Nuoret Lakimiehet 1/2013 - Tuomioistuimet muutoksessa | Page 30

Kolumni Tuomari tulee ja tuomitsee Sirpa-Leena Lähes jokainen meistä juristeista on varmaan sukujuhlissa tai muussa vastaavassa lanteessa saanut selittää jollekulle ei-niin valveutuneelle vieraalle, e ei oikeus eteen maisteri tai kandidaa ole sama asia kuin tuomari. Tästä harhakäsityksestä voinee osin syy ää suomalaista kaunokirjallisuu a, jossa ainakin joitakin vuosikymmeniä takaperin puhu in nimenomaan tuomareista tai vähintään nimismiehistä. Muut juris amma t eivät ilmeises ole olleet kirjailijoiden mielestä tarpeeksi kiehtovia. Ei sillä, tuomarilla ratsastetaan kyllä nykyäänkin. Googlaamalla ”tuomari” ensimmäinen hakuosuma on erään julkisuudessa varsin usein esiintyvän rikosasianajajan sponsoroitu linkki. Tietäisipä asiaa isosedän 85vuo sjuhlissa uteleva tädin serkun mies, e ä tuomariksi pääseminen ei ole laisinkaan niin yksinkertaista. Tai noh, pätkiä pätkien perään pääsee tekemään, mu a vakituiset virat ovat varsin painavan kiven alla. Ehkäpä määräaikaisuuksien ketjuttamisella testataan Olavus Petrin 30 tuomarinohjeiden hengessä tuomariksi havi elevien kärsivällisyy ä ja pitkäjänteisyy ä. Kuten Olavus aikanaan totesi: ”Tuomari älköön olko pikainen tuomitsemaan, ennen kuin on asian tarkoin mie nyt; sillä pikainen tuomio on harvoin hyvä ja oikea.” Jos onni potkaisee, ei vakituisten tuomareiden valintamene elystä prameu a puutu. Edelleenkin riippumaton tuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee vakinaisten tuomareiden virkaan nimi ämisestä perustellun esityksen val oneuvostolle, joka puolestaan esi ää sen itse tasavallan presiden lle. Tuomarinvalintalautakuntaan kuuluu niin tuomareita, professoreita kuin asianajajakunnankin edustaja. Suomen tuomarikunta on varsin ukkoutunu a ja akkautunu a. Joidenkin ennusteiden mukaan yli puolet tuomareista jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana, joten olisi oikeuslaitoksen ja ihan yksi äisen kansalaisen oikeusturvankin kannalta eri äin toivo avaa, e ä tuomarinura kiinnostaisi myös nuoria juristeja. Määräaikaisuudet määräaikaisuuksien perään eivät kuitenkaan ole omiaan lisäämään tuomarinuran houku elevuu a. Luote avan kansainvälisen vertailukohdan tarjoavien erinäisten lakiaiheisten TV-sarjojen perusteella tuomarin työ ei myöskään noin ulkoises arvioiden vaikuta kotoSuomessa niin kovin hohdokkaalta. Ei saa pitää vii aa eikä edes peruukkia. Siten tuomari joutuu kohtaamaan sekä huonot hiuspäivät e ä (jakku) puvun valintaa koskevat ongelmat itse ja ylipäänsä kantamaan stressin siitä, miltä näy ää. Toisaalta tämä velvoite tarkkaan o aen koskee vain habitusta vyötäröstä ylöspäin. Tuomarin ei väl ämä ä tarvitse istuntopäivän aikana kertaakaan poistua pöytänsä takaa ja täten oikeuden puheenjohtajan jalassa voi olla vaikka mitä – tai olla olema a. Samaa mahdollisuu a ei ole tarjolla asiamiehille eikä syy äjille, jotka joutuvat poistumaan salista kaiken kansan nähden mahdollises useaankin o eeseen. Tuomarilla on kuitenkin Suomessa valtaa: päätöstä ei tarvitse jä ää minkään valamiehistön harkinnan varaan ja tuomari on Kuva: Eric Molinsky / Cali.org