Nuoret Lakimiehet 2/2005 - Vanhemmuus ja ura | Page 26
Työn ja perheen yhteensovittaminen
perhevapaiden avulla
Outi Anttila
työsopimuksen mukaista työtä, tai jos
sekään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.
Eri perhevapaat
Työtä ja vanhemmuutta olisi
vaikea yhdistää ilman toimivaa
perhevapaajärjestelmää. Suomalainen järjestelmä on luotu jo vuosikymmeniä sitten, ja siihen on vuosien mittaan tehty useita parannuksia. Paljon olisi tosin vielä parannettavaakin.
Perhevapaiden osalta keskeisiä
säädöksiä on työsopimuslaki (55/
2001), erityisesti perhevapaita koskeva lain 4 luku, sekä sairausvakuutuslaki (1224/2004), jonka 9 luku sisältää säännöksiä vanhempainpäivärahoista ja 11 luku päivärahaetuuksien
määrästä. Unohtaa ei voi myöskään
vastikään uudistettua tasa-arvolakia
(609/1986), jossa mm. kielletään syrjintä raskauden perusteella.
Raskaana tai perhevapaalla olevan irtisanomissuoja
Raskaana tai perhevapaalla olevan irtisanomissuojasta säädetään
työsopimuslain 7:9 :ssä ja tasa-arvolain 8 §:ssä. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta sillä perusteella,
että työntekijä on raskaana tai perhevapaalla. Muilla lainmukaisilla
perusteilla irtisanominen on mahdollista, paitsi tuotannollisin ja taloudellisin syin voidaan perhevapaalla oleva irtisanoa vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Jos toiminta ei pääty kokonaan, irtisanomisaika alkaa vasta perhevapaan päätyttyä.
Työsopimuslain 4:9 :ssä säädetään perhevapaalla olleen työhönpaluusta. Työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aiempaan työhönsä.
Jos se ei ole mahdollista, on tälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa
Perhevapaat muodostuvat neljästä eri vapaasta. Ainoa vain äideille
tarkoitettu vapaa on 105 arkipäivän
pituinen (lauantait mukaan luettuna)
äitiysvapaa, josta vähintään 30 ja
enintään 50 arkipäivää pidetään ennen lapsen syntymää. Äitiysvapaa
kestää siis noin neljä kuukautta, eikä
monikaan vielä tässä vaiheessa halua viedä noin kolmikuista lastaan
päivähoitoon.
Vanhempainvapaa, joka kestää
158 arkipäivää eli noin puoli vuotta,
jatkuu heti äitiysvapaan jälkeen. Lapsen äiti ja isä voivat sopia vanhempainvapaakauden jakamisesta siten,
että vanhempainraha maksetaan
enintään kahdessa jaksossa kummallekin vanhemmalle. Ilman erityistä
syytä vanhempainrahaa ei kuitenkaan
makseta 12 arkipäivää lyhyemmältä
ajalta. Molemmat vanhemmat voivat
jäädä myös samanaikaisesti osittaiselle vanhempainvapaalle vähintään
kahdeksi kuukaudeksi, jos työnantajat suostuvat työn osa-aikaistamiseen.
Miehille on myös erikseen oma
isyysvapaa, joka voi kestää enintään
18 arkipäivää joko yhtäjaksoisena tai
neljänä eri jaksona äitiys- tai vanhempainvapaakaudella. Vuoden
2003 alusta lähtien isyysvapaaseen
kuuluu 1-12 arkipäivän pidennys, jos
isä käyttää vanhempainvapaasta viimeiset 12 arkipäivää. Mies voi siis
pitää isyysvapaata 30 arkipäivää,
mikä 12 arkipäivän vanhempainvapaaseen yhdistettynä tarkoittaa seitsemän viikon jaksoa.
Kun vanhempainvapaa loppuu,
lapsi on noin yhdeksän kuukauden
ikäinen. Sen jälkeen jompikumpi
26
vanhemmista voi halutessaan jäädä
vielä neljännelle vapaalle, hoitovapaalle, siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Jos työntekijä on
ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta viimeisen
vuoden aikana, jompikumpi tai molemmat vanhemmat voivat jäädä
myös osittaiselle hoitovapaalle jopa
siihen asti, kun lapsen toinen vuosi
peruskoulussa päättyy. Vanhemmat
voivat olla osittaisella hoitovapaalla
ja tehdä siis osa-aikatyötä saman kalenterijakson aikana, mutta yhtäaikaisesti he eivät voi olla poissa töistä. Mutta esimerkiksi se on mahdollista, että molemmat vanhemmat tekevät kuusituntista päivää ja toinen
vanhemmista aloittaa työpäivän normaalia myöhemmin ja toinen tulee
kotiin normaalia aikaisemmin.
Etuudet pähkinänkuoressa
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin
perustuvaa päivärahaa, mutta hoitovapaan ajalta voi saada vain kaikille
samansuuruisena maksettavaa kotihoidon tukea, jonka lisäksi kunta voi
maksaa myös erityistä kuntalisää.
Äitiysvapaan aikaiset palkka-asiat määräytyvät työ- ja virkaehtosopimusten perusteella, joissa voi olla
määräyksiä äitiysloma-ajan palkasta.
Tavallista on, että työehtosopimuksen
mukaan äitiysvapaan ensimmäiset 72
arkipäivää ovat palkallisia. Toisen
lapsen kyseessä ollessa esimerkiksi
valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 mukaan äitiysvapaa-ajan palkkaa ei makseta, kun
työntekijä (tai virkamies) on hoitovapaalla hoitamassa ensin syntynyttä lastaan. Jos työntekijä ei ole jo valmiiksi hoitovapaalla jäädessään toisen kerran äitiysvapaalle (vaan siirtynyt takaisin työelämään äitiys- ja
mahdollisen vanhempainvapaan jälkeen), äitiysvapaa-ajan palkka mak-