Nuoret Lakimiehet 1/2014 - Juristikoulutuksen tulevaisuus | Page 13
Juristikoulutuksen tulevaisuus
Juristien koulutusmäärien vaikutus työmarkkinoihin
Eero Blåfield
Nuoret Lakimiehet vaikuttaa aktiivisesti oikeustieteellisen koulutuksen kehittämiseen. Koulutusmäärien kasvattamissuunnitelmat eivät ole kestäviä ja vaativat toteutuessaan merkittäviä muutoksia myös koulutuksen toteuttamiseen.
Oikeustieteellisen alan koulutuksen sisäänottomäärä kasvoi viime
vuonna huomattavasti muun muassa Itä-Suomen yliopistolle annetun
tutkinnonanto-oikeuden
myötä.
Myös vanhat yksiköt nostivat sisäänottoaan.
Elokuussa solmitun Suomen
hallituksen rakennepoliittisen ohjelman myötä uutisiin nousivat huhut
uudesta oikeustieteen sisäänottomäärien lisäyksestä. Ohjelman mukaan: "Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa
hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti
työelämän kannalta keskeisillä aloilla."
Jatkovalmistelun yhteydessä
on käynyt yhä selvemmäksi, että
oikeustieteellinen ala on mitä todennäköisimmin yksi niistä aloista,
joiden aloituspaikkoja halutaan
lisätä. Erityisen vahvasti lisäystä on
ajanut SDP-vetoinen opetus- ja kulttuuriministeriö.
Koulutusmäärien
lisäämisehdotus oli kuitenkin rakennepaketin mittakaavassa varsin pieni
ja lisäyksestä päättäminen lykkääntyikin tähän kevääseen.
Koulutusmäärien tulee vastata
työmarkkinoiden tarvetta
Juristikoulutuksen lisääminen
ei ole automaattisesti huono asia.
Nulan kantavana ajatuksena on
pitkään ollut, että koulutusmäärien
tulee vastata työmarkkinoiden tarvetta. Koulutusmäärien tulee olla
kestäviä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kannalta.
Vastavalmistuneiden juristien
työtilanne säilyikin hyvänä pitkään
Suomen taloudellisesta alakulosta
huolimatta. Sen sijaan vuosi 2013
oli historiallisen huonon kehityksen
aikaa. Vuoden 2012 marraskuussa
vuoden sisään valmistuneista oikeustieteen maistereista työttömänä
oli noin viisi prosenttia. Tuoreimmat
tilastot 2013 marraskuulta kertovat
osuuden olevan jo lähes kymmenen
prosenttia. Työmarkkinoilta saatavat
signaalit eivät ainakaan kerro kasvaneesta koulutustarpeesta.
Kasvunäkymät eivät myöskään
lupaa liikoja. Valtio ei todennäköisesti tule säästötarpeiden takia kasvattamaan osuuttaan työllistäjänä. Hyvä
työllisyystilanne on tähän mennessä
johtunut suurelta osin asianajoalan
työllistävyyden kasvusta. Kuinka pitkään tämä kasvu kestää?
OTM-tutkinnon arvo?
Toinen juristien työllisyystilanteeseen tulevaisuudessa vaikuttava
kehityskulku on ollut ammatillisten
monopolien purkaminen. Yhä harvempaan työpaikkaan tarvitaan
muodollista pätevyyttä, ja tämä
kehitys jatkunee tulevaisuudessakin koskettaen myös
lakimiehiä.
Tulevat nuoret lakimiehet
joutuvatkin
yhä enemmän kamppailemaan työpaikoista
en
myös muiden kuin toisten
ksan
mu O
e
juristien kanssa. Sellaisessa maailmassa ei pelkkä OTM-tutkinto takaa
mitään, vaan jokaisen on ansaittava paikkansa kovassa kilpailussa.
Avainasemassa tässä kehityksessä
ovat oikeustieteelliset koulutusyksiköt. Saadaanko tutkintoa kehitettyä
sellaiseksi, että työnantaja rekrytoi
mieluiten juristin myös sellaiseen
paikkaan, jossa OTM-tutkinto ei ole
välttämätön edellytys?
Kun Lakimiesliitto tutki vuonna 2012 valmistuneiden juristien
kokemuksia
oikeustieteellisestä
koulutuksesta, eivät vastaukset
olleet mairittelevia. Vastauksia verrattaessa Ekonomiliiton tekemän
KTM-tutkimuksen vastauksiin, antoivat tuoreet juristit koulutukselleen ja
omalle osaamiselleen huomattavasti
heikompia arvosanoja erityisesti
työelämävalmiuksien suhteen. Niin
sanotut siirrettävät taidot, kuten
johtamis-, ryhmätyö-, esiintymis- ja
projektinhallintataidot olivat vastavalmistuneilla lakimiehillä erityisen
heikoissa kantimissa.
Useassa yliopistossa on nyt
tutkinnonuudistustyö meneillään ja
tässä työssä tulee myös huomioida
työelämän muutos. Oikeustieteellisestä koulutuksesta on kehitettävä
sellaista, että tutkinnon suorittaneet
menestyvät myös tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Koulutusmäärien lisäykset alkavat toden teolla vaikuttaa työmarkkinoihin vasta 2020-luvulle tultaessa.
Tuolloin suurin osa nykyisistä Nulan
jäsenistä on nuorekkaita juristeja,
jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa
työelämässä, eikä valmistuneiden
määrän kasvaminen vaikuta suuresti
heidän asemaansa. Liikakoulutus
merkitsee kuitenkin yksilöille katteettomia lupauksia ja yhteiskunnalle voimavarojen haaskausta.
a: Te
Kuv
13