Nuoret Lakimiehet 2/2010 - Perus- ja ihmisoikeudet | Page 29
“Uoti kritisoi kirjassaan
oikeudenkäyntien ennustettavuutta
erityisesti niiden lopputuloksen osalta.
Jutut on päätetty jo ennalta.”
sa on esitetty rikosepäily toisessa asiassa, jonka selvittämistä konkurssissa annettava selvitys auttaa. Näin ollen kyse ei ole samasta asiasta kuin
mitä konkurssissa esim. selvitetään.
Uoti toteaa, että oikeudenmukainen
oikeudenkäynti menee velkojan oikeuden edelle. Toisaalta loppuun hän
toteaa, että oikeus vaieta lakkaa välittömästi, kun esim. rikossyytteistä
toisessa asiassa on luovuttu.
Uoti kritisoi kirjassaan oikeudenkäyntien ennustettavuutta erityisesti
niiden lopputuloksen osalta. Jutut on
päätetty jo ennalta. Tiedustelin, miten hän kokee tällä hetkellä oikeudenkäyntiavustajien merkityksen juttujen hoitamisessa ja onko avustajalla mitään merkitystä loppujen lopuksi
koko prosessissa? Uoti kertoi, että
hänellä oli kirjaa kirjoittaessaan huomattavasti negatiivisempi kuva koko
prosessista ja tämän osalta hän on
muuttanut mielipidettään. Asiamiehen vaikutus on juttujen hoidossa
merkityksellinen. Hyvällä ja asiaan
paneutuneella avustajalla voi olla ratkaiseva merkitys jutun lopputuloksen
kannalta Uotin mielestä.
Seuraavaksi keskustelu siirtyi
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön vaikutuksesta
Suomeen, erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien kannalta sekä toisaalta
oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden kannalta. Uoti viittasi mm.
Rovaniemen hovioikeuden täysistunnossaan tekemään ratkaisuun
29.1.2010 nro 59, jossa oli kyse törkeästä veropetoksesta ja sen seurauksena hallinnollisessa menettelyssä
määrätyistä veronkorotuksista. Ratkaisussa sovellettiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan
4 artiklaa ja Ne bis in idem -sääntöä.
Uotin mielestä ratkaisun perustelut ovat loistavaa juridiikkaa ja ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, miten
prosessioikeudessa on meillä myös
alettu sisäistää ihmisoikeussopimuksen vaikutteita. Lisäksi Uoti näkee,
että tosiasiallinen vaikuttaminen oikeudessa on parantunut mutta valittelee sitä, että tutkinta sen sijaan ei
ole nopeutunut. Uotin näkemys perus- ja ihmisoikeuksien vaikutuksesta on, että niitä kunnioitetaan ja pidetään suuressa arvossa mutta niitä
ei osata vielä riittävässä määrin lukea koska oikeudellinen maailma on
meillä niin erilainen. Ennakkopäätöksistä on osattava lukea se oikeudellinen normi. Tähän meillä ei ole
samalla tavoin totuttu kuin monissa
muissa Euroopan maissa. Meillä siis
halutaan, mutta ei osata noudattaa ihmisoikeussopimusta ja tätä ei voida
parantaa muuten kuin koulutuksella.
Siitä huolimatta Korkeimman oikeuden viimeaikaiset ratkaisut osoittavat, että oikeaan suuntaan ollaan
menossa.
Tähän väliin tiedustelen, mitä
mieltä Uoti oli korkeimman oi