Eurooppapolitiikkaa
- siis mitä?
Lissabonin sopimus astui voimaan joulukuun alusta, kun Tsekin
presidentti Vaclav Klaus allekirjoitti sopimuksen 3.11.2009. Näin
viimeinenkin sopimuksen voimaantulon este poistui, kun Tsekki viimeisenä maana ratifioi sopimuksen. Mutta mitä tämä sopimus tarkoittaa ja onko Suomen eduskunnalla enää mitään sanottavaa Eurooppaa koskeviin asioihin?
LISSABONIN SOPIMUS:
LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Kaikki, tai ainakin lähes kaikki,
puhuvat siitä. Mutta mistä Lissabonin sopimuksessa oikein on kyse? Yli
300-sivuinen sopimusteksti ei tee Lissabonista yhtään helpommin pureskeltavaa. Seuraavassa tiivistettynä
pähkinänkuoreen sopimus, jonka on
määrä uudistaa ja virtaviivaistaa
EU:n toimintaa, lisätä sen demokraattisuutta ja avoimuutta sekä vahvistaa Euroopan kansalaisten oikeuksia.
UNIONISTA OIKEUSHENKILÖ
Unionista tuli uuden sopimuksen
mukaan yksi yhtenäinen oikeushenkilö ja aikaisemmin tehtävä ero Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön
välillä katosi. Unioni korvaa kaikessa yhteisön, ja EU esiintyy kansainvälisissä suhteissa yhtenäisenä kokonaisuutena. Lissabonin sopimuksen
mukaan EU myös liittyy Euroopan
ihmisoikeussopimukseen.
LAINSÄÄDÄNTÖTYÖ
TEHOSTUU
Unionin lainsäädäntötyön pääsäännöksi laajeni niin sanottu tavallinen lainsäätämisjärjestys, joka vastaa aikaisempaa yhteispäätösmenet-
“EU:n perusoikeuskirjaan on ensimmäistä
kertaa koottuu EU-alueella asuvien
henkilöiden kansalais-, poliittiset,
taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.“
telyä. Ehdotukset säädöksiksi antaa
Euroopan komissio, ja jäsenmaiden
hallitusten edustajista muodostuva
neuvosto sekä Euroopan parlamentti
ovat tasa-arvoisia lainsäätäjiä. Kun
tämä menettely laajeni entistä useammille aloille, Europpan parlamentin
asema unionin toisena lainsäätäjänä
– neuvoston rinnalla –vahvistuu.
PERUSOIKEUSKIRJASTA
OIKEUDELLISESTI SITOVA
Kansalaisten oikeusturvan kannalta merkittävin uudistus on niin
sanotun perusoikeuskirjan muuttaminen oikeudellisesti sitovaksi. Euroopan unionin perusoikeuskirjaan on
ensimmäistä kertaa koottuu unionin
kansalaisten ja kaikkien EU-alueella
asuvien henkilöiden kansalais-, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset
oikeudet.
UNIONIN TOIMIELIMET JA
UUDET VIRAT
Keskeisimpiä uudistuksia ovat
Eurooppa-neuvoston muuttuminen
viralliseksi unionin toimielimeksi ja
puheenjohtajan valitseminen Eurooppa-neuvostolle, unionin ulkoasioiden
ja turvallisuuspolitiikan korkean
edustajan valitseminen, komission
kokoonpanon supistaminen tulevaisuudessa sekä neuvoston päätöksenteon uudistaminen. Toimielinten valtasuhteisiin vaikuttaa myös edellä
mainittu Euroopan parlamentin toimivaltuuksien laajeneminen yhteispäättäjänä.
32
KANSALLISTEN
PARLAMENTTIEN ASEMA
VAHVISTUU
Tärkein uudistus on kansallisille
parlamenteille annettu erityistehtävä
valvoa toissijaisuusperiaateen toteutumista. Toissijaisuus- eli läheisyysperiaatteen mukaisesti päätökset on
tehtävä oikealla tasolla ja mahdollisimman lähellä kansalaista. Kansalliset parlamentit voivat tehdä huomautuksia komissiolle, Euroopan
parlamentille ja neuvostolle, jos ne
katsovat tätä periaatetta rikotun Unionin toiminnassa.
DEMOKRATIA, AVOIMUUS JA
HYVÄ HALLINTO
Osallistuvan demokratian edellytyksiä on pyritty parantamaan. Uutena vaikuttamiskeinona on sopimukseen lisätty kansalaisaloite. Aloitteen
tekemisen edellytyksenä on vähintään miljoonan eri jäsenmaasta tulevan kansalaisen allekirjoitus.
EU-POLITIIKKA ON OSA
KANSALLISTA POLITIIKKAA
Suomen eduskunnalla on hyvät
perustuslain säännöksiin pohjautuvat
mahdollisuudet vaikuttaa unionin
päätöksentekoon. Eduskunnan roolia
koskevat perussäännökset ovat nykyisin perustuslain 93 (toimivalta kansainvälisissä asioissa), 96 (eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun) ja 97 §:ssä (eduskunnan tieto-