Nuoret Lakimiehet 2/2011 - Juristina globaalissa maailmassa | Page 20
Maailmalla
Tietoyhteiskunnan juridiikkaa länsinaapurissa
Sarianne Pennanen
Petteri Günther suoritti oikeustieteen
kandidaatin tutkintonsa Helsingin
yliopistossa ja valmistui alkuvuo
desta 2006. LL.M. -opintonsa Petteri
aloitti jo saman vuoden syksyllä Tuk
holman yliopiston oikeustieteellisen
tiedekunnan Institut för rättsinfor
matik -laitoksen järjestämässä LL.M.
in Law & IT–ohjelmassa, josta hän
valmistui keväällä 2007.
Mitä LL.M.:n opintosi pitivät sisäl
lään?
LL.M. in Law & IT -ohjelma
painottui tietoyhteiskunnan juri
disiin kysymyksiin, kuten onlinekaupankäyntiin, tietosuoja-asioihin,
sisältöjen verkkojakeluun ja imma
teriaalioikeuksiin. Alun perin olin
ajatellut suorittaa pelkästään IPR:iin
keskittyvän LL.M:n, mutta loppu
jen lopuksi koin, että tämä ohjelma
vastasi paremmin tarpeitani ja antoi
lisää osaamista ICT-alan haasteisiin.
Tukholman Institut för rättsin
formatik valikoitui aika pitkälti sen
perusteella, että siellä on pitkät alan
tutkimuksen ja opetuksen perinteet.
EU:n tuoman harmonisoinnin joh
dosta lainsäädännön perustana ovat
usein samat direktiivit, joten pienistä
erovaisuuksista huolimatta monet
asiat ovat melko suoraan sovellet
tavissa Suomessakin.
Mitä pidät tärkeimpänä LL.M.:n tut
kintoa suorittaessasi oppimanasi asi
ana?
Substanssiosaamisen ohella
sanoisin, että monikulttuurisen
toi intaympäristön
m
korostuneen
merkityksen ja siitä johtuvien erojen
asettamien haasteiden ymmärtämi
nen oli Tukholmassa vietetyn vuo
den jälkeen entistäkin selvempää.
Esi erkiksi jo saksalaiset saattavat
m
pitää ruotsalaisessa - ja yleisestikin
pohjoismaisessa - yhteiskunnassa
normaalina pidettyä tietojen avointa
saatavuutta
käsittämättömänä:
heidän on vaikea ymmärtää, että au
ton rekisterinumeron perusteella voi
saada tekstiviestinä omistajan nimen
20
ja osoitteen ja sitten hakea toisesta
palvelusta vielä puhelinnuneron.
Samoin eroja oli vertailtaessa aasi
alaista ja eurooppalaista sääntelyä.
Monia totuttuja asioita saikin katsoa
aivan eri näkökulmasta.
Mikä opinnoissa oli erilaista ja mikä
samanlaista kuin suomalaisessa
oikeustieteellisessä korkeakoulutut
kinnossa?
Ohjelmassamme opiskeleva
ryhmä oli tietenkin pienempi kuin
oikeustieteellisen
luentosarjojen
o alistujamäärät keskimäärin. Kaiken
s l
kaikkiaan meitä oli reilut kaksikym
mentä. Kurssit olivat myös hyvin
vuorovaikutteisia. Kun oli tottunut
suuriin luentoihin, joilla etupäässä
kuunneltiin, niin pienelle ryhmäl
lemme räätälöidyt kokonaisuudet
tiiviine keskusteluineen olivat mu
kavaa vaihtelua. Ei toki ole mielekästä
verrata OTK-opintoja suoraan LL.M.
-ohjelmaan. Osallistuin Helsingissäkin
opiskelujen aikana täällä suoritetta
van LL.M. -ohjelman eräälle kurssille
ja mielikuva vastaa siltä osin melko
pitkälti Tukholmassa koettua.
Yksi suurimpia eroja oli ehkä,
että kaikki tentit olivat “open books”.
Erilaisten
nippelitietojen
ulkoa
opiskelun testaamista ei juurikaan
käytetty, vaan enemmänkin mitat
tiin asioiden ymmärtämistä ja kykyä
soveltaa niitä. Toki kirjat oli luettava,
koska tenttitilanteessa siihen ei enää
olisi ollut aikaa, mutta tentit vaativat
hieman erityyppistä valmistautumis
ta.
Mikä oli antoisinta opinnoissasi?
Parasta oli ehdottomasti pieni
Law & IT -porukkamme. Joidenkin
kanssa pidämme edelleen aika tiiviis
ti yhteyttä, ja koska kiinnostuksen
kohteet olivat monilla samantyyp
piset, on edelleen helppoa kysyä
tutun paikallisen juristin näkemystä,
kun törmää esim. mielenkiintoiseen
italialaiseen tuomioon uutisissa.
Petyitkö johonkin opintojasi suorit
taessasi?
Olisin halunnut joiltain osin
hieman muokata ohjelman sisältöä