Nuoret Lakimiehet 2/2010 - Perus- ja ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet Euroopan unionin alueella ja Luxembourgin ja Strasbourgin tuomioistuinten vaikutuspiirissä - A Tale of Two Cities? Perus- ja ihmisoikeuksien aseman ja merkityksen vahvistuminen on varmasti eräs merkittävimmistä viimeaikaisista kehityssuuntauksista Euroopan unionissa (EU). Samalla, kun esimerkiksi ympäristönsuojeluun ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät arvot ovat tulleet koko ajan vain tärkeämmiksi unionin oikeudessa, perus- ja ihmisoikeuksilla on nykyään entistä näkyvämpi rooli sekä EU-lainsäätäjän että EU-tuomioistuimen toiminnassa. Tämän osoituksena mm. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) johdanto-osaan lisättiin Lissabonin sopimuksella toinen kappale, jonka sanamuodon mukaisesti jäsenvaltiot hakevat innoituksensa “Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä, josta kehittyneitä yleismaailmallisia arvoja ovat ihmisen loukkaamattomat ja luovuttamattomat oikeudet sekä vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate.“ ALKUSYSÄYS PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN KEHITTYMISELLE EU:SSA Erityisen kiinnostavaa nykyisessä kehityksessä on se, että alun perin perustamissopimuksissa tai muussakaan kirjoitetussa unionin oikeudessa ei ollut minkäänlaista mainintaa perus- ja ihmisoikeuksista. Historiallisesti EU perustuikin sisämarkkinavapauksien (tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääomien vapaa liikkuvuus EU:n sisällä) ja kilpailuoikeuden varaan. Perusoikeuksien läpimurto EU-oikeudessa saavutettiin pääasiallisesti silloisen EY-tuomioistuimen antamilla kolmella ratkaisulla 1960 ja -70-lukujen taitteessa. “It was the best of times, it was the worst of times... “ — Aloituslause Charles Dickensin kirjassa A Tale of Two Cities (London, 2003), s. 5. Ensimmäinen myönteisesti perusoikeuksien soveltamiseen EU-oikeudessa liittyvä maininta sisältyi vuonna 1969 annettuun ratkaisuun tapauksessa Stauder. Antamassaan tuomiossa tuomioistuin esitti, että perusoikeudet ovat osa EU-oikeuden yleisiä oikeusperiaatteita, joiden suojaaminen kuuluu tuomioistuimen tehtäviin. Tuomioistuin jatkoi aloittamaansa linjaa antamalla vain muutamaa vuotta myöhemmin kaksi muuta tuomiota asioissa Internationale Handelsgesellschaft ja Nold, joissa tuomioistuin korosti, että perusoikeuksien tunnustamisessa ja soveltamisessa mallia haetaan jäsenvaltioiden “yhteisestä valtiosääntöperinteestä” ja “kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista”. Perusoikeusmyönteisten kannanottojen taustalta voidaan löytää erityisesti Saksan ja Italian valtiosääntötuomioistuinten linjanvedot, joiden mukaisesti kyseiset kansalliset korkeimmat tuomioistuimet olivat pidättäneet itsellään toimivallan tutkia silloisen Euroopan yhteisöjen toimielinten säädösten ja päätösten kansallisen perustuslainmukaisuuden. Kuuluisassa nk. Solange ratkaisussaan Saksan valtiosääntötuomioistuin totesi, että sen pidättää itsellään mahdollisuuden perustuslainmukaisuuden tarkistamiseen “niin kauan kuin” (“solange”) perusoikeuksien suoja yhteisöissä saavuttaisi Saksan perus- 30 tuslain mukaisen perusoikeussuojan vähimm

Nuoret Lakimiehet 2/2010 - Perus- ja ihmisoikeudet | Page 30