Nuoret Lakimiehet 2/2010 - Perus- ja ihmisoikeudet | Page 31

min sopimus jatkoi edelleen perusoikeuksien voimistumisen kehitystä, koska sillä annettiin silloiselle EYtuomioistuimelle toimivalta varmistaa, että kaikki EU:n toimielimet kunnioittavat ja noudattavat perusoikeuksia toimissaan. Konkreettinen osoitus perusoikeuksien vahvistumisessa on ollutkin perus- ja ihmisoikeusartiklojen sisällyttäminen unionin perustamissopimuksiin. Perussopimusten artiklojen lisäksi EU:n kansalaisten oikeudet koonnut perusoikeuskirja hyväksyttiin Nizzan Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2000. Perusoikeuskirjasta tuli osa Unionin sitovaa oikeutta Lissabonin sopimuksen hyväksymisellä joulukuussa 2009. Perusoikeuskirjassa luetellaan EU:n kansalaisten ja kaikkien EU:n alueella asuvien kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, joita käsitellään seuraavan jaottelun mukaan: ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja lainkäyttö. Lisäksi perusoikeuskirjassa taataan mm. yhdistymisvapaus, vetoomusoikeus sekä liike- ja ammattisalaisuuden suoja. Vaikka perusoikeuskirjassa ei luodakaan uusia oikeuksia eikä laajenneta EU:n toimivaltuuksia, siinä kootaan ensimmäistä kertaa yhteen yhtenäiseen tekstiin kaikki EU:n yleissopimuksiin, perussopimuksiin, peruskirjoihin, lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön sisältyvät kansalaisoikeudet sekä poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet. Lisäksi perusoikeuskirjassa otetaan huomioon monet modernimmat oikeudet, jotka liittyvät esimerkiksi bioeettisiin normeihin, henkilötietoihin, kestävään kehitykseen ja kuluttajansuojaan. Perusoikeuskirjaa voidaan pitää tiivistelmänä Euroopan yhteisistä arvoista, joihin kaikki kansalaiset voivat samastua. Se tarjoaa EU:ssa eläville ihmisille keinon puolustaa itseään siten, että he tietävät ja ymmärtävät oikeutensa. Perusoikeuskirjan avulla voidaan myös valvoa entistä paremmin kansallisten ja EU:n viranomaisten toimia, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön antamiseen ja täytäntöönpanoon. Silti on huomattava, ettei perusoikeuskirja ole avuksi täysin kansal- 31 lisissa kysymyksissä, joiden käsittelystä vastaavat ainoastaan kansalliset viranomaiset kansallista lakia soveltaen. Lisäksi Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Puolan tekemien varauksien johdosta perusoikeuskirjaa ei sovelleta näiden maiden tuomioistuimissa eikä viranomaisissa. EU-kansalaisten nimenomaan perusoikeuskirjaan perustuva suoja muodostuu siten erilaiseksi, jos he ovat Ison-Britannian tai Puolan oikeuspiirissä. Toinen merkittävä rajapyykki liittyy siihen Lissabonin sopimuksen nimenomaiseen määräykseen, jonka mukaan EU liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen (“Euroopan ihmisoikeussopimus”). Euroopan unionin uusi asema oikeushenkilönä helpottaakin liittymistä, minkä seurauksena Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi valvoa, että EU:n toiminta myös käytännössä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista. Liittyminen ihmisoikeussopimukseen tehostaa osaltaan perusoikeuksien suojelua EU:n sisällä.