Nuoret Lakimiehet 1/2014 - Juristikoulutuksen tulevaisuus | Page 13

Juristikoulutuksen tulevaisuus Juristien koulutusmäärien vaikutus työmarkkinoihin Eero Blåfield Nuoret Lakimiehet vaikuttaa aktiivisesti oikeustieteellisen koulutuksen kehittämiseen. Koulutusmäärien kasvattamissuunnitelmat eivät ole kestäviä ja vaativat toteutuessaan merkittäviä muutoksia myös koulutuksen toteuttamiseen. Oikeustieteellisen alan koulutuksen sisäänottomäärä kasvoi viime vuonna huomattavasti muun muassa Itä-Suomen yliopistolle annetun tutkinnonanto-oikeuden myötä. Myös vanhat yksiköt nostivat sisäänottoaan. Elokuussa solmitun Suomen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman myötä uutisiin nousivat huhut uudesta oikeustieteen sisäänottomäärien lisäyksestä. Ohjelman mukaan: "Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla." Jatkovalmistelun yhteydessä on käynyt yhä selvemmäksi, että oikeustieteellinen ala on mitä todennäköisimmin yksi niistä aloista, joiden aloituspaikkoja halutaan lisätä. Erityisen vahvasti lisäystä on ajanut SDP-vetoinen opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutusmäärien lisäämisehdotus oli kuitenkin rakennepaketin mittakaavassa varsin pieni ja lisäyksestä päättäminen lykkääntyikin tähän kevääseen. Koulutusmäärien tulee vastata työmarkkinoiden tarvetta Juristikoulutuksen lisääminen ei ole automaattisesti huono asia. Nulan kantavana ajatuksena on pitkään ollut, että koulutusmäärien tulee vastata työmarkkinoiden tarvetta. Koulutusmäärien tulee olla kestäviä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kannalta. Vastavalmistuneiden juristien työtilanne säilyikin hyvänä pitkään Suomen taloudellisesta alakulosta huolimatta. Sen sijaan vuosi 2013 oli historiallisen huonon kehityksen aikaa. Vuoden 2012 marraskuussa vuoden sisään valmistuneista oikeustieteen maistereista työttömänä oli noin viisi prosenttia. Tuoreimmat tilastot 2013 marraskuulta kertovat osuuden olevan jo lähes kymmenen prosenttia. Työmarkkinoilta saatavat signaalit eivät ainakaan kerro kasvaneesta koulutustarpeesta. Kasvunäkymät eivät myöskään lupaa liikoja. Valtio ei todennäköisesti tule säästötarpeiden takia kasvattamaan osuuttaan työllistäjänä. Hyvä työllisyystilanne on tähän mennessä johtunut suurelta osin asianajoalan työllistävyyden kasvusta. Kuinka pitkään tämä kasvu kestää? OTM-tutkinnon arvo? Toinen juristien työllisyystilanteeseen tulevaisuudessa vaikuttava kehityskulku on ollut ammatillisten monopolien purkaminen. Yhä harvempaan työpaikkaan tarvitaan muodollista pätevyyttä, ja tämä kehitys jatkunee tulevaisuudessakin koskettaen myös lakimiehiä. Tulevat nuoret lakimiehet joutuvatkin yhä enemmän kamppailemaan työpaikoista en myös muiden kuin toisten ksan mu O e juristien kanssa. Sellaisessa maailmassa ei pelkkä OTM-tutkinto takaa mitään, vaan jokaisen on ansaittava paikkansa kovassa kilpailussa. Avainasemassa tässä kehityksessä ovat oikeustieteelliset koulutusyksiköt. Saadaanko tutkintoa kehitettyä sellaiseksi, että työnantaja rekrytoi mieluiten juristin myös sellaiseen paikkaan, jossa OTM-tutkinto ei ole välttämätön edellytys? Kun Lakimiesliitto tutki vuonna 2012 valmistuneiden juristien kokemuksia oikeustieteellisestä koulutuksesta, eivät vastaukset olleet mairittelevia. Vastauksia verrattaessa Ekonomiliiton tekemän KTM-tutkimuksen vastauksiin, antoivat tuoreet juristit koulutukselleen ja omalle osaamiselleen huomattavasti heikompia arvosanoja erityisesti työelämävalmiuksien suhteen. Niin sanotut siirrettävät taidot, kuten johtamis-, ryhmätyö-, esiintymis- ja projektinhallintataidot olivat vastavalmistuneilla lakimiehillä erityisen heikoissa kantimissa. Useassa yliopistossa on nyt tutkinnonuudistustyö meneillään ja tässä työssä tulee myös huomioida työelämän muutos. Oikeustieteellisestä koulutuksesta on kehitettävä sellaista, että tutkinnon suorittaneet menestyvät myös tulevaisuuden työmarkkinoilla. Koulutusmäärien lisäykset alkavat toden teolla vaikuttaa työmarkkinoihin vasta 2020-luvulle tultaessa. Tuolloin suurin osa nykyisistä Nulan jäsenistä on nuorekkaita juristeja, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa työelämässä, eikä valmistuneiden määrän kasvaminen vaikuta suuresti heidän asemaansa. Liikakoulutus merkitsee kuitenkin yksilöille katteettomia lupauksia ja yhteiskunnalle voimavarojen haaskausta. a: Te Kuv 13