Nuoret Lakimiehet 2/2008 - Prosessi ja insolvenssi | Page 22

Tilastollisia havaintoja insolvenssiasioista Helsingin käräjäoikeudessa Käräjätuomari Jussi Heiskanen 1. Johdannoksi Olen tätä kirjoitusta varten tehnyt eräitä tilastoja Helsingin käräjäoikeudessa käsitellyistä konkurssi- ja yrityssaneerausasioista. Lähteenä olen käyttänyt käräjäoikeuden asiankäsittelyjärjestelmästä kokoamiani tietoja. Konkurssiasian päättymisen osalta (jäljempänä jakso 4) lähteenä on käytetty tilastokeskuksen tilastotietoja (www.tilastokeskus.fi). Esityksessä selvitetään tilastotietojen perusteella myös niitä muutoksia, joita tuomioistuinmenettelyyn on seurannut 1.9.2004 voimaan tulleen konkurssilain ja 1.6.2007 voimaan tulleiden yrityksen saneerauksesta annetun lain Yrityssaneerauslaki) muutosten johdosta. Kirjoitus perustuu Helsingin Asianajajayhdistyksen ja Helsingin käräjäoikeuden yhteistilaisuudessa 18.4.2008 pitämääni esitykseen. Helsingin käräjäoikeuteen saapuneiden konkurssihakemusten määrä vuonna 2007 oli 428, mikä on 19 prosenttia koko maan konkurssihakemusten määrästä. Yrityssaneeraushakemusten määrä oli 55, mikä on 13,9 prosenttia koko maan hakemusten määrästä.1 2. Pesänhoitajan ja selvittäjän määrääminen Käräjäoikeus määrää konkurssin alkaessa pesänhoitajan. Käräjäoikeuden on ennen pesänhoitajan määräämistä varattava suurimmille velkojille sekä harkintansa mukaan velalliselle, muille velkojille ja palkkaturvaviranomaisille tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuin ei ole sidottu tehtyihin esityksiin vaan voi määrätä pesänhoitajaksi muunkin kelpoisuusehdot täyttävän henkilön. Käytännössä pesänhoitajaksi kuitenkin määrätään joku suurimpien velkojien esit- tämistä henkilöistä. Useimmissa konkursseissa hakijana on joko verottaja tai vakuutusyhtiö ja pesänhoitajiksi valikoituvatkin tavallisesti näiden velkojien esittämät henkilöt. Helsingin käräjäoikeuden asiankäsittelyjärjestelmästä kokoamani otos (vireille olleet konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyt sekä sellaiset jo päättyneet asiat, jotka eivät olleet siirtyneet ns. passiivitietokantaan) käsittää 329 konkurssi- ja 37 yrityssaneerausmenettelyä (tiedot 15.4. 2008). Näissä konkursseissa pesänhoitajiksi oli määrätty kaikkiaan 66 eri henkilöä.2 Pesänhoitajista naisten suhteellinen osuus on selvästi pienempi kuin heidän osuutensa asianajajien kokonaismäärästä. Naisia 66:sta pesänhoitajasta oli näet vain seitsemän. Otoksen 329 konkurssipesästä kaikkiaan 38 konkurssipesässä (noin 11,6 % konkurssipesistä) pesänhoitajaksi oli määrätty nainen. Satunnaisesti konkurssipesiä hoitavien pesänhoitajien määrä on ilmeisesti melko suuri, sillä otoksen 66 pesänhoitajasta 32 oli määrätty pesänhoitajaksi vain yhteen konkurssipesään. Kaksitoista pesänhoitajaa oli määrätty pesänhoitajaksi vähintään kymmeneen konkurssipesään ja näillä kymmenellä pesänhoitajalla oli hoidettavanaan 59 prosenttia kaikista konkurssipesistä.3 Eniten pesänhoitajan tehtäviä saanut asianajaja oli määrätty pesänhoitajaksi 30 konkurssipesään (seuraavat 26, 23 ja 19). Pesänhoitotehtävät ovat keskittyneet melko pienille asianajotoimistoille. Vain muutama pesänhoitaja oli suurista asianajotoimistoista, mikä johtunee paljolti siitä, että konkurssiin asetetut yritykset ovat yleensä melko pieniä. Yrityssaneerauslain 1