Nuoret Lakimiehet 2/2005 - Vanhemmuus ja ura | Page 26

Työn ja perheen yhteensovittaminen perhevapaiden avulla Outi Anttila työsopimuksen mukaista työtä, tai jos sekään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Eri perhevapaat Työtä ja vanhemmuutta olisi vaikea yhdistää ilman toimivaa perhevapaajärjestelmää. Suomalainen järjestelmä on luotu jo vuosikymmeniä sitten, ja siihen on vuosien mittaan tehty useita parannuksia. Paljon olisi tosin vielä parannettavaakin. Perhevapaiden osalta keskeisiä säädöksiä on työsopimuslaki (55/ 2001), erityisesti perhevapaita koskeva lain 4 luku, sekä sairausvakuutuslaki (1224/2004), jonka 9 luku sisältää säännöksiä vanhempainpäivärahoista ja 11 luku päivärahaetuuksien määrästä. Unohtaa ei voi myöskään vastikään uudistettua tasa-arvolakia (609/1986), jossa mm. kielletään syrjintä raskauden perusteella. Raskaana tai perhevapaalla olevan irtisanomissuoja Raskaana tai perhevapaalla olevan irtisanomissuojasta säädetään työsopimuslain 7:9 :ssä ja tasa-arvolain 8 §:ssä. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijä on raskaana tai perhevapaalla. Muilla lainmukaisilla perusteilla irtisanominen on mahdollista, paitsi tuotannollisin ja taloudellisin syin voidaan perhevapaalla oleva irtisanoa vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Jos toiminta ei pääty kokonaan, irtisanomisaika alkaa vasta perhevapaan päätyttyä. Työsopimuslain 4:9 :ssä säädetään perhevapaalla olleen työhönpaluusta. Työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aiempaan työhönsä. Jos se ei ole mahdollista, on tälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa Perhevapaat muodostuvat neljästä eri vapaasta. Ainoa vain äideille tarkoitettu vapaa on 105 arkipäivän pituinen (lauantait mukaan luettuna) äitiysvapaa, josta vähintään 30 ja enintään 50 arkipäivää pidetään ennen lapsen syntymää. Äitiysvapaa kestää siis noin neljä kuukautta, eikä monikaan vielä tässä vaiheessa halua viedä noin kolmikuista lastaan päivähoitoon. Vanhempainvapaa, joka kestää 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta, jatkuu heti äitiysvapaan jälkeen. Lapsen äiti ja isä voivat sopia vanhempainvapaakauden jakamisesta siten, että vanhempainraha maksetaan enintään kahdessa jaksossa kummallekin vanhemmalle. Ilman erityistä syytä vanhempainrahaa ei kuitenkaan makseta 12 arkipäivää lyhyemmältä ajalta. Molemmat vanhemmat voivat jäädä myös samanaikaisesti osittaiselle vanhempainvapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi, jos työnantajat suostuvat työn osa-aikaistamiseen. Miehille on myös erikseen oma isyysvapaa, joka voi kestää enintään 18 arkipäivää joko yhtäjaksoisena tai neljänä eri jaksona äitiys- tai vanhempainvapaakaudella. Vuoden 2003 alusta lähtien isyysvapaaseen kuuluu 1-12 arkipäivän pidennys, jos isä käyttää vanhempainvapaasta viimeiset 12 arkipäivää. Mies voi siis pitää isyysvapaata 30 arkipäivää, mikä 12 arkipäivän vanhempainvapaaseen yhdistettynä tarkoittaa seitsemän viikon jaksoa. Kun vanhempainvapaa loppuu, lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Sen jälkeen jompikumpi 26 vanhemmista voi halutessaan jäädä vielä neljännelle vapaalle, hoitovapaalle, siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana, jompikumpi tai molemmat vanhemmat voivat jäädä myös osittaiselle hoitovapaalle jopa siihen asti, kun lapsen toinen vuosi peruskoulussa päättyy. Vanhemmat voivat olla osittaisella hoitovapaalla ja tehdä siis osa-aikatyötä saman kalenterijakson aikana, mutta yhtäaikaisesti he eivät voi olla poissa töistä. Mutta esimerkiksi se on mahdollista, että molemmat vanhemmat tekevät kuusituntista päivää ja toinen vanhemmista aloittaa työpäivän normaalia myöhemmin ja toinen tulee kotiin normaalia aikaisemmin. Etuudet pähkinänkuoressa Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksetaan ansiotuloihin perustuvaa päivärahaa, mutta hoitovapaan ajalta voi saada vain kaikille samansuuruisena maksettavaa kotihoidon tukea, jonka lisäksi kunta voi maksaa myös erityistä kuntalisää. Äitiysvapaan aikaiset palkka-asiat määräytyvät työ- ja virkaehtosopimusten perusteella, joissa voi olla määräyksiä äitiysloma-ajan palkasta. Tavallista on, että työehtosopimuksen mukaan äitiysvapaan ensimmäiset 72 arkipäivää ovat palkallisia. Toisen lapsen kyseessä ollessa esimerkiksi valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 mukaan äitiysvapaa-ajan palkkaa ei makseta, kun työntekijä (tai virkamies) on hoitovapaalla hoitamassa ensin syntynyttä lastaan. Jos työntekijä ei ole jo valmiiksi hoitovapaalla jäädessään toisen kerran äitiysvapaalle (vaan siirtynyt takaisin työelämään äitiys- ja mahdollisen vanhempainvapaan jälkeen), äitiysvapaa-ajan palkka mak-