Nuoret Lakimiehet 2/2005 - Vanhemmuus ja ura | Page 4
Pääkirjoitus
Arvoisa lukija,
Kiitoksemme ensimmäisen uudistetun numeromme, teemaltaan
”Töissä ulkomailla”, johdosta saamastamme positiivisesta palautteesta! Kuten ensimmäisessäkin numerossa, lehtemme jakautuu tälläkin
kertaa yleiseen osaan ja teemasivuihin. Yleisessä osassa käsittelemme
Nuorten Lakimiesten tapahtumia
sekä muita ajankohtaisia asioita, joita käsitellään tarkemmin puheenjohtajan palstalla. Teemasivujemme aihe
tässä numerossa on ”Vanhemmuus ja
ura”.
Sain idean teemaan odottaessani
huhtikuussa syntynyttä esikoistytärtämme. Kokemuksesta tiedän monen
ikäiseni juristin pohtivan kovasti,
milloin olisi uran ja muun elämäntilanteen kannalta sopiva hetki hankkia lapsia, kuinka paljon työtä jaksaa tehdä raskausaikana, miten lapset muuttavat elämää, ja miten työhönpaluu, työnteko ja uran luominen
onnistuvat pikkulapsiperheen äidiltä ja isältä. Kävin näitä ajatuksia läpi
ennen raskautta ja toki myös sen aikana ja arvelen, että pohdinta uran
ja perheen yhteensovittamisesta jatkunee niin kauan kunnes lapset ovat
kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet
pois kotoa.
Työelämän ja varsinkin pikkulapsiperheen vanhemmuuden yhteensovittaminen on erittäin haastava tehtävä. Tiedän kuitenkin monen onnistuneen tässä menestyksekkäästi, ja
halusin kuulla, kuinka temppu tehdään. Sen vuoksi pyysimme kahta
urallaan menestynyttä juristia ja tuoretta vanhempaa vastaamaan kysymyksiimme. Voit lukea tulokset toista lastaan odottavan europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin sekä
talvella isäksi tulleen ACE LAW
Oy:n osakkaan, varatuomari Mikko
Räsäsen haastatteluista.
Moni miettii, millaista turvaa lain
nojalla on mahdollista saada raskausaikana ja sen jälkeen. Tutkija Outi
Anttila valmistelee tutkimusta työelämän sukupuolisyrjinnästä Helsingin yliopistossa. Hän on laatinut
meille ansiokkaan artikkelin, josta
ilmenee vanhemmuutta koskeva lainsäädäntö pähkinänkuoressa.
Vaikka suomalainen äitiys- ja
isyysloma sekä muut vanhempainvapaat saattavat tuntua lyhyiltä, ovat ne
kuitenkin meillä samoin kuin muissa Pohjoismaissa maailmanlaajuisesti
tarkastellen varsin pitkiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestelmä on kovin toisenlainen kuin Suomessa. Tästä voit lukea lisää yhdysvaltalaisen
lakimiehen Anne Wolfsonin haastattelusta. Meillä onneksi myös isät voivat käyttää vanhempain- ja perhevapaita. Suomalaisen ja isän näkökulman vanhemmuuteen tarjoaa kirjoituksessaan kahdeksan kuukautta vanhan Eemeli-pojan isä Mikko Salo.
Vaikka lapsi tuo perheeseen paljon onnea ja iloa, pelkästään ns. tavallisen työelämän vaateet voivat tuntua pienten lapsen vanhemmista raskailta. Jos vielä molemmat vanhemmat haluavat luoda uraa, perheen ja
4
uran ristipaineet voivat helposti kasvaa suuriksi. Kaikki vanhemmat varmasti toivovat hartaasti kykenevänsä antamaan lapselleen turvallisen ja
onnellisen lapsuuden. Näiden kysymysten tiimoilta päätin kääntyä psykologi Maiju Tokolan puoleen pyytäen häntä arviomaan raskauteen,
perheen perustamiseen, lapsen kehitykseen sekä uran ja vanhemmuuden
yhdistämiseen liittyviä kysymyksiä
psykologin näkökulmasta.
Tämän numeromme lukijakilpailun palkinto on tänä keväänä suomeksi ilmestynyt kirja ”Kiltti tyttö ei
pääse pomoksi – 101 tapaa hävitä
miehelle”. Kansainvälisesti tunnustetun johtajuuskouluttaja Lois P.
Frankelin kirjoittaman teoksen ydinajatus on, että tytöt ja pojat kasvatetaan eri tavoin: ”Tytöille opetetaan jo
pienestä pitäen, että heidän hyvinvointinsa ja menestyksensä edellyttää tiettyjä stereotyyppisiä toimintatapoja, kuten kohteliaisuutta, hiljaisuutta, alistuvuutta ja suhdekeskeisyyttä.” Lois P. Frankelin mukaan
nämä lapsuudessa opitut käyttäytymismallit tuhoavat naisten urakehityksen aikuisina, vaikka naiset muutoin olisivat kuinka älykkäitä, lahjakkaita tai uutteria tahansa.