Nuoret Lakimiehet 2/2006 - Management by perkele? | Page 26
OLLILA JA MANNERHEIM
LISTAN KÄRJESSÄ
Kysyttäessä kolmea suomalaisjohtajaa, jotka ovat tehneet Kostamoon, Nissiseen ja Sydänmaanlakkaan vaikutuksen, on yksi ylitse muiden. Jorma Ollila komeilee kaikkien haastateltavien Top 3 -listalla. Nokian luotsaaminen maailmanluokan
menestystarinaksi on saavutus, joka
suomalaisessa liike-elämässä on vertaansa vailla. Kostamo korostaa
myös, että Ollilan vaikutus johtamiseen näkyy myös esimerkiksi Nokian omissa johtamistavan kuvauksissa, Nokia Wayssä.
Kostamon ja Nissisen listalla on
mukana C.G.E. Mannerheim. ”Hän
onnistui raskaimmassa mahdollisessa, mutta samalla mitä tärkeimmässä johtamistehtävässä, kansakunnan
itsenäisyyden säilyttämisessä”, Kostamo perustelee. Kostamo pitää erityisen merkittävänä johtamissaavutuksena Mannerheimin osalta myös
sitä, että hänen johdollaan lähes koko
kansa ryhmittyi puolustautumaan
yksimielisesti vuonna 1939, vaikka
vain 21 vuotta aikaisemmin päättyneessä sisällissodassa Mannerheim
edusti sodan häviäjille vihattua vihollisjohtajaa.
Liike-elämän johtajista Nissinen
nostaa Top 3 -listalleen myös Liisa
Jorosen ja Sydänmaanlakka Kirsti
Paakkasen. ”Joronen on syväjohtamista lähestyvän, rohkean ja tehokkaan johtamiskulttuurin toteuttaja
käytännössä”, Nissinen kehuu. Sydänmaanlakan listalla on mukana
myös Martti Ahtisaari.
Kostamon listalla ykkösenä on
Juhana Vilhelm Snellman. ”Snellman omisti koko elämäntyönsä Suomen kansan aseman edistämiseen,
teki sen hämmästyttävän monilla yhteiskuntaelämän alueilla, merkittävän tuloksellisesti sekä nousi johtajaksi ja vaikuttajaksi muodollista asemaansa paljon laajemmin. Nykyajan
termeillä voimme sanoa, että Snellmanilla oli selkeät arvot, visio, päämäärä ja strategia sekä tahtotila toimia strategian toteuttamiseksi.”
”Suomalaisjohtajat menevät suoraan
asiaan, mikä voi olla tilanteesta
riippuen joko vahvuus tai heikkous”,
Kostamo muistuttaa.
Kostamo nostaa esille oman Top
3 -listansa ulkopuolelta myös kaksi
juristikoulutuksen käynyttä johtajaa,
joita pitää suuressa arvossa. ”Risto
Ryti ja Väinö Tanner olivat siitä erikoinen kaksikko, että molemmat saavuttivat huippuaseman niin talouselämässä kuin politiikassakin. Molemmille on yhteistä sekin, että he joutuivat sijaiskärsijöiksi saaden sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ankarimmat vankeustuomiot”.
HYVÄ JOHTAJA TARVITSEE
VISION JA ROHKEUTTA
TOTEUTTAA SE
Suomalaisilla johtajilla on omat
erityispiirteensä, vahvuutensa ja
heikkoutensa. Kaiken kaikkiaan voinee kolmen huippuasiantuntijan mielipiteiden perusteella sanoa, että suo-
26
malaiset johtajat ovat ahkeria, vastuuntuntoisia ja asiakeskeisiä. Suomalaisten johtajien vahvuudet ovat
asioiden johtamisessa, managementissa. Kehityskohteet näyttäisivät painottuvat ihmisten johtamisen, leadershipin, puolelle. Tämä pätee niin suomalaisiin juristijohtajiin kuin muidenkin koulutustaustojen edustajiin.
Minkälainen on sitten hyvä johtaja? Nyanssieroja voi varmasti olla
kansallisuudesta tai muista tekijöistä riippuen, mutta kohtuullisen yleispätevä on varmaankin Pentti Sydänmaanlakan kiteytys: ”Mielestäni hyville johtajille on tyypillistä seuraavat asiat. Heillä on kirkas visio ja
rohkeus toteuttaa se, vaikka kohtaisivat vaikeuksiakin. He ovat sitoutuneita ja määrätietoisia, toimivat itse
esimerkkinä ja johtavat arvoilla ihmisten kautta.”