Yhteyttä työpaikalleen Saija pitää
jonkin verran edelleen työasioiden
tiimoilta, mutta viikoittainen yhteydenpito työnantajaan liittyy enemmänkin sosiaalisiin suhteisiin ja kuulumisten vaihtoon. Saija kertoo käyneensä Okko-poikansa kanssa lounaalla toimistolla ja tavanneensa kollegoita vapaa-ajalla.
Suomalainen vanhempainvapaajärjestelmä on Saijan mielestä hyvä,
mutta toki sitä voisi edelleen parantaa. “Esimerkiksi vanhempainrahan
katkeaminen lapsen ollessa noin 9
kuukauden ikäinen luo monille paineita viedä lapsi päivähoitoon jo kesken tärkeän ns. kiintymysvaiheen.
Uskon kuitenkin, että yhteiskunta
loppupeleissä säästäisi enemmän, jos
lapsen kotihoitoa tuettaisiin hieman
pidempään. Päivähoidon kustannukset lasta kohden ovat yhteiskunnalle
huomattavasti suuremmat kuin nykyinen kodinhoidon tuki, joka taas ei
monille perheille riitä, ja äidin on
tästä syystä palattava töihin liian aikaisin.”
Entäpä aika työhön paluun jälkeen, minkä asian näet suurimpana
haasteena ja muuttuuko työntekosi?
Kuinka teidän perheessä jaetaan
vanhempainvapaa, käyttääkö isä siitä osan?
Juuri nyt, mamiksella parasta Saijan mielestä on se, että saa keskittyä
lapsen hoitoon täysillä ja seurata läheltä pienen ihmisen kasvua ja kehitystä. Olen kyllä huomannut, että ei
äitiysvapaa mitään lomaa ole! Myös
Okko osaa olla vaativa esimies, ja
sitten on tietysti viikoittaiset pallerotuokiot, vauvauinnit, äiti-lapsijumpat, muskarit jne. – joten aika ei käy
pitkäksi mamiksellakaan...
“Okon isä on yrittäjä, joten vanhempainvapaan järjestäminen on
hankalaa. Isäkuukauden hän aikoo
kuitenkin pitää. Olen itse kuitenkin
jäämässä kotiin vanhempainvapaan
päätyttyä – vielä en tarkalleen tiedä,
milloin palaan töihin.”
“Suurin haaste tulee olemaan
aika. Työt on tietysti pakko järjestää
niin, että kotiin ehtii edes kohtuulliseen aikaan.”
ENNEN LAPSEN SYNTYMÄÄ ilmoita työnantajalle vapaasta 2 kuukautta ennen vapaan aloittamista. Viimeistään 2 kuukautta ennen laskettua aikaa Hae Kelasta äitiysrahaa, äitiysavustusta ja
lapsilisää. Aikaisintaan 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa (reilut 2 kk) äiti voi jäädä varhennetulle äitiysvapaalle ja saada varhennettua äitiysrahaa. Viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua
aikaa (n. 5 viikkoa) äiti jää äitiyslomalle ja saa äitiysrahaa 105 arkipäivältä eli n. 4 kuukautta.
ÄITIYSPÄIVÄRAHAa maksetaan äidille kunnes lapsi on noin 3 kk vanha. Äitiyspäivärahan
määrää voi laskea kelan nettisivuilla olevalla laskurilla. Äitiyspäivärahan määrä on korkeampi
ensimmäiset 56 päivää. Päivärahaa maksetaan 6 arkipäivältä viikossa (ma-la), poislukien arkipyhät.
Esimerkkinä 50.000 euroa vuodessa tienaava äiti saa ensimmäisiltä 56 päivältä päivärahaa
noin 153 euroa per päivä, vastaten 3.825 euroa / 4 viikkoa. Päivärahan määrä tippuu sen jälkeen
noin 101 euroon per päivä, vastaten 2.525 euroa / 4 viikon jakso. Etuudet lasketaan joko viimeisimmän valmistuneen verotuksen tulojen mukaan (esim. vuonna 2010 vuonna 2008 verotettu tulo) tai,
mikäli tulot ovat tuosta nousseet yli 20 %, määräytyvät etuudet äitiys-, vanhempain tai isyyslomaa
edeltävien 6 kuukauden työtulon perusteella.
Lapsen ollessa noin 3 kk vanha äitiysraha loppuu ja VANHEMPAINVAPAA JA VANHEMPAINRAHAN maksu alkaa isälle tai äidille. Vanhempainrahaa saa 158 arkipäivältä (noin 6 kk).
Isä voi pitää ISYYSVAPAATA 1–18 arkipäivää äitiys- ja vanhempainvapaan aikana. Vapaan
ajalta hän saa ISYYSRAHAA, jota tulee hakea viimeistään 2 kk:n kuluessa vanhempainrahan
päättymisestä.
ISÄKUUKAUSI tarkoittaa ylimääräistä 4 viikon vapaata isälle, mikäli hän pitää vanhempainvapaakauden 12 viimeistä arkipäivää (2 viikkoa).
VANHEMPAINVAPAAN ajalta kertyy vuosilomaa normaalisti.
Kunnes lapsi täyttää 3 vuotta isä tai äiti voi pitää HOITOVAPAATA vanhempainvapaan jälkeen
ja saada ajalta kotihoidon tukea. Ilmoita työnantajallesi hoitovapaasta viimeistään 2 kk ennen sen
alkua. Jotkut kunnat (lähinnä pääkaupunkiseudulla) maksavat Kelan kodinhoidontuen päälle ns.
kuntalisää. Helsingissä kotihoidontuki ja kuntalisä ovat yhteensä noin 550 euroa kuukaudessa.
29