Nuoret Lakimiehet 1/2013 - Tuomioistuimet muutoksessa | Page 31
nykyään myös vähenevässä määrin
lautamiesten armoilla. Asioita saa
pää ää useammin itse eikä tarvitse
antautua kaiken maailman jorisijoille
päätöksenteossa. Kollegoita joutuu
silloin tällöin toisinaan kokoonpanossa kuuntelemaan. Puhumattakaan si en niistä lukuisista ju ujen
osapuolten kootuista selityksistä.
Itsekin satuin opiskeluaikojen pakollisessa prosessioikeuden harjoi elussa kuulemaan tarinan siitä, kuinka
ensin aje in autolla päin puuta ja
si en korka in sa umalta mukana
ollut viinapullo ärsytykseen ry yyn
menneestä konepellistä. Joopa
joo. Selitys ei kuitenkaan liene niitä
huonoimpia, koska tarinan mukaan
jälkinau ntaan on turvautunut myös
eräs turkulainen rikosoikeuden professori.
Auskultan en määrän perusteella Suomen tuomarikunnan
tulevaisuus vaiku aa suhteellisen
turvatulta. Auskultan eja rii ää
ja paikkojen määrän vähentyessä
suhteessa halukkaita yhä enemmän
yhtä auskultoin paikkaa kohden.
Auskultoimaan havi elevien määrä
ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa
tuomarinuralle halajavien joukosta ja kyllä oikeuslaitoksen sietäisi
vähän koho aa tuomarin toimen
julkisuuskuvaa, jos ei muuten niin
ihan vaikka varmuuden vuoksi.
Samalla voitaisiin kivas tuule aa
oikeuslaitoksen vanhahtavaa imagoa.
Tai jos halutaan vähän rokimpaa
henkeä mukaan, niin si en voitaisiin
valjastaa talkoisiin myös Suomen
epäilemä ä kuuluisin tuomari, Tuomari Nurmio ja o aa kampanjan
teemabiisiksi Ne Luumäet -yhtyeen
kappale ”Tuomari”, jossa kivas aina
huudahdellaan ”minä olen laki”.
Ensinnäkin ”tuomari” käsitteenä on suomen kielessä ikävän
laajassa käytössä. Oikeuden toteutumisen var joiden lisäksi tuomariksi saavat kutsua itseään es mitkä
pallopeliken en pilliin viheltelevät
puusilmät. Olisi oikeus ja kohtuus,
e ä käsite ”tuomari” vara aisiin vain
tuomareille ja urheilutuomareita
ale aisiin kutsua jollain muulla termillä. Asian voisi säätää vaikka lailla.
Muutoin face li ingin keinoksi
ehdo aisin - tälläkin kertaa - lisänäkyvyy ä sosiaalisessa mediassa.
Oikeuslaitos voisi hankkia kampanjan keulahahmoksi vaikka Putouksesta tutun Karim Z. Yskowiczin, joka
kuitenkin edustaa konserva ivisia
arvoja, mu a toisi raikkaan SoMe
-tuulahduksen tullessaan. Samalla
voitaisiin saa aa vähän vanhemman
koulukunnan tuomarit nykyaikaan.
Noh, ehkä ei kuitenkaan. Joka
tapauksessa olisi eri äin toivo avaa,
e ä Suomessa olisi asiansa osaavia
ja ajan hermolla olevia tuomareita
myös tulevaisuudessa. Itse en tunnista itsessäni tulevaisuuden Olavus
Petriä, mu a toivo avas rii ävän
moni teistä lukijoista tunnistaa.
Peace, Love and Convic on.
Rakkaudella
Sirpa-Leena
Kir