Nuoret Lakimiehet 1/2013 - Tuomioistuimet muutoksessa | Page 31

nykyään myös vähenevässä määrin lautamiesten armoilla. Asioita saa pää ää useammin itse eikä tarvitse antautua kaiken maailman jorisijoille päätöksenteossa. Kollegoita joutuu silloin tällöin toisinaan kokoonpanossa kuuntelemaan. Puhumattakaan si en niistä lukuisista ju ujen osapuolten kootuista selityksistä. Itsekin satuin opiskeluaikojen pakollisessa prosessioikeuden harjoi elussa kuulemaan tarinan siitä, kuinka ensin aje in autolla päin puuta ja si en korka in sa umalta mukana ollut viinapullo ärsytykseen ry yyn menneestä konepellistä. Joopa joo. Selitys ei kuitenkaan liene niitä huonoimpia, koska tarinan mukaan jälkinau ntaan on turvautunut myös eräs turkulainen rikosoikeuden professori. Auskultan en määrän perusteella Suomen tuomarikunnan tulevaisuus vaiku aa suhteellisen turvatulta. Auskultan eja rii ää ja paikkojen määrän vähentyessä suhteessa halukkaita yhä enemmän yhtä auskultoin paikkaa kohden. Auskultoimaan havi elevien määrä ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa tuomarinuralle halajavien joukosta ja kyllä oikeuslaitoksen sietäisi vähän koho aa tuomarin toimen julkisuuskuvaa, jos ei muuten niin ihan vaikka varmuuden vuoksi. Samalla voitaisiin kivas tuule aa oikeuslaitoksen vanhahtavaa imagoa. Tai jos halutaan vähän rokimpaa henkeä mukaan, niin si en voitaisiin valjastaa talkoisiin myös Suomen epäilemä ä kuuluisin tuomari, Tuomari Nurmio ja o aa kampanjan teemabiisiksi Ne Luumäet -yhtyeen kappale ”Tuomari”, jossa kivas aina huudahdellaan ”minä olen laki”. Ensinnäkin ”tuomari” käsitteenä on suomen kielessä ikävän laajassa käytössä. Oikeuden toteutumisen var joiden lisäksi tuomariksi saavat kutsua itseään es mitkä pallopeliken en pilliin viheltelevät puusilmät. Olisi oikeus ja kohtuus, e ä käsite ”tuomari” vara aisiin vain tuomareille ja urheilutuomareita ale aisiin kutsua jollain muulla termillä. Asian voisi säätää vaikka lailla. Muutoin face li ingin keinoksi ehdo aisin - tälläkin kertaa - lisänäkyvyy ä sosiaalisessa mediassa. Oikeuslaitos voisi hankkia kampanjan keulahahmoksi vaikka Putouksesta tutun Karim Z. Yskowiczin, joka kuitenkin edustaa konserva ivisia arvoja, mu a toisi raikkaan SoMe -tuulahduksen tullessaan. Samalla voitaisiin saa aa vähän vanhemman koulukunnan tuomarit nykyaikaan. Noh, ehkä ei kuitenkaan. Joka tapauksessa olisi eri äin toivo avaa, e ä Suomessa olisi asiansa osaavia ja ajan hermolla olevia tuomareita myös tulevaisuudessa. Itse en tunnista itsessäni tulevaisuuden Olavus Petriä, mu a toivo avas rii ävän moni teistä lukijoista tunnistaa. Peace, Love and Convic on. Rakkaudella Sirpa-Leena Kir