Nuoret Lakimiehet 2/2008 - Prosessi ja insolvenssi | Page 23

määrä mutta jos tämä ylittävä (eli velkojille jako-osuutena maksettava) määrä on niin vähäinen, ettei konkurssimenettelyn jatkamista olisi pidettävä tarkoituksenmukaisena. konkurssien määrä on odotetusti laskenut selvästi. Konkurssi voi päättyä ennenaikaisesti valvontapäivän jälkeen myös sovinnon johdosta. Täysmittaisessa konkurssissa tuomioistuinmenettely päättyy lopputilityksen vahvistamiseen. Yrityssaneerauslain 1.6.2007 voimaan tulleen muutoksen (laki 247/ 2007) yhtenä keskeisenä tarkoituksena oli se, että yritykset valikoituisivat aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin saneerausmenettelyn ja konkurssimenettelyn välillä. Taustalla oli se, että aloitetuista saneerausmenettelyistä noin kolmannes keskeytyi ja syynä oli yleensä se, että menettelyn aikana kävi ilmi, ettei yrityksen maksukyvyttömyyttä voitaisi saneerausohjelman avullakaan poistaa (toisin sanoen yritys ei ollut saneerauskelpoinen). Niistäkin yrityksistä, joille menettelyssä vahvistettiin saneerausohjelma, huomattava osa asetettiin konkurssiin kahden ensimmäisen vuoden aikana ohjelman vahvistamisen jälkeen.6 Lisäksi velkojille aiheutui menetyksiä niissä tilanteissa, joissa saneerausmenettelyä ei aloitettu (tavallisesti yrityksen saneerauskelvottomuuden vuoksi) mutta yritys velkaantui lisää hakemuksen vireilläolon aikana. Lain muutoksen yhtenä tavoitteena oli lyhentää saneeraushakemuksen käsittelyaikaa. Lakiin tuli nimenomainen asian käsittelyn kiireellisyyttä koskeva säännös. Lisäksi velallisen tulee esittää alustava saneeraussuunnitelma jo saneerausmenettelyhakemuksessa. 4. Tilastotietoa konkurssin päättymisestä Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2006 ratkaistuista 410 konkurssihakemuksesta 122 (noin 29,7 %) päättyi ilman, että velallinen asetettiin konkurssiin. Hakemuksista hylättiin tai jätettiin tutkimatta kahdeksan, hakemuksista raukesi alkaneen yrityssaneerausmenettelyn johdosta kuusi ja 108 tapauksessa hakijavelkoja peruutti hakemuksen. Hakemuksista siirrettiin toiseen (toimivaltaiseen) käräjäoikeuteen kahdeksan. Tuomioistuinkäsittely päättyi 290 alkaneessa konkurssissa. Konkurssin peruuntumisen johdosta päättyi yhdeksän menettelyä ja julkisselvitykseen siirtymisen johdosta niinikään yhdeksän menettelyä. Konkurssin raukeamisen johdosta päättyi 181 menettelyä ja 81 tapauksessa vahvistettiin jakoluettelo. Vahvistettuja sovintoja ei ollut yhtään. Siten alkaneista konkursseista raukesi 64,6 prosenttia (koko maassa 63,9 %). Julkisselvityksen johdosta päättyi 3,2 % tuomioistuinkäsittelyistä (koko maa 3,4 %) ja peruuntumisen johdosta 3,2 % (koko maa 3,5 %). Alkaneista konkursseista 28,8 % päättyi jakoluettelon vahvistamiseen (koko maa 29,3 %). Ennen konkurssilain voimaantuloa raukesi noin puolet alkaneista konkursseista, joten täysmittaisten 5. Yrityssaneeraushakemusten käsittelyaika On vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä, onko tavoite yritysten paremmasta valikoitumisesta saneeraus- ja konkurssimenettelyn välillä toteutunut. tavoite yritysten. Sen sijaan hakemusten käsittelyaikaa koskevia arvioita on jo tehtävissä. Koko maassa vuonna 2003 vireilletulleiden hakemusten osalta käsit- telyn keston mediaaniaika hakemuksen vireilletulosta siihen annettuun ratkaisuun (menettelyn aloittaminen, hakemuksen jääminen sillensä, hakemuksen jääminen tutkimatta jättäminen tai hakemuksen hylkääminen) oli 61 päivää. Vuonna 2004 vastaava luku oli 56 päivää (HE 152/2006). Helsingin käräjäoikeuden yrityssaneeraushakemusten käsittelyaikaa on selvitetty kaikkiaan 46 hakemuksen osalta. Otoksen muodostavat ne asiat, joita koskeva menettely on ollut vireillä selvityksen tekohetkellä (15.4.2008) sekä sellaiset asiat, jotka ovat jo päättyneet mutta jotka eivät ole siirtyneet asiankäsittelyjärjestelmän passiivitietokantaan. Osa näistä asioista oli tullut vireille jo ennen lainmuutosta, pääosa sen jälkeen. Käsittelyajan keskiarvo oli 32,6 päivää niissä asioissa, joissa käräjäoikeus aloitti menettelyn. Keskiarvo oli 43,6 päivää niiden hakemusten osalta,