Tasa-arvojaosto
valvoo ja edistää tasa-arvoajattelua
Olli Kärkkäinen
Lakimiesliiton tasa-arvojaosto on
järjestövaliokunnan alainen toimielin, joka on perustettu vuonna 1989.
Tasa-arvojaosto on edelleen ainoa
AKAVAn piirissä toimiva liittokohtainen tasa-arvoelin. Jaosto perustettiin seuraamaan, kokoamaan
tietoa ja tekemään selvityksiä Lakimiesliiton nais- ja miesjäsenten
asemasta työelämässä, palkkauksesta sekä muista tasa-arvoon liittyvistä asioista. Tasa-arvojaostoon
kuuluu yhdeksän jäsentä, ja sen
puheenjohtajana toimii Hannele
Sarell.
- Hannele Sarell, voisitko esitellä
itsesi Nuoret Lakimiehet –lehden
lukijoille.
Olen 53-vuotias hallinto-oikeustuomari Turusta. Aloitin työurani heti
valmistumiseni jälkeen esittelijänä
silloisessa Turun ja Porin lääninoikeudessa. Vuodesta 2001 olen
toiminut tuomarina Turun hallintooikeudessa eli olen työskennellyt koko
virkaurani auskultointia lukuun
ottamatta hallintotuomioistuimessa.
Olen toiminut Akavan luottamusmiehenä ja ollut Hallinto-oikeustuomarit ry:n sihteerinä, hallituksen
jäsenenä ja yhdistyksen varapuheenjohtajana. Olen myös ollut nykyistä
Suomen Tuomariliitto ry:tä edeltäneen
Tuomariunioni ry:n hallituksessa.
Lakimiesliiton valtuuskunnan jäsen
olen ollut vuodesta 2003, tasaarvojaoston jäsen vuoden 2003 ja
jaoston puheenjohtaja vuodesta 2004.
- Mitkä ovat jaoston tärkeimmät
tehtävät ja mitä se tekee tavoitteidensa toteuttamiseksi?
Tasa-arvojaosto seuraa valtakunnallista tasa-arvokeskustelua ja osallistuu siihen aktiivisesti sekä valvoo
ja edistää tasa-arvoajattelun toteutumista Lakimiesliiton edunvalvonnassa, oikeuspolitiikassa ja koko
toiminnassa. Jaosto järjestää tarvittaessa Justitian salonkeja ja seminaareja ajankohtaisista aiheista. Vuonna
2006 jaosto järjesti yhden Justitian
salongin, jonka aiheena oli “Voidaanko seksi kriminalisoida?”
Marraskuussa pidettäväksi aiottu seminaari palkkadiskriminaatiosta
jouduttiin asian herättämästä yleisestä kiinnostuksesta huolimatta valitettavasti peruuttamaan vähäisen
ilmoittautujamäärän takia.
Lakimiesliiton hallitus on 26.3.2002
hyväksynyt liitolle tasa-arvojaoston
ehdotuksesta laaditun tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelmassa liiton
tavoitteiksi on asetettu tasa-arvoisen
järjestökuvan ja toimintakulttuurin
luominen liiton sisällä, sukupuolten
välisen tasa-arvon edistäminen osana
liiton edunvalvontaa, tasa-arvonormien tehokkaan toteuttamisen suomalaisessa yhteiskunnassa sekä naisja miesjuristien tasa-arvoisen aseman
työelämässä. Lakimiesliiton hallitus
vastaa tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta ja liiton toimintakertomukseen otetaan vuosittain selvitys
siitä, mitä toimenpiteitä tasa-arvosuunnitelma on aiheuttanut vuoden
aikana sekä minkälainen kehitys on
ollut tasa-arvosuunnitelmassa käsiteltyjen tavoitteiden osalta. Tarvittaessa
suunnitelmaa päivitetään tasa-arvo-
8
jaoston tekemien ehdotusten pohjalta.
Käytännössä tasa-arvosuunnitelman
toteutumisen seuranta tapahtuu siten,
että tasa-arvojaosto laatii hallitukselle
vuosittain seurantaraportin. Raportin
laatiminen onkin nykyisin yksi tasaarvojaoston tärkeimpiä tehtäviä.
Valmisteltaessa Lakimiesliiton
lausuntoja ja kannanottoja asioissa,
joilla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta, liiton valiokunnat ovat kuulleet myös tasa-arvojaostoa. Tasa-arvojaosto on viime
vuosina muutoinkin tiivistänyt
yhteistyötään eri valiokuntien kanssa
muun muassa siten, että valiokunnat
nimeävät edustajansa tasa-arvojaostoon. Tänä vuonna tasa-arvojaostossa onkin kaikkien Lakimiesliiton valiokuntien edustaja. Lisäksi
jaostossa on edustaja Naisjuristeista
ja Yksityisalojen Lakimiehistä ja itse
edustan siis Hallinto-oikeustuomareita.
- Miten hyvin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus jaoston toiminta-alueella
toteutuvat ja missä asioissa olisi
parantamisen varaa?
Lakimiesliiton tasa-arvosuunnitelman seurantaraportissa vuodelta 2006
jaosto toteaa, että se on kokenut tasaarvon laajempana käsitteenä kuin vain
sukupuolten välisenä tai palkkatasoa
koskevana arvona. Sen vuoksi seurantaraportissa on kiinnitetty
huomiota myös muihin tasa-arvoseikkoihin, kuten yhdenvertaisuuden
toteutumiseen. Sukupuolten välisen
palkkauksellisen tasa-arvon toteuttamisessakin on kuitenkin vielä tehtävää. Tasa-arvonäkökohtia tuleekin niin
palkkatasa-arvon kuin muunkin