Nuoret Lakimiehet 2/2006 - Management by perkele? | Page 26

OLLILA JA MANNERHEIM LISTAN KÄRJESSÄ Kysyttäessä kolmea suomalaisjohtajaa, jotka ovat tehneet Kostamoon, Nissiseen ja Sydänmaanlakkaan vaikutuksen, on yksi ylitse muiden. Jorma Ollila komeilee kaikkien haastateltavien Top 3 -listalla. Nokian luotsaaminen maailmanluokan menestystarinaksi on saavutus, joka suomalaisessa liike-elämässä on vertaansa vailla. Kostamo korostaa myös, että Ollilan vaikutus johtamiseen näkyy myös esimerkiksi Nokian omissa johtamistavan kuvauksissa, Nokia Wayssä. Kostamon ja Nissisen listalla on mukana C.G.E. Mannerheim. ”Hän onnistui raskaimmassa mahdollisessa, mutta samalla mitä tärkeimmässä johtamistehtävässä, kansakunnan itsenäisyyden säilyttämisessä”, Kostamo perustelee. Kostamo pitää erityisen merkittävänä johtamissaavutuksena Mannerheimin osalta myös sitä, että hänen johdollaan lähes koko kansa ryhmittyi puolustautumaan yksimielisesti vuonna 1939, vaikka vain 21 vuotta aikaisemmin päättyneessä sisällissodassa Mannerheim edusti sodan häviäjille vihattua vihollisjohtajaa. Liike-elämän johtajista Nissinen nostaa Top 3 -listalleen myös Liisa Jorosen ja Sydänmaanlakka Kirsti Paakkasen. ”Joronen on syväjohtamista lähestyvän, rohkean ja tehokkaan johtamiskulttuurin toteuttaja käytännössä”, Nissinen kehuu. Sydänmaanlakan listalla on mukana myös Martti Ahtisaari. Kostamon listalla ykkösenä on Juhana Vilhelm Snellman. ”Snellman omisti koko elämäntyönsä Suomen kansan aseman edistämiseen, teki sen hämmästyttävän monilla yhteiskuntaelämän alueilla, merkittävän tuloksellisesti sekä nousi johtajaksi ja vaikuttajaksi muodollista asemaansa paljon laajemmin. Nykyajan termeillä voimme sanoa, että Snellmanilla oli selkeät arvot, visio, päämäärä ja strategia sekä tahtotila toimia strategian toteuttamiseksi.” ”Suomalaisjohtajat menevät suoraan asiaan, mikä voi olla tilanteesta riippuen joko vahvuus tai heikkous”, Kostamo muistuttaa. Kostamo nostaa esille oman Top 3 -listansa ulkopuolelta myös kaksi juristikoulutuksen käynyttä johtajaa, joita pitää suuressa arvossa. ”Risto Ryti ja Väinö Tanner olivat siitä erikoinen kaksikko, että molemmat saavuttivat huippuaseman niin talouselämässä kuin politiikassakin. Molemmille on yhteistä sekin, että he joutuivat sijaiskärsijöiksi saaden sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ankarimmat vankeustuomiot”. HYVÄ JOHTAJA TARVITSEE VISION JA ROHKEUTTA TOTEUTTAA SE Suomalaisilla johtajilla on omat erityispiirteensä, vahvuutensa ja heikkoutensa. Kaiken kaikkiaan voinee kolmen huippuasiantuntijan mielipiteiden perusteella sanoa, että suo- 26 malaiset johtajat ovat ahkeria, vastuuntuntoisia ja asiakeskeisiä. Suomalaisten johtajien vahvuudet ovat asioiden johtamisessa, managementissa. Kehityskohteet näyttäisivät painottuvat ihmisten johtamisen, leadershipin, puolelle. Tämä pätee niin suomalaisiin juristijohtajiin kuin muidenkin koulutustaustojen edustajiin. Minkälainen on sitten hyvä johtaja? Nyanssieroja voi varmasti olla kansallisuudesta tai muista tekijöistä riippuen, mutta kohtuullisen yleispätevä on varmaankin Pentti Sydänmaanlakan kiteytys: ”Mielestäni hyville johtajille on tyypillistä seuraavat asiat. Heillä on kirkas visio ja rohkeus toteuttaa se, vaikka kohtaisivat vaikeuksiakin. He ovat sitoutuneita ja määrätietoisia, toimivat itse esimerkkinä ja johtavat arvoilla ihmisten kautta.”