Nuoret Lakimiehet 2/2007 - Työ ja palkka | Page 7

SUOMEN LAKIMIESLIITON TOIMIELIMET ESITTELYSSÄ Koulutuspoliittinen valiokunta Olli Kärkkäinen Koulutuspoliittinen valiokunta vastaa Lakimiesliitossa koulutuspolitiikkaan ja koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Valiokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä, joista kolme on opiskelijajäseniä. Lisäksi valiokunnassa on tänä vuonna yksi asiantuntijajäsen. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa valmistella liiton koulutuspoliittista ohjelmaa ja seurata sen toteuttamista sekä seurata ja vaikuttaa oikeustieteelliseen perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana on vuodesta 2006 toiminut hovioikeudenneuvos Riitta Rajala Helsingin hovioikeudesta. Rajala on ollut tuomarijärjestöjen toiminnassa mukana vuodesta 1997 alkaen ja on tällä hetkellä Suomen hovioikeustuomarit ry:n, Tuomariliiton ja Lakimiesliiton hallituksen jäsen. Edellä mainittujen yhteyksien vuoksi Rajalalla on ollut kosketusta koulutusasioihin mm. tuomarikoulutusasiaa seuratessa ja siitä lausuttaessa. Koulutuspoliittiset asiat ovat tulleet Rajalalle tutummaksi vasta koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajuuden myötä. Vapaalla ollessa Rajalan aika kuluu elokuvien, musiikin ja ranskan kielen parissa. - Riitta Rajala, mitkä ovat koulutuspoliittisen valiokunnan päätehtävät ja mitä konkreettista koulutuspolitiikan sektorilla on viime vuosina saatu aikaan? Koulutuspoliittisen valiokunnan päätehtävä on Lakimiesliiton koulutuspoliittinen edunvalvonta. Liitto seuraa alan korkeakoulutuksen kehitystä ja osallistuu keskusteluun oikeustieteellisen koulutuksen sisällöstä, määrästä ja tutkinnonantooikeuksista. Viime vuosina liiton koulutuspoliittinen edunvalvonta on keskittynyt kysymykseen oikeustieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeuksista. Joensuun yliopisto on jo vuosien ajan pyrkinyt saamaan oikeuden myöntää oikeustieteellisiä tutkintoja. Liitto on osallistunut käytyyn keskusteluun aktiivisesti ja tuonut esille perusteluja sille, ettei uusille tutkinnonanto-oikeuksille ole oikeustieteen alalla tarvetta tai perusteita. Tällä hetkellä Joensuun yliopisto ei ole saamassa oikeutta myöntää oikeustieteellisiä tutkintoja, mikä vastaa Lakimiesliiton linjaa. Liitto on myös ottanut aktiivisesti kantaa lakimiestutkinnon säilyttämiseksi yleistutkintona, jotta tutkinnon laaja-alainen työelämärelevanssi ja tutkinnon korkea taso voidaan säilyttää. Oikeudellisen ympäristön kansainvälistyminen ja monimutkaistuminen edellyttää laaja-alaisen tutkinnon myötä saavutettavia juridisia valmiuksia. - Mitkä ovat lähitulevaisuuden merkittävimmät haasteet koulutuspolitiikassa? Liiton koulutuspoliittinen edunvalvonta tapahtuu väistämättä hyvin pitkällä aikajänteellä. Tänä vuonna päätettävät korkeakoulutuksen määrälliset tavoitteet vuonna 2012 vaikuttavat vielä vuonna 2018 valmistuvien juristien määrään. Rakentavalla ja asiaperusteisella edunvalvonnalla tähdätään kestäviin tuloksiin. Lähitulevaisuudessa tullaan keskustelemaan korkeakoulutuksen kehittämissuunnista niin korkeakoululaitoksen yleisen rakenteen kuin korkeakoulutuksen määrien suhteen. Koulutuspoliittisen valiokunnan 7 Riitta Rajala perustehtävä on valvoa, että oikeustieteelliseen kolutukseen vaikuttavat päätökset niin korkeakoululaitoksen rakenteen kuin oppisisältöjen suhteen vastaavat oikeustieteellisen alan etuja. Erityisesti huomiota tullaan kiinnittämään koulutusmäärien ja työmarkkinatarpeen vastaavuuteen. - Minkälaisen viestin haluaisit lähettää Nuoret Lakimiehet ry:n jäsenille? Toivoisin, että koulutuspoliittisista asioista kiinnostuneet jäsenet pyrkisivät aktiivisesti osallistumaan liiton ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan. Valiokunta ottaa mielellään vastaan jatkuvaa palautetta toiminnastaan ja liiton koulutuspoliittisesta linjasta. Koulutuskysymykset heijastuvat lakimieskuntaan vielä vuosikymmenten päästä. Sen vuoksi olisi hyvä, jos mahdollisimman moni jäsen