvontapalvelun tuottajina ovat kunnat, kuntayhtymät,
seurakunnat tai yleishyödylliset
yhteisöt. Talous- ja velkaneuvonnan
järjestäminen perustuu talous- ja
velkaneuvonnasta annettuun lakiin.
Talousja
velkaneuvojan
tehtävänä on selvittää asiakkaansa
velkatilanne, etsiä ratkaisuja velkojen
hoitamiselle ja ylipäänsä neuvoa
taloudenpidossa.
Velkaneuvojan
ammattitaito ulottuu myös erilaisten avustusten, eläkkeiden ja sosiaalitukien viidakkoon. Velkaneuvoja
avustaa tarvittaessa myös velkojien
kanssa tehtävissä vapaaehtoisissa
sovinnoissa ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyvässä prosessissa.
Talous- ja velkaneuvonnan yhteys
tiedot löytyvät Kuluttajaviraston
Internet-sivuilta http://www.kuluttajavirasto.fi.
Sosiaalinen luotto
Osa kunnista tarjoaa joko itse
tai kuntayhtymien kautta sosiaalisia
luottoja. Sosiaalinen luotonantotoiminta on sekin lakiin perustuvaa (laki
sosiaalisesta luototuksesta), mutta
kunnilla ei ole tämän suhteen palveluvelvoitetta.
Sosiaaliseen luotonantotoimin
taan liittyy keskeisesti myös sosiaalietuuksien kannalta kokonaisvaltainen
taloudellinen neuvonta. Sosiaalisen
luoton yleisin käyttötarkoitus on
olemassa olevien velkojen järjeste
leminen.
Luottokustannuksena
perintään vain Suomen Pankin julkaisemaa viitekorkoa, ei perustamis- ja
muita kustannuksia.
Sosiaalinen luotto on juridinen
”kummajainen” siinä suhteessa,
että luoton myöntämistä koskeva
päätös on hallintopäätös. Luotonmyöntämiskriteerien tuleekin olla
ennalta määriteltyjä ja kaikkia luotonhakijoita on kohdeltava luoton
myöntämiskriteereihin nähden yhdenvertaisesti. Sosiaalisesta luotosta
annettu päätös on valituskelpoinen.