Nuoret Lakimiehet 2/2008 - Prosessi ja insolvenssi | Page 22
Tilastollisia havaintoja insolvenssiasioista Helsingin käräjäoikeudessa
Käräjätuomari Jussi Heiskanen
1. Johdannoksi
Olen tätä kirjoitusta varten tehnyt eräitä tilastoja Helsingin käräjäoikeudessa käsitellyistä konkurssi- ja
yrityssaneerausasioista. Lähteenä
olen käyttänyt käräjäoikeuden asiankäsittelyjärjestelmästä kokoamiani
tietoja. Konkurssiasian päättymisen
osalta (jäljempänä jakso 4) lähteenä
on käytetty tilastokeskuksen tilastotietoja (www.tilastokeskus.fi). Esityksessä selvitetään tilastotietojen perusteella myös niitä muutoksia, joita tuomioistuinmenettelyyn on seurannut
1.9.2004 voimaan tulleen konkurssilain ja 1.6.2007 voimaan tulleiden
yrityksen saneerauksesta annetun lain
Yrityssaneerauslaki) muutosten johdosta. Kirjoitus perustuu Helsingin
Asianajajayhdistyksen ja Helsingin
käräjäoikeuden yhteistilaisuudessa
18.4.2008 pitämääni esitykseen.
Helsingin käräjäoikeuteen saapuneiden konkurssihakemusten määrä
vuonna 2007 oli 428, mikä on 19 prosenttia koko maan konkurssihakemusten määrästä. Yrityssaneeraushakemusten määrä oli 55, mikä on 13,9
prosenttia koko maan hakemusten
määrästä.1
2. Pesänhoitajan ja selvittäjän
määrääminen
Käräjäoikeus määrää konkurssin
alkaessa pesänhoitajan. Käräjäoikeuden on ennen pesänhoitajan määräämistä varattava suurimmille velkojille sekä harkintansa mukaan velalliselle, muille velkojille ja palkkaturvaviranomaisille tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuin ei ole sidottu tehtyihin esityksiin vaan voi määrätä
pesänhoitajaksi muunkin kelpoisuusehdot täyttävän henkilön. Käytännössä pesänhoitajaksi kuitenkin määrätään joku suurimpien velkojien esit-
tämistä henkilöistä. Useimmissa konkursseissa hakijana on joko verottaja
tai vakuutusyhtiö ja pesänhoitajiksi
valikoituvatkin tavallisesti näiden
velkojien esittämät henkilöt.
Helsingin käräjäoikeuden asiankäsittelyjärjestelmästä kokoamani
otos (vireille olleet konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyt sekä sellaiset
jo päättyneet asiat, jotka eivät olleet
siirtyneet ns. passiivitietokantaan)
käsittää 329 konkurssi- ja 37 yrityssaneerausmenettelyä (tiedot 15.4.
2008). Näissä konkursseissa pesänhoitajiksi oli määrätty kaikkiaan 66
eri henkilöä.2 Pesänhoitajista naisten
suhteellinen osuus on selvästi pienempi kuin heidän osuutensa asianajajien kokonaismäärästä. Naisia
66:sta pesänhoitajasta oli näet vain
seitsemän. Otoksen 329 konkurssipesästä kaikkiaan 38 konkurssipesässä
(noin 11,6 % konkurssipesistä) pesänhoitajaksi oli määrätty nainen.
Satunnaisesti konkurssipesiä hoitavien pesänhoitajien määrä on ilmeisesti melko suuri, sillä otoksen 66
pesänhoitajasta 32 oli määrätty pesänhoitajaksi vain yhteen konkurssipesään. Kaksitoista pesänhoitajaa oli
määrätty pesänhoitajaksi vähintään
kymmeneen konkurssipesään ja näillä kymmenellä pesänhoitajalla oli
hoidettavanaan 59 prosenttia kaikista konkurssipesistä.3 Eniten pesänhoitajan tehtäviä saanut asianajaja oli
määrätty pesänhoitajaksi 30 konkurssipesään (seuraavat 26, 23 ja 19).
Pesänhoitotehtävät ovat keskittyneet
melko pienille asianajotoimistoille.
Vain muutama pesänhoitaja oli suurista asianajotoimistoista, mikä johtunee paljolti siitä, että konkurssiin
asetetut yritykset ovat yleensä melko
pieniä.
Yrityssaneerauslain 1