Nuoret Lakimiehet 2/2005 - Vanhemmuus ja ura | Page 4

Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Kiitoksemme ensimmäisen uudistetun numeromme, teemaltaan ”Töissä ulkomailla”, johdosta saamastamme positiivisesta palautteesta! Kuten ensimmäisessäkin numerossa, lehtemme jakautuu tälläkin kertaa yleiseen osaan ja teemasivuihin. Yleisessä osassa käsittelemme Nuorten Lakimiesten tapahtumia sekä muita ajankohtaisia asioita, joita käsitellään tarkemmin puheenjohtajan palstalla. Teemasivujemme aihe tässä numerossa on ”Vanhemmuus ja ura”. Sain idean teemaan odottaessani huhtikuussa syntynyttä esikoistytärtämme. Kokemuksesta tiedän monen ikäiseni juristin pohtivan kovasti, milloin olisi uran ja muun elämäntilanteen kannalta sopiva hetki hankkia lapsia, kuinka paljon työtä jaksaa tehdä raskausaikana, miten lapset muuttavat elämää, ja miten työhönpaluu, työnteko ja uran luominen onnistuvat pikkulapsiperheen äidiltä ja isältä. Kävin näitä ajatuksia läpi ennen raskautta ja toki myös sen aikana ja arvelen, että pohdinta uran ja perheen yhteensovittamisesta jatkunee niin kauan kunnes lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet pois kotoa. Työelämän ja varsinkin pikkulapsiperheen vanhemmuuden yhteensovittaminen on erittäin haastava tehtävä. Tiedän kuitenkin monen onnistuneen tässä menestyksekkäästi, ja halusin kuulla, kuinka temppu tehdään. Sen vuoksi pyysimme kahta urallaan menestynyttä juristia ja tuoretta vanhempaa vastaamaan kysymyksiimme. Voit lukea tulokset toista lastaan odottavan europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin sekä talvella isäksi tulleen ACE LAW Oy:n osakkaan, varatuomari Mikko Räsäsen haastatteluista. Moni miettii, millaista turvaa lain nojalla on mahdollista saada raskausaikana ja sen jälkeen. Tutkija Outi Anttila valmistelee tutkimusta työelämän sukupuolisyrjinnästä Helsingin yliopistossa. Hän on laatinut meille ansiokkaan artikkelin, josta ilmenee vanhemmuutta koskeva lainsäädäntö pähkinänkuoressa. Vaikka suomalainen äitiys- ja isyysloma sekä muut vanhempainvapaat saattavat tuntua lyhyiltä, ovat ne kuitenkin meillä samoin kuin muissa Pohjoismaissa maailmanlaajuisesti tarkastellen varsin pitkiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestelmä on kovin toisenlainen kuin Suomessa. Tästä voit lukea lisää yhdysvaltalaisen lakimiehen Anne Wolfsonin haastattelusta. Meillä onneksi myös isät voivat käyttää vanhempain- ja perhevapaita. Suomalaisen ja isän näkökulman vanhemmuuteen tarjoaa kirjoituksessaan kahdeksan kuukautta vanhan Eemeli-pojan isä Mikko Salo. Vaikka lapsi tuo perheeseen paljon onnea ja iloa, pelkästään ns. tavallisen työelämän vaateet voivat tuntua pienten lapsen vanhemmista raskailta. Jos vielä molemmat vanhemmat haluavat luoda uraa, perheen ja 4 uran ristipaineet voivat helposti kasvaa suuriksi. Kaikki vanhemmat varmasti toivovat hartaasti kykenevänsä antamaan lapselleen turvallisen ja onnellisen lapsuuden. Näiden kysymysten tiimoilta päätin kääntyä psykologi Maiju Tokolan puoleen pyytäen häntä arviomaan raskauteen, perheen perustamiseen, lapsen kehitykseen sekä uran ja vanhemmuuden yhdistämiseen liittyviä kysymyksiä psykologin näkökulmasta. Tämän numeromme lukijakilpailun palkinto on tänä keväänä suomeksi ilmestynyt kirja ”Kiltti tyttö ei pääse pomoksi – 101 tapaa hävitä miehelle”. Kansainvälisesti tunnustetun johtajuuskouluttaja Lois P. Frankelin kirjoittaman teoksen ydinajatus on, että tytöt ja pojat kasvatetaan eri tavoin: ”Tytöille opetetaan jo pienestä pitäen, että heidän hyvinvointinsa ja menestyksensä edellyttää tiettyjä stereotyyppisiä toimintatapoja, kuten kohteliaisuutta, hiljaisuutta, alistuvuutta ja suhdekeskeisyyttä.” Lois P. Frankelin mukaan nämä lapsuudessa opitut käyttäytymismallit tuhoavat naisten urakehityksen aikuisina, vaikka naiset muutoin olisivat kuinka älykkäitä, lahjakkaita tai uutteria tahansa.