Nuoret Lakimiehet 3/2004 - Suuri työnhakunumero | Page 4
Onko järkeä vai ei?
oikeustieteellisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään
nykyisestä, on se tietoinen valinta kouluttaa tähän maahan
lisää akateemisia työttömiä. Sillä ehkä saavutetaan se
päämäärä, että kansalaiset ovat hyvin ja korkeasti koulutettuja, mutta opiskelemaan pyrkiville on silloin rehellisesti
kerrottava, etteivät he kenties saa koulutustaan vastaavaa
työtä valmistuttuaan.
Jorma Tilander
Toiminnanjohtaja
Suomen Lakimiesliitto
Lakimiesten työllisyystilanne on heikentynyt
hälyttävästi. Tilastojen mukaan tämän vuoden heinä–
kuussa työttömiä juristeja oli 427, kun vastaava luku
viime vuonna oli 365. Ero on merkittävä. Samaan aikaan opetusministeriössä ja eduskunnassa pohditaan
oikeustieteellisten tiedekuntien koulutuspaikkamäärien nostoa sekä uuden oikeustieteellisen tiedekunnan perustamista. Perusteita näille pohdinnoille
on vaikea ymmärtää. Hankkeet eivät ole ainakaan
koulutus- tai työvoimapoliittisesti katsottuna järkeviä.
Lakimiesliitto ei näe mitään perusteita opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003
– 2008 esitetylle lakimiesten koulutuspaikkojen
määrän kasvattamiselle lähes 60%:lla nykyisestä.
“Nuorilla lakimiehillä kestää yhä
kauemmin löytää koulutustaan
vastaavaa työtä. Vielä kauemmin
kestää pysyvän työpaikan
löytäminen.”
Onneksi Lakimiesliiton aktiivisten toimien johdosta
edellä kuvattu KESU-hanke saatiin ainakin pysäytetyksi.
Lopullisesti sitä ei ole vieläkään haudattu ja edelleen
tarvitaan tehokasta vastustamista, jotta se uudelleen
noustessaan saadaan jälleen torjutuksi.
Ministeriön kaavailuille tarvitaan huomattavasti lisäargumentteja, jotta juristien 60 % sisäänottomäärän lisääminen saataisiin edes jotenkin kuulostamaan perustellulta.
Tällä hetkellä ainut käsitettävä syy on “kustannusneutraalisuus”. Suomeksihan tämä tarkoittaa kärjistettynä sitä,
että oikeustieteellisille tiedekunnille ei anneta yhtään lisärahoitusta, vaan raahataan ainoastaan lisää tuoleja
luentosaleihin.
Nuorilla lakimiehillä kestää yhä kauemmin löytää
koulutustaan vastaavaa työtä. Vielä kauemmin kestää
pysyvän työpaikan löytäminen. Monet nuoret juristit joutuvat roikkumaan määräaikaisissa työsuhteissa vuosikausia. Työttömistä lakimiehistä on vastavalmistuneiden
osuus edelleen noin 10%.
Maan työllisyyden, talouspolitiikan ja yhteiskunnan
kehittämisen kannalta olisi koulutuksessa ja koulutusmäärissä keskityttävä työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin. Työllisyystilanteen parantaminen edellyttää avointa
ja pitkäjänteistä yhteistyötä eri osapuolten kesken –
työpaikat eivät lisäänny yliopisto- ja korkeakoulupaikkoja
lisäämällä.
Maan hallituksen hallitusohjelman yksi tärkeimmistä
tavoitteista on työllisyyden lisääminen. Tuoreimmat tilastot
kuitenkin osoittavat, että työllisyys on maassamme heikentynyt viime aikoina. Yritysten kansainvälistyminen ja
yrityskaupat eivät ole luoneet uusia työpaikkoja – päinvastoin henkilöstöä on irtisanottu. Julkisen sektorin työpaikkoja vähennetään, määräaikaisuuksia ei jatketa ja toimintoja ulkoistetaan.
Koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen sijasta
tulee käynnistää keskustelut aloituspaikkojen vähentämisestä. Nykyinen työttömien lakimiesten määrä vastaa jo
likimain yhden vuoden aikana valmistuvia uusia juristeja.
Eikä virallisissa luvuissa edes näy piilotyöttömyys, minkä
määrän voi varovaisellakin näppituntumalla olettaa olevan
virallisten työttömyyslukujen suuruinen.
Työelämän myllerrykset eivät ole suinkaan kasvattaneet lakimiesten tarvetta työmarkkinoilla. Sen sijaan
entistä useampaan julkisen sektorin virkaan, jonka kelpoisuusehtona aiemmin oli oikeustieteellinen koulutus, voidaan nykyään palkata myös muun korkeakoulututkinnon
suorittanut henkilö. Yksityisen sektorin useilla toimialoilla
työnantajat hakevat enenevässä määrin ns. “moniosaajia”,
joiden opintoihin on sisältynyt ainoastaan pieni määrä jonkun oikeudenalan opintoja, mutta joilta puuttuu kokonaiskuva oikeusjärjestelmästä.
Oikeustieteen kandidaatin tutkinto on erinomainen
yleistutkinto ja sen laatua sellaisena tulee valvoa. Yhteiskunnan ja yksityisten ihmisten tulee voida jatkossakin