Nuoret Lakimiehet 2/2008 - Prosessi ja insolvenssi | Page 12
sen II hallituksen ohjelmassa linjataan, että kiinteistöjen kirjaamisasiat
siirretään käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Uudistus on osa valtionhallinnon tuottavuuden toimenpideohjelmaa ja sitä ovat olleet työntämässä liikkeelle osa oikeushallinnon johdosta ja valtiovarainministeriö. Uudistusta voidaan pitää monessa suhteessa tervetulleena. Kiinteistöasioiden hoito ei ole lainkäyttöä ja
jokaisen on järkevää keskittyä siihen
mitä parhaiten osaa.
Tuomioistuinharjoittelun kehittämisessä on esitetty myös ajatus siitä,
että tuomioistuinharjoittelijat voisivat
toimia osan harjoittelusta hallintooikeuksissa ja ehkäpä myös maanmittauslaitoksessa kiinteistöasioiden parissa. Osan harjoittelusta suorittamista hallinto-oikeuksissa voidaan hyvin
perustella hallintolainkäytön merkityksellä. Useat yksilön ja yritysten
kannalta erittäin tärkeät asiat käsitellään hallintolainkäytössä ja hallintolainkäytön riittävää osaamista olisi nähdäkseni tarpeen vahvistaa. Hallintotuomioistuinten tehtäviä ja toimivaltuuksiahan on koko ajan laajennettu. Viimeksi oikeusturvasyistä siirrettiin päätöksenteko lasten huostaanottoasioissa hallinto-oikeuksiin.
Hallintolainkäytössä ratkaistaan
myös monimutkaisia kilpailuasioita
joten kyseessä eivät ole pelkästään
perinteiset hallinnon asiat.
sekä vastata sen tärkeimpien tarkastushavaintojen raportoimisesta eduskunnalle. Valtiontalouden tarkastusvirasto on osa eduskunnan valvontavaltaa ja tavoitteenamme on
tukea eduskuntaa sille kuuluvan lainsäädäntö- ja budjettivallan käytössä.
Samalla tuotamme myös hallitukselle sen päätöksenteossa tarpeellista,
objektiivista tarkastustietoa. Perustuslain 90 §:n 2 momentin perusteella
tarkastamme valtion taloudenhoidon
laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talousarvion noudattamista.
Perustuslaillista tehtäväämme täytämme suorittamalla valtion ja sen
virastojen ja laitosten sekö osan rahastojen tilintarkastuksesta sekä tarkastamme valtion taloudenhoidon
tuloksellisuutta sekä ohjaus- ja toimintajärjestelmien tuloksellisuutta.
Toiminnantarkastukseksi kutsutussa
tarkastuksessa arvioimme toimintaketjua, jossa valtion taloudellinen
panos muuttuu toiminnaksi, tuotoksiksi ja vaikutuksiksi. Osa toiminnantarkastuksesta on vaikuttavuustarkastusta, jossa selvitetään, miten hyvin
valtion talousarviota koskevan päätöksenteon yhteydessä sekä säädöksissä ja niiden perusteluissa esitetty
eduskunnan tahto on toteutunut. Yksinkertaisemmin ilmaistuna tarkastuksessa selvitetään onko valtion voimavaroilla saatu aikaan eduskunnan
päätöksissä tavoiteltua yhteistä hyvää.
Eduskunta on vaalilla antanut
omalle vastuulleni johtaa valtiontalouden ylintä ulkoista tarkastusta
Osana taloudenhoidon ylimmän
ulkoisen tarkastuksen tehtävää olemme tarkastaneet käräjäoikeuksien
johtamista ja toimintaa ja nyt parhaillaan menossa on hallintotuomioistuinten toimintaa ja johtamista koskeva toiminnantarkastus. Käräjäoikeusverkostoa koskeva tarkastus
osaltaan antoi hyviä perusteita hallitusohjelmassa nyt linjatuille ja oikeusministeriössä valmisteltaville toimille verkoston tiivistämisestä. Tarkastus toi esille myös tarpeen kehittää johtamista. Sama havainto on kiteytymässä myös hallinto-oikeuksia
koskevasta tarkastuksesta. Hallintotuomioistuinten ja niiden jaostojen
sekä kunkin prosessin johtamista olisi
tarpeen kehittää.
Hyvällä johtamisella voidaan
osaltaan yhdistää tuottavuuden parantaminen ja tehokkuus, joka näkyy
yhtäältä valtion taloudenhoidossa taloudellisuutena ja tuottavuutena mutta oikeussuojan asiakkaan näkökulmasta ihmisoikeussopimuksissa ja
Suomen perustuslaissa perusoikeutena turvattuna oikeutena saada oikeussuojaa ripeästi ja ilman aiheetonta
viivytystä. Johtaminen on tärkeä seikka oikeussuojan toteutumisen kannalta. Johtamisella osaltaan myös huolehditaan työyhteisön toimivuudesta
ja ilmapiiristä. Tuomioistuin samoin
kuin asianajotoimisto ovat asiantuntijayhteisöjä ja näiden johtamisen tulee olla kehittyvän ja oppivan asiantuntijaorganisaation johtamista.
Oikeuslaitoksen kehittäminen ja
oikeudenkäyntiuudistukset ovat merkittävästi lisänneet päällikkötuomareiden johtamisvastuuta ja tehtäviä
nimenomaan johtajina. Onkin osoittautumassa jonkin verran haasteelliseksi turvata, että päällikkötuomareiksi saadaan riittävästi hakemaan
hyviä johtajia, jotka ovat samalla
myös hyviä tuomareita. Tämä johtaa
tarpeeseen vahvistaa johtamisosaamisen ja johtamistaidon kehittämisen
osuutta koulutuksessa.
Johtamisosaamista tarvitaan yksityisen sektorin lakimiestehtävissä.
Onkin kysyttävä, antaako koulutuksemme nykyisellään riittäviä valmiuksia monipuolisiin johtamistehtäviin. Käsitykseni mukaan johtamisosaamisen roolia tulisi maltillisesti
vahventaa oikeustieteellisessä peruskoulutuksessa sekä ammatillisessa
jatko- ja täydennyskoulutuksessa.
12