Nuoret Lakimiehet 1/2013 - Tuomioistuimet muutoksessa | Page 30
Kolumni
Tuomari tulee ja tuomitsee
Sirpa-Leena
Lähes jokainen meistä juristeista on
varmaan sukujuhlissa tai muussa
vastaavassa lanteessa saanut selittää jollekulle ei-niin valveutuneelle
vieraalle, e ei oikeus eteen maisteri
tai kandidaa ole sama asia kuin
tuomari.
Tästä harhakäsityksestä voinee
osin syy ää suomalaista kaunokirjallisuu a, jossa ainakin joitakin vuosikymmeniä takaperin puhu in nimenomaan tuomareista tai vähintään
nimismiehistä. Muut juris amma t
eivät ilmeises ole olleet kirjailijoiden mielestä tarpeeksi kiehtovia.
Ei sillä, tuomarilla ratsastetaan kyllä
nykyäänkin. Googlaamalla ”tuomari”
ensimmäinen hakuosuma on erään
julkisuudessa varsin usein esiintyvän
rikosasianajajan sponsoroitu linkki.
Tietäisipä asiaa isosedän 85vuo sjuhlissa uteleva tädin serkun
mies, e ä tuomariksi pääseminen
ei ole laisinkaan niin yksinkertaista.
Tai noh, pätkiä pätkien perään pääsee tekemään, mu a vakituiset
virat ovat varsin painavan kiven alla.
Ehkäpä määräaikaisuuksien ketjuttamisella testataan Olavus Petrin
30
tuomarinohjeiden hengessä tuomariksi havi elevien kärsivällisyy ä
ja pitkäjänteisyy ä. Kuten Olavus
aikanaan totesi: ”Tuomari älköön
olko pikainen tuomitsemaan, ennen
kuin on asian tarkoin mie nyt; sillä
pikainen tuomio on harvoin hyvä ja
oikea.”
Jos onni potkaisee, ei vakituisten tuomareiden valintamene elystä
prameu a puutu. Edelleenkin riippumaton tuomarinvalintalautakunta
valmistelee ja tekee vakinaisten
tuomareiden virkaan nimi ämisestä
perustellun esityksen val oneuvostolle, joka puolestaan esi ää
sen itse tasavallan presiden lle.
Tuomarinvalintalautakuntaan kuuluu
niin tuomareita, professoreita kuin
asianajajakunnankin edustaja.
Suomen tuomarikunta on
varsin ukkoutunu a ja akkautunu a.
Joidenkin ennusteiden mukaan yli
puolet tuomareista jää eläkkeelle
seuraavan kymmenen vuoden aikana, joten olisi oikeuslaitoksen ja ihan
yksi äisen kansalaisen oikeusturvankin kannalta eri äin toivo avaa,
e ä tuomarinura kiinnostaisi myös
nuoria juristeja. Määräaikaisuudet
määräaikaisuuksien perään eivät
kuitenkaan ole omiaan lisäämään
tuomarinuran houku elevuu a.
Luote avan
kansainvälisen
vertailukohdan tarjoavien erinäisten
lakiaiheisten TV-sarjojen perusteella tuomarin työ ei myöskään noin
ulkoises arvioiden vaikuta kotoSuomessa niin kovin hohdokkaalta. Ei
saa pitää vii aa eikä edes peruukkia.
Siten tuomari joutuu kohtaamaan
sekä huonot hiuspäivät e ä (jakku)
puvun valintaa koskevat ongelmat
itse ja ylipäänsä kantamaan stressin
siitä, miltä näy ää. Toisaalta tämä
velvoite tarkkaan o aen koskee vain
habitusta vyötäröstä ylöspäin. Tuomarin ei väl ämä ä tarvitse istuntopäivän aikana kertaakaan poistua
pöytänsä takaa ja täten oikeuden
puheenjohtajan jalassa voi olla vaikka
mitä – tai olla olema a. Samaa mahdollisuu a ei ole tarjolla asiamiehille
eikä syy äjille, jotka joutuvat poistumaan salista kaiken kansan nähden
mahdollises useaankin o eeseen.
Tuomarilla
on
kuitenkin
Suomessa valtaa: päätöstä ei tarvitse jä ää minkään valamiehistön
harkinnan varaan ja tuomari on
Kuva: Eric Molinsky / Cali.org