Kunnallisvaalit
Kunnallispoliittinen jännitysnäytelmä
– Kuntavaalit 2012
Iina-Mari Supperi
Suomi on äänestämisen lu
vattu maa. Juuri kun kevään presi
dentinvaaleista on selvitty, on aika
äänestää kuntien päättäjistä. Edel
lisistä eduskuntavaaleistakaan ei ole
kulunut kuin vajaa pari vuotta.
Suomessa on toistaiseksi yh
teensä 336 kuntaa, joten kuntavaa
leissa riittää jännitystä joka niemessä
ja notkossa. Vaalit ovat hyvin hetero
geeniset: lähes 590 000 asukkaan
Helsingissä läpipääsyyn tarvitaan yli
kolmekymmentä kertaa enemmän
ääniä kuin Suomen pienimmässä
kaupungissa Kaskisissa.
Helsinki on kuitenkin oma lu
kunsa Suomen kuntien joukossa. Kes
kimäärin Suomen kunnat ovat melko
pieniä: kuntien keskimääräi en koko
n
asukasluku on noin 16 000. Tätäkin
lukua nostavat huomattavasti muu
tamat suuret kaupunkimme, sillä yli
puolet kunnista on alle 6 000 asuk
kaan kuntia. Vaikka vaalikampanjat
suurissa kaupungeissa ovatkin ihan
eri luokkaa erityisesti vaalibudjetin
osalta, jokainen ehdokas saa varmasti
tehdä töitä valituksi tulemisen eteen.
Ja valinnasta se varsinainen työ vasta
alkaa.
Kunnan koosta riippumatta
kunnallisiksi päättäjiksi kaivataan
motivoituneita, päteviä ja vastuuta
pelkäämättömiä ihmisiä. Erityisesti
pienissä kunnissa, joissa valtuuston
pieni ja ”kaikki tuntevat kaikki” vai
keat tai mielipiteitä jakavat päätök
set myös helposti henkilöityvät
valtuutettuihin - hyvässä ja pahassa.
Keskimäärin kunnallispolitiikka ei lyö
leiville, van kyse on korostetusti luot
tamustoimesta. Kokouspalkkioilla ei
juuri pääse rikastumaan ja aikaa up
poaa varmasti.
Kuntien ja kaupunkien valtuus
tot ovat päätöksiä tehdessään välit
tömästi kosketuksissa lainsäädännön
kanssa. Vaikka päätettävä asia sinän
sä ei olisi pykäläkiemuroiden aatelia,
niin joka tapauksessa valtuuston
päätöksestä on mahdollista tehdä
kuntalain 90 §:n mukainen kunnal
lisvalitus. Hallintomenettely on läsnä
joka ikisessä kunnallisvaltuuston ko
kouksessa.
Juristitaustasta onkin varmasti
myös valt