SUOMEN LAKIMIESLIITON TOIMIELIMET ESITTELYSSÄ
Koulutuspoliittinen valiokunta
Olli Kärkkäinen
Koulutuspoliittinen valiokunta
vastaa Lakimiesliitossa koulutuspolitiikkaan ja koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Valiokuntaan
kuuluu puheenjohtajan lisäksi
yhdeksän jäsentä, joista kolme on
opiskelijajäseniä. Lisäksi valiokunnassa on tänä vuonna yksi asiantuntijajäsen. Valiokunnan tehtävänä
on muun muassa valmistella liiton
koulutuspoliittista ohjelmaa ja seurata sen toteuttamista sekä seurata
ja vaikuttaa oikeustieteelliseen
perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen.
Koulutuspoliittisen valiokunnan
puheenjohtajana on vuodesta 2006
toiminut hovioikeudenneuvos Riitta
Rajala Helsingin hovioikeudesta.
Rajala on ollut tuomarijärjestöjen toiminnassa mukana vuodesta 1997 alkaen ja on tällä hetkellä Suomen hovioikeustuomarit ry:n, Tuomariliiton ja
Lakimiesliiton hallituksen jäsen. Edellä
mainittujen yhteyksien vuoksi Rajalalla on ollut kosketusta koulutusasioihin mm. tuomarikoulutusasiaa
seuratessa ja siitä lausuttaessa. Koulutuspoliittiset asiat ovat tulleet Rajalalle tutummaksi vasta koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajuuden myötä. Vapaalla ollessa Rajalan
aika kuluu elokuvien, musiikin ja ranskan kielen parissa.
- Riitta Rajala, mitkä ovat koulutuspoliittisen valiokunnan päätehtävät ja mitä konkreettista koulutuspolitiikan sektorilla on viime
vuosina saatu aikaan?
Koulutuspoliittisen valiokunnan
päätehtävä on Lakimiesliiton koulutuspoliittinen edunvalvonta. Liitto
seuraa alan korkeakoulutuksen kehitystä ja osallistuu keskusteluun
oikeustieteellisen koulutuksen sisällöstä, määrästä ja tutkinnonantooikeuksista.
Viime vuosina liiton koulutuspoliittinen edunvalvonta on keskittynyt kysymykseen oikeustieteellisen
koulutuksen tutkinnonanto-oikeuksista. Joensuun yliopisto on jo vuosien ajan pyrkinyt saamaan oikeuden
myöntää oikeustieteellisiä tutkintoja.
Liitto on osallistunut käytyyn keskusteluun aktiivisesti ja tuonut esille perusteluja sille, ettei uusille tutkinnonanto-oikeuksille ole oikeustieteen
alalla tarvetta tai perusteita. Tällä hetkellä Joensuun yliopisto ei ole saamassa oikeutta myöntää oikeustieteellisiä tutkintoja, mikä vastaa Lakimiesliiton linjaa.
Liitto on myös ottanut aktiivisesti
kantaa lakimiestutkinnon säilyttämiseksi yleistutkintona, jotta tutkinnon
laaja-alainen työelämärelevanssi ja
tutkinnon korkea taso voidaan
säilyttää. Oikeudellisen ympäristön
kansainvälistyminen ja monimutkaistuminen edellyttää laaja-alaisen tutkinnon myötä saavutettavia juridisia
valmiuksia.
- Mitkä ovat lähitulevaisuuden
merkittävimmät haasteet koulutuspolitiikassa?
Liiton koulutuspoliittinen edunvalvonta tapahtuu väistämättä hyvin
pitkällä aikajänteellä. Tänä vuonna
päätettävät korkeakoulutuksen määrälliset tavoitteet vuonna 2012 vaikuttavat vielä vuonna 2018 valmistuvien
juristien määrään. Rakentavalla ja
asiaperusteisella edunvalvonnalla
tähdätään kestäviin tuloksiin.
Lähitulevaisuudessa tullaan keskustelemaan korkeakoulutuksen
kehittämissuunnista niin korkeakoululaitoksen yleisen rakenteen kuin
korkeakoulutuksen määrien suhteen.
Koulutuspoliittisen valiokunnan
7
Riitta Rajala
perustehtävä on valvoa, että oikeustieteelliseen kolutukseen vaikuttavat
päätökset niin korkeakoululaitoksen
rakenteen kuin oppisisältöjen suhteen
vastaavat oikeustieteellisen alan etuja. Erityisesti huomiota tullaan kiinnittämään koulutusmäärien ja työmarkkinatarpeen vastaavuuteen.
- Minkälaisen viestin haluaisit
lähettää Nuoret Lakimiehet ry:n
jäsenille?
Toivoisin, että koulutuspoliittisista
asioista kiinnostuneet jäsenet pyrkisivät aktiivisesti osallistumaan liiton
ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan.
Valiokunta ottaa mielellään vastaan
jatkuvaa palautetta toiminnastaan ja
liiton koulutuspoliittisesta linjasta.
Koulutuskysymykset heijastuvat
lakimieskuntaan vielä vuosikymmenten päästä. Sen vuoksi olisi hyvä, jos
mahdollisimman moni jäsen