Nuoret Lakimiehet 3/2004 - Suuri työnhakunumero | Page 18

Yksityisyyden suoja ja työnhaku Hanne Juntunen Kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn on aina oltava laissa säädetty peruste. Keskeisimmät henkilötietojen käsittelyä sääntelevät lait ovat henkilötietolaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Näistä jälkimmäinen uudistettiin 1.10.2004. Lait koskevat henkilötietojen käsittelyä myös työnhaussa, ja työntekijää koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan soveltuvin osin myös työnhakijoihin. Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi (HetiL 3§). Henkilötiedolla tarkoitetaan merkintää, sitä että tieto on talletettu jollekin alustalle. Pelkät puheet eivät siis ole lain tarkoittamia henkilötietoja. Työnhakijan henkilötiedot on ensisijaisesti kerättävä työnhakijalta itseltään. Jos tietoja kerätään muilta, on siihen yleensä saatava työnhakijan suostumus ja lisäksi tiedoista on kerrottava työnhakijalle. On tavallista, että tietoja kysellään myös aikaisemmilta työnantajilta. Jos entinen työnantaja kertoo omista käsityksistään, eikä tietoja kirjata mihinkään, ei ole kyse lain tarkoittamasta henkilötietojen käsittelystä. Mikäli kerrotaan rekistereihin talletettuja tietoja tai tieto talletetaan johonkin, rajoittaa lainsäädäntö tietojen keräämistä, ja tietojen hankkimiseen on oltava työntekijän suostumus. Mikko Nyyssölä on Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton asiamies. Nyyssölä on kirjoittanut kirjan yksityisyyden suojasta työsuhteessa. Nyyssölä on työskennellyt TT:n palveluksessa vuodesta 1987, ja hän on osallistunut mm. lukuisiin työlainsäädännön valmisteluhankkeisiin. Työelämän yksityisyyden suojaa koskevan lain valmistelu alkoi 1997, ja sitä on valmisteltu useassa työministeriön asettamassa työryhmässä. Nyyssölä on edustanut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittoa kaikissa näissä valmisteluelimissä. 1) Mitä rekrytoivan yrityksen on yksityisyyden suojan kannalta huomioitava työhaastattelussa? Työhaastatteluun ei itse asiassa liity suuriakaan rajoituksia. Henkilötietolaki ja muu lainsäädäntö rajoittavat ainoastaan “henkilötietojen” keräämistä. Henkilötiedolla tarkoitetaan aina sellaista tietoa, joka on, tai joka laitetaan, jollekin alustalle kuten paperille. Suupuheet jäävät kokonaan lainsäädännön ulkopuolelle. Tavanomaista, ja hyväksyttävää onkin, että työhaastattelussa puhutaan monenlaisista privaattielämään kuuluvista asioista, kuten harrastuksista. Työhaastattelussa on yleensä kysymys kahden toisilleen vieraan henkilön tapaamisesta, joten työnantajalla on luonnollinen intressi pyrkiä muodostamaan itselleen kuvaa hakijasta tällaisten keskustelujen avulla. 2) Onko olemassa ns. kiellettyjä kysymyksiä, joita työnhakijalta ei saa kysyä? Miten työnhakijan niihin pitäisi reagoida jos sellaisia esitetään? Mitään listaa taikka sääntöä kielletyistä kysymyksistä ei ole. Asialinja on tietenkin aina paikallaan. Yksi alue, jolla kannattaa kuitenkin liikkua varovasti, on perheen perustamiseen liittyvät kysymykset. Jos työnantaja esimerkiksi tiedustelee naispuoliselta työnhakijalta, onko tällä tarkoitus hankkia lapsia lähitulevaisuudessa, saatetaan törmätä tasa-arvolakiin. Jos nimittäin hakija jäisi tällaisessa tapauksessa valitsematta, saattaa syntyä olettama, että valitsematta jättämisen perusteena olivat lastenhankintasuunnitelmat, mikä puolestaan ei ole yleensä pätevä peruste valitsematta jättämiselle. “Mitään listaa taikka sääntöä kielletyistä kysymyksistä ei ole. Yksi alue, jolla kannattaa kuitenkin liikkua varovasti, on perheen perustamiseen liittyvät kysymykset.” Jos jotakin hakijan mielestä epäsopivaa kysytään, hän voi tietenkin tiedustella, miten kysymys liittyy työnhakuun, taikka ilmoittaa, että hän ei halua vastata kysymykseen. 3) Työnantajan on lain mukaan käytettävä luotettavia testausmenetelmiä ja testien tekijöitä. Miten työnantaja voi varmistua että käytössä on luotettava testaaja? Lääkärintarkastuksen ja huumetestien osalta laissa säädetään nimenomaisesti, että niihin on käytettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja laatuvalvottuja laboratorioita. Kun työnantaja käyttää näitä, vastuu tulosten oikeellisuudesta siirtyy testaajille. 18