Nuoret Lakimiehet 1/2013 - Tuomioistuimet muutoksessa | Page 19

Kolumni Oodi rikollisille Sarianne Pennanen Syy äjät, poliisit, puolustusasianajajat ja -lakimiehet, tuomioistuinja vankeinhoitolaitoksen virkamiehet, rikosoikeuden tutkijat, lainsäätäjät, rikostoimi ajat ynnä lukema omat muut rikollisuuden torjumisen tai siitä raportoinnin parissa työskentelevät. Mistä kaikki nämä ihmiset saisivat leivän pöytäänsä ilman rikollisia? Entä miten ilman rikollisten jatkuvas tarjoamia käytännön harjoituksia määri elisimme, minkälainen toiminta on oikein ja minkälainen väärin ja missä raja vaikeissa tapauksissa menee? Mikä puheenaihe korvaisi rikoksilla mässäilyn, mistä television viihteelliset rikossarjat saisivat inspiraa onsa ja miten kansalaisten skandaalin jano tyydyte äisiin, jos rikollisuus häviäisi yhteiskunnasta? Edellä lueteltuihin kysymyksiin on vaikea antaa polii ses korrek a vastausta. Voiko kuuliaisen kansalaisen vastaus olla, e ä kehi ynyt yhteiskunta tarvitsee rikollisuu a? Kyllä voi! Yhteiskunta ilman rikollisuu a olisi liian hyvää ollakseen to a. Rikollisilla, kuten muillakin luomakunnan otuksilla, on paikkansa ja tarkoituksensa. Eihän sitä esimerkiksi hy ystäkään ensikohtaamisella usein arvosta. Tarkemmin ajateltuna valitsen sil mieluummin vertani imemään hy ysen kuin sen linnun, jonka ateriaksi se myöhemmin päätyy. Rikollisen roolista saa melko vähän ainakaan julkista kiitosta, joten kuka si en ryhtyy rikolliseksi? Usealle toimen valitseminen lienee viimesi- jainen vaihtoehto. Jos rikollisuu a arvoste aisiin enemmän, voisivat rikollisiksi valikoitua tehtävään parhaiten sopivat henkilöt eli ne kaikista kieroimmat ja häikäilemä ömimmät tyypit. Tällöin väl yisimme häiritsevältä säälin tunteelta laa essamme seuraamuskannano oja ja lukiessamme rikosuu sia. Enää ei tarvitsisi voivotella jonkun raukan ajautuneen pois kaidalta polulta olosuhteiden pakosta, vaan voisimme hyvällä omallatunnolla todeta rikollisten saaneen sitä, mitä he ovat lanneet. Etenkin me lakimiehet voisimme oppia arvostamaan rikollisia heidän amma kuntaamme työllistävän vaikutuksensa johdosta. Moni meistä vie ää pääosan työajastaan rikollisten parissa. Rikollisten kohtelu työelämässä on kuitenkin usein perä rikollisen huonoa ja täyttäisi mennen tullen työsyrjintärikoksen tunnusmerkistön minkä tahansa muun amma kunnan kohdalla. Saamme olla kiitollisia, e eivät rikolliset ole niin tarkkoja lakipykälien nouda amisesta. Rikollisuuden tärkeä yhteiskunnallinen rooli voitaisiin tunnustaa esimerkiksi lanseeraamalla kalenteriin kansallinen rikollisuuden päivä, jolloin jokainen saisi tehdä pikkurötöksiä hyvällä omallatunnolla. Lippu salkoon ja sokka ir ! Kyllä se mukavas rikastu aisi toimistolle hautautuneen oikeudenvalvojankin maailmankatsomusta, kun kerran vuodessa kaahaisi talla pohjassa omenavarkaista toisiin hävy ömyyksiä mennessään huudellen ( etäen toki, e ei kukaan saa tuona yhtenä päivänä siitä loukkaantua ja rikosrekisteri pysyy puhtoisena). kuva: istockphoto / goldi 19