Nuoret Lakimiehet 2/2008 - Prosessi ja insolvenssi | Page 23
määrä mutta jos tämä ylittävä (eli
velkojille jako-osuutena maksettava)
määrä on niin vähäinen, ettei konkurssimenettelyn jatkamista olisi pidettävä tarkoituksenmukaisena.
konkurssien määrä on odotetusti laskenut selvästi.
Konkurssi voi päättyä ennenaikaisesti valvontapäivän jälkeen myös
sovinnon johdosta. Täysmittaisessa
konkurssissa tuomioistuinmenettely
päättyy lopputilityksen vahvistamiseen.
Yrityssaneerauslain 1.6.2007 voimaan tulleen muutoksen (laki 247/
2007) yhtenä keskeisenä tarkoituksena oli se, että yritykset valikoituisivat aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin saneerausmenettelyn ja konkurssimenettelyn välillä. Taustalla oli
se, että aloitetuista saneerausmenettelyistä noin kolmannes keskeytyi ja
syynä oli yleensä se, että menettelyn
aikana kävi ilmi, ettei yrityksen maksukyvyttömyyttä voitaisi saneerausohjelman avullakaan poistaa (toisin
sanoen yritys ei ollut saneerauskelpoinen). Niistäkin yrityksistä, joille
menettelyssä vahvistettiin saneerausohjelma, huomattava osa asetettiin
konkurssiin kahden ensimmäisen
vuoden aikana ohjelman vahvistamisen jälkeen.6 Lisäksi velkojille aiheutui menetyksiä niissä tilanteissa, joissa saneerausmenettelyä ei aloitettu
(tavallisesti yrityksen saneerauskelvottomuuden vuoksi) mutta yritys
velkaantui lisää hakemuksen vireilläolon aikana. Lain muutoksen yhtenä tavoitteena oli lyhentää saneeraushakemuksen käsittelyaikaa. Lakiin
tuli nimenomainen asian käsittelyn
kiireellisyyttä koskeva säännös. Lisäksi velallisen tulee esittää alustava
saneeraussuunnitelma jo saneerausmenettelyhakemuksessa.
4. Tilastotietoa konkurssin
päättymisestä
Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2006 ratkaistuista 410 konkurssihakemuksesta 122 (noin 29,7 %)
päättyi ilman, että velallinen asetettiin konkurssiin. Hakemuksista hylättiin tai jätettiin tutkimatta kahdeksan,
hakemuksista raukesi alkaneen yrityssaneerausmenettelyn johdosta
kuusi ja 108 tapauksessa hakijavelkoja peruutti hakemuksen. Hakemuksista siirrettiin toiseen (toimivaltaiseen) käräjäoikeuteen kahdeksan.
Tuomioistuinkäsittely päättyi 290
alkaneessa konkurssissa. Konkurssin
peruuntumisen johdosta päättyi yhdeksän menettelyä ja julkisselvitykseen siirtymisen johdosta niinikään
yhdeksän menettelyä. Konkurssin
raukeamisen johdosta päättyi 181
menettelyä ja 81 tapauksessa vahvistettiin jakoluettelo. Vahvistettuja sovintoja ei ollut yhtään. Siten alkaneista konkursseista raukesi 64,6 prosenttia (koko maassa 63,9 %). Julkisselvityksen johdosta päättyi 3,2 % tuomioistuinkäsittelyistä (koko maa 3,4
%) ja peruuntumisen johdosta 3,2 %
(koko maa 3,5 %). Alkaneista konkursseista 28,8 % päättyi jakoluettelon vahvistamiseen (koko maa 29,3
%). Ennen konkurssilain voimaantuloa raukesi noin puolet alkaneista
konkursseista, joten täysmittaisten
5. Yrityssaneeraushakemusten
käsittelyaika
On vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä, onko tavoite yritysten
paremmasta valikoitumisesta saneeraus- ja konkurssimenettelyn välillä
toteutunut. tavoite yritysten. Sen sijaan hakemusten käsittelyaikaa koskevia arvioita on jo tehtävissä.
Koko maassa vuonna 2003 vireilletulleiden hakemusten osalta käsit-
telyn keston mediaaniaika hakemuksen vireilletulosta siihen annettuun
ratkaisuun (menettelyn aloittaminen,
hakemuksen jääminen sillensä, hakemuksen jääminen tutkimatta jättäminen tai hakemuksen hylkääminen)
oli 61 päivää. Vuonna 2004 vastaava
luku oli 56 päivää (HE 152/2006).
Helsingin käräjäoikeuden yrityssaneeraushakemusten käsittelyaikaa
on selvitetty kaikkiaan 46 hakemuksen osalta. Otoksen muodostavat ne
asiat, joita koskeva menettely on ollut vireillä selvityksen tekohetkellä
(15.4.2008) sekä sellaiset asiat, jotka ovat jo päättyneet mutta jotka eivät ole siirtyneet asiankäsittelyjärjestelmän passiivitietokantaan. Osa
näistä asioista oli tullut vireille jo
ennen lainmuutosta, pääosa sen jälkeen. Käsittelyajan keskiarvo oli 32,6
päivää niissä asioissa, joissa käräjäoikeus aloitti menettelyn. Keskiarvo
oli 43,6 päivää niiden hakemusten
osalta,