Nuoret Lakimiehet 2/2008 - Prosessi ja insolvenssi | Page 12

sen II hallituksen ohjelmassa linjataan, että kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Uudistus on osa valtionhallinnon tuottavuuden toimenpideohjelmaa ja sitä ovat olleet työntämässä liikkeelle osa oikeushallinnon johdosta ja valtiovarainministeriö. Uudistusta voidaan pitää monessa suhteessa tervetulleena. Kiinteistöasioiden hoito ei ole lainkäyttöä ja jokaisen on järkevää keskittyä siihen mitä parhaiten osaa. Tuomioistuinharjoittelun kehittämisessä on esitetty myös ajatus siitä, että tuomioistuinharjoittelijat voisivat toimia osan harjoittelusta hallintooikeuksissa ja ehkäpä myös maanmittauslaitoksessa kiinteistöasioiden parissa. Osan harjoittelusta suorittamista hallinto-oikeuksissa voidaan hyvin perustella hallintolainkäytön merkityksellä. Useat yksilön ja yritysten kannalta erittäin tärkeät asiat käsitellään hallintolainkäytössä ja hallintolainkäytön riittävää osaamista olisi nähdäkseni tarpeen vahvistaa. Hallintotuomioistuinten tehtäviä ja toimivaltuuksiahan on koko ajan laajennettu. Viimeksi oikeusturvasyistä siirrettiin päätöksenteko lasten huostaanottoasioissa hallinto-oikeuksiin. Hallintolainkäytössä ratkaistaan myös monimutkaisia kilpailuasioita joten kyseessä eivät ole pelkästään perinteiset hallinnon asiat. sekä vastata sen tärkeimpien tarkastushavaintojen raportoimisesta eduskunnalle. Valtiontalouden tarkastusvirasto on osa eduskunnan valvontavaltaa ja tavoitteenamme on tukea eduskuntaa sille kuuluvan lainsäädäntö- ja budjettivallan käytössä. Samalla tuotamme myös hallitukselle sen päätöksenteossa tarpeellista, objektiivista tarkastustietoa. Perustuslain 90 §:n 2 momentin perusteella tarkastamme valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talousarvion noudattamista. Perustuslaillista tehtäväämme täytämme suorittamalla valtion ja sen virastojen ja laitosten sekö osan rahastojen tilintarkastuksesta sekä tarkastamme valtion taloudenhoidon tuloksellisuutta sekä ohjaus- ja toimintajärjestelmien tuloksellisuutta. Toiminnantarkastukseksi kutsutussa tarkastuksessa arvioimme toimintaketjua, jossa valtion taloudellinen panos muuttuu toiminnaksi, tuotoksiksi ja vaikutuksiksi. Osa toiminnantarkastuksesta on vaikuttavuustarkastusta, jossa selvitetään, miten hyvin valtion talousarviota koskevan päätöksenteon yhteydessä sekä säädöksissä ja niiden perusteluissa esitetty eduskunnan tahto on toteutunut. Yksinkertaisemmin ilmaistuna tarkastuksessa selvitetään onko valtion voimavaroilla saatu aikaan eduskunnan päätöksissä tavoiteltua yhteistä hyvää. Eduskunta on vaalilla antanut omalle vastuulleni johtaa valtiontalouden ylintä ulkoista tarkastusta Osana taloudenhoidon ylimmän ulkoisen tarkastuksen tehtävää olemme tarkastaneet käräjäoikeuksien johtamista ja toimintaa ja nyt parhaillaan menossa on hallintotuomioistuinten toimintaa ja johtamista koskeva toiminnantarkastus. Käräjäoikeusverkostoa koskeva tarkastus osaltaan antoi hyviä perusteita hallitusohjelmassa nyt linjatuille ja oikeusministeriössä valmisteltaville toimille verkoston tiivistämisestä. Tarkastus toi esille myös tarpeen kehittää johtamista. Sama havainto on kiteytymässä myös hallinto-oikeuksia koskevasta tarkastuksesta. Hallintotuomioistuinten ja niiden jaostojen sekä kunkin prosessin johtamista olisi tarpeen kehittää. Hyvällä johtamisella voidaan osaltaan yhdistää tuottavuuden parantaminen ja tehokkuus, joka näkyy yhtäältä valtion taloudenhoidossa taloudellisuutena ja tuottavuutena mutta oikeussuojan asiakkaan näkökulmasta ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa perusoikeutena turvattuna oikeutena saada oikeussuojaa ripeästi ja ilman aiheetonta viivytystä. Johtaminen on tärkeä seikka oikeussuojan toteutumisen kannalta. Johtamisella osaltaan myös huolehditaan työyhteisön toimivuudesta ja ilmapiiristä. Tuomioistuin samoin kuin asianajotoimisto ovat asiantuntijayhteisöjä ja näiden johtamisen tulee olla kehittyvän ja oppivan asiantuntijaorganisaation johtamista. Oikeuslaitoksen kehittäminen ja oikeudenkäyntiuudistukset ovat merkittävästi lisänneet päällikkötuomareiden johtamisvastuuta ja tehtäviä nimenomaan johtajina. Onkin osoittautumassa jonkin verran haasteelliseksi turvata, että päällikkötuomareiksi saadaan riittävästi hakemaan hyviä johtajia, jotka ovat samalla myös hyviä tuomareita. Tämä johtaa tarpeeseen vahvistaa johtamisosaamisen ja johtamistaidon kehittämisen osuutta koulutuksessa. Johtamisosaamista tarvitaan yksityisen sektorin lakimiestehtävissä. Onkin kysyttävä, antaako koulutuksemme nykyisellään riittäviä valmiuksia monipuolisiin johtamistehtäviin. Käsitykseni mukaan johtamisosaamisen roolia tulisi maltillisesti vahventaa oikeustieteellisessä peruskoulutuksessa sekä ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutuksessa. 12