Nuoret Lakimiehet 2/2010 - Perus- ja ihmisoikeudet | Page 31
min sopimus jatkoi edelleen perusoikeuksien voimistumisen kehitystä,
koska sillä annettiin silloiselle EYtuomioistuimelle toimivalta varmistaa, että kaikki EU:n toimielimet kunnioittavat ja noudattavat perusoikeuksia toimissaan. Konkreettinen osoitus perusoikeuksien vahvistumisessa
on ollutkin perus- ja ihmisoikeusartiklojen sisällyttäminen unionin perustamissopimuksiin.
Perussopimusten artiklojen lisäksi EU:n kansalaisten oikeudet koonnut perusoikeuskirja hyväksyttiin
Nizzan Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2000. Perusoikeuskirjasta tuli
osa Unionin sitovaa oikeutta Lissabonin sopimuksen hyväksymisellä
joulukuussa 2009. Perusoikeuskirjassa luetellaan EU:n kansalaisten ja
kaikkien EU:n alueella asuvien kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, joita
käsitellään seuraavan jaottelun mukaan: ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo,
yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet ja
lainkäyttö. Lisäksi perusoikeuskirjassa taataan mm. yhdistymisvapaus,
vetoomusoikeus sekä liike- ja ammattisalaisuuden suoja.
Vaikka perusoikeuskirjassa ei luodakaan uusia oikeuksia eikä laajenneta EU:n toimivaltuuksia, siinä kootaan ensimmäistä kertaa yhteen yhtenäiseen tekstiin kaikki EU:n yleissopimuksiin, perussopimuksiin, peruskirjoihin, lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön sisältyvät kansalaisoikeudet sekä poliittiset, sosiaaliset ja
taloudelliset oikeudet. Lisäksi perusoikeuskirjassa otetaan huomioon
monet modernimmat oikeudet, jotka
liittyvät esimerkiksi bioeettisiin normeihin, henkilötietoihin, kestävään
kehitykseen ja kuluttajansuojaan.
Perusoikeuskirjaa voidaan pitää
tiivistelmänä Euroopan yhteisistä arvoista, joihin kaikki kansalaiset voivat samastua. Se tarjoaa EU:ssa eläville ihmisille keinon puolustaa itseään siten, että he tietävät ja ymmärtävät oikeutensa. Perusoikeuskirjan
avulla voidaan myös valvoa entistä
paremmin kansallisten ja EU:n viranomaisten toimia, jotka liittyvät EU:n
lainsäädännön antamiseen ja täytäntöönpanoon.
Silti on huomattava, ettei perusoikeuskirja ole avuksi täysin kansal-
31
lisissa kysymyksissä, joiden käsittelystä vastaavat ainoastaan kansalliset viranomaiset kansallista lakia soveltaen. Lisäksi Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Puolan tekemien
varauksien johdosta perusoikeuskirjaa ei sovelleta näiden maiden tuomioistuimissa eikä viranomaisissa.
EU-kansalaisten nimenomaan perusoikeuskirjaan perustuva suoja muodostuu siten erilaiseksi, jos he ovat
Ison-Britannian tai Puolan oikeuspiirissä.
Toinen merkittävä rajapyykki liittyy siihen Lissabonin sopimuksen
nimenomaiseen määräykseen, jonka
mukaan EU liittyy ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien suojaamiseksi
tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen (“Euroopan ihmisoikeussopimus”). Euroopan unionin uusi asema oikeushenkilönä helpottaakin liittymistä, minkä seurauksena Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi valvoa, että
EU:n toiminta myös käytännössä on
Euroopan ihmisoikeussopimuksen
mukaista. Liittyminen ihmisoikeussopimukseen tehostaa osaltaan perusoikeuksien suojelua EU:n sisällä.