Nuoret Lakimiehet 2/2010 - Perus- ja ihmisoikeudet | Page 29

“Uoti kritisoi kirjassaan oikeudenkäyntien ennustettavuutta erityisesti niiden lopputuloksen osalta. Jutut on päätetty jo ennalta.” sa on esitetty rikosepäily toisessa asiassa, jonka selvittämistä konkurssissa annettava selvitys auttaa. Näin ollen kyse ei ole samasta asiasta kuin mitä konkurssissa esim. selvitetään. Uoti toteaa, että oikeudenmukainen oikeudenkäynti menee velkojan oikeuden edelle. Toisaalta loppuun hän toteaa, että oikeus vaieta lakkaa välittömästi, kun esim. rikossyytteistä toisessa asiassa on luovuttu. Uoti kritisoi kirjassaan oikeudenkäyntien ennustettavuutta erityisesti niiden lopputuloksen osalta. Jutut on päätetty jo ennalta. Tiedustelin, miten hän kokee tällä hetkellä oikeudenkäyntiavustajien merkityksen juttujen hoitamisessa ja onko avustajalla mitään merkitystä loppujen lopuksi koko prosessissa? Uoti kertoi, että hänellä oli kirjaa kirjoittaessaan huomattavasti negatiivisempi kuva koko prosessista ja tämän osalta hän on muuttanut mielipidettään. Asiamiehen vaikutus on juttujen hoidossa merkityksellinen. Hyvällä ja asiaan paneutuneella avustajalla voi olla ratkaiseva merkitys jutun lopputuloksen kannalta Uotin mielestä. Seuraavaksi keskustelu siirtyi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön vaikutuksesta Suomeen, erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien kannalta sekä toisaalta oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden kannalta. Uoti viittasi mm. Rovaniemen hovioikeuden täysistunnossaan tekemään ratkaisuun 29.1.2010 nro 59, jossa oli kyse törkeästä veropetoksesta ja sen seurauksena hallinnollisessa menettelyssä määrätyistä veronkorotuksista. Ratkaisussa sovellettiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklaa ja Ne bis in idem -sääntöä. Uotin mielestä ratkaisun perustelut ovat loistavaa juridiikkaa ja ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, miten prosessioikeudessa on meillä myös alettu sisäistää ihmisoikeussopimuksen vaikutteita. Lisäksi Uoti näkee, että tosiasiallinen vaikuttaminen oikeudessa on parantunut mutta valittelee sitä, että tutkinta sen sijaan ei ole nopeutunut. Uotin näkemys perus- ja ihmisoikeuksien vaikutuksesta on, että niitä kunnioitetaan ja pidetään suuressa arvossa mutta niitä ei osata vielä riittävässä määrin lukea koska oikeudellinen maailma on meillä niin erilainen. Ennakkopäätöksistä on osattava lukea se oikeudellinen normi. Tähän meillä ei ole samalla tavoin totuttu kuin monissa muissa Euroopan maissa. Meillä siis halutaan, mutta ei osata noudattaa ihmisoikeussopimusta ja tätä ei voida parantaa muuten kuin koulutuksella. Siitä huolimatta Korkeimman oikeuden viimeaikaiset ratkaisut osoittavat, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Tähän väliin tiedustelen, mitä mieltä Uoti oli korkeimman oi