Nuoret Lakimiehet 2/2011 - Juristina globaalissa maailmassa | Page 20

Maailmalla Tietoyhteiskunnan juridiikkaa länsinaapurissa Sarianne Pennanen Petteri Günther suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkintonsa Helsingin yliopistossa ja valmistui alkuvuo­ desta 2006. LL.M. -opintonsa Petteri aloitti jo saman vuoden syksyllä Tuk­ holman yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Institut för rättsinfor­ matik -laitoksen järjestämässä LL.M. in Law & IT–ohjelmassa, josta hän valmistui keväällä 2007. Mitä LL.M.:n opintosi pitivät sisäl­ lään? LL.M. in Law & IT -ohjelma painottui tietoyhteiskunnan juri­ disiin kysymyksiin, kuten onlinekaupankäyntiin, tietosuoja-asioihin, sisältöjen verkkojakeluun ja imma­ teriaalioikeuksiin. Alun perin olin ajatellut suorittaa pelkästään IPR:iin keskittyvän LL.M:n, mutta loppu­ jen lopuksi koin, että tämä ohjelma vastasi paremmin tarpeitani ja antoi lisää osaamista ICT-alan haasteisiin. Tukholman Institut för rättsin­ formatik valikoitui aika pitkälti sen perusteella, että siellä on pitkät alan tutkimuksen ja opetuksen perinteet. EU:n tuoman harmonisoinnin joh­ dosta lainsäädännön perustana ovat usein samat direktiivit, joten pienistä erovaisuuksista huolimatta monet asiat ovat melko suoraan sovellet­ tavissa Suomessakin. Mitä pidät tärkeimpänä LL.M.:n tut­ kintoa suorittaessasi oppimanasi asi­ ana? Substanssiosaamisen ohella sanoisin, että monikulttuurisen toi­ intaympäristön m korostuneen merkityksen ja siitä johtuvien erojen asettamien haasteiden ymmärtämi­ nen oli Tukholmassa vietetyn vuo­ den jälkeen entistäkin selvempää. Esi­ erkiksi jo saksalaiset saattavat m pitää ruotsalaisessa - ja yleisestikin pohjoismaisessa - yhteiskunnassa normaalina pidettyä tietojen avointa saatavuutta käsittämättömänä: heidän on vaikea ymmärtää, että au­ ton rekisterinumeron perusteella voi saada tekstiviestinä omistajan nimen 20 ja osoitteen ja sitten hakea toisesta palvelusta vielä puhelinnuneron. Samoin eroja oli vertailtaessa aasi­ alaista ja eurooppalaista sääntelyä. Monia totuttuja asioita saikin katsoa aivan eri näkökulmasta. Mikä opinnoissa oli erilaista ja mikä samanlaista kuin suomalaisessa oikeustieteellisessä korkeakoulutut­ kinnossa? Ohjelmassamme opiskeleva ryhmä oli tietenkin pienempi kuin oikeustieteellisen luentosarjojen o­ al­istujamäärät keskimäärin. Kaiken s l kaikkiaan meitä oli reilut kaksikym­ mentä. Kurssit olivat myös hyvin vuorovaikutteisia. Kun oli tottunut suuriin luentoihin, joilla etupäässä kuunneltiin, niin pienelle ryhmäl­ lemme räätälöidyt kokonaisuudet tiiviine keskusteluineen olivat mu­ kavaa vaihtelua. Ei toki ole mielekästä verrata OTK-opintoja suoraan LL.M. -ohjelmaan. Osallistuin Helsingissäkin opiskelujen aikana täällä suoritetta­ van LL.M. -ohjelman eräälle kurssille ja mielikuva vastaa siltä osin melko pitkälti Tukholmassa koettua. Yksi suurimpia eroja oli ehkä, että kaikki tentit olivat “open books”. Erilaisten nippelitietojen ulkoa opiskelun testaamista ei juurikaan käytetty, vaan enemmänkin mitat­ tiin asioiden ymmärtämistä ja kykyä soveltaa niitä. Toki kirjat oli luettava, koska tenttitilanteessa siihen ei enää olisi ollut aikaa, mutta tentit vaativat hieman erityyppistä valmistautumis­ ta. Mikä oli antoisinta opinnoissasi? Parasta oli ehdottomasti pieni Law & IT -porukkamme. Joidenkin kanssa pidämme edelleen aika tiiviis­ ti yhteyttä, ja koska kiinnostuksen kohteet olivat monilla samantyyp­ piset, on edelleen helppoa kysyä tutun paikallisen juristin näkemystä, kun törmää esim. mielenkiintoiseen italialaiseen tuomioon uutisissa. Petyitkö johonkin opintojasi suorit­ taessasi? Olisin halunnut joiltain osin hieman muokata ohjelman sisältöä