Nuoret Lakimiehet 1/2013 - Tuomioistuimet muutoksessa | Page 14

Edunvalvonta Miksi Asianajajalii o älähtää? Janne Laukkanen Toiminnan keskiössä koko oikeusval olle oleelliset teemat Asianajajaliiton esi elyn voi aloi aa sujuvas siitä, mitä se ei ole. Kyseessä ei ole amma lii o tai yri äjäjärjestö. Lii o ei ole edes asianajajien itse itselleen perustama rekisteröity yhdistys – kuten usein luullaan. Asianajajalii o on lailla peruste u julkisoikeudellinen yhteisö, jonka ensisijaisena tehtävänä on valvoa ja säännellä asianajotoimialaa. Lisäksi lii o edistää asianajopalveluiden laatua, koulu aa ja tukee asianajajia sekä kehi ää oikeusoloja. Miksi tämän rimpsun hokeminen kyllästymiseenkin as on tärkeää – ja jopa erityisen ajankohtaista juuri nyt? Siksi, e ä lii o on osallistunut eri äin ak ivises oikeudenhoidon tulevaisuuden visioin in. Liiton keskiössä eivät ole olleet vain asianajoalalle oleelliset kysymykset, vaan koko oikeusval olle oleelliset teemat. Juhlavaa, mu a to a. Oikeushallinnon säästöpaineet Oikeuslaitos kohtaa lähivuosina kovia säästöjä. Paradoksaalista on, e ä oikeushallintoon kohdistuvat luvut eivät sinällään ole suuria, jos niitä verrataan liki mihin tahansa muuhun julkishallinnon lohkoon. Ongelma on vain se, e ä oikeushallinnon niukoissa resursseissa ei ole enää juuri mitään sääste ävää. Vertailun vuoksi voi todeta, e ä yksi äisen ehankkeen torppaaminen ei suista liikenne- ja vies ntäministeriötä ongelmiin. Samat summat oikeusministeriön hallinnonalalta poisote uina 14 ovat kohtalokkaita. Jo pelkästään sovi ujen säästöjen kohdentaminen vaa i melkoista luovuu a. Maaliskuun puolivälissä tulevien vuosien oikeusturvaohjelmaa valmistellut neuvo elukunta jä mie ntönsä oikeusministerille. Koolla ollut konklaavi ei ollut aivan tyypillinen. Koskaan aiemmin oikeudenhoidon haasteita ei olla pähkäilty yhtä korkean profiilin kokoonpanolla. Oikeusministeriön kansliapäällikön vetämään työhön osallistuivat muun muassa korkeimpien oikeuksien presiden t, valtakunnansyy äjä ja liuta oikeushallinnon muita ykkösnimiä. Ainoa val onhallinnon ulkopuolinen edustaja neuvo elukunnassa oli kuitenkin Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero. Asianajajaliiton paikka tärkeässä pöydässä ei ollut sa umaa. Ilveskeron rooli toimikunnassa kertoo yleisemmin Asianajajaliiton paikasta oikeudenhoidossa: asianajajien rooli on yhtä keskeinen kuin vaikkapa tuomareiden ja syy äjien. Rooli myös tunnustetaan aiempaa yksimielisemmin. Järkeviä ratkaisumalleja – vaikka tekisi kipeää Mitä Asianajajalii o si en tekisi oikeushallinnolle osoite ujen säästötavoi eiden toteu amiseksi? Perustaisi tuomioistuinviraston: ei lisäämään byrokra aa, vaan aidos johtamaan ja kehi ämään tuomioistuinten hallintoa. Luopuisi lautamiehistä ja varaisi säästyvät varat amma tuomareiden palkkoihin. Nämä vain jo julkisuudessakin olleina poi- mintoina. Kaikkiaan lista on pitkä. Uudistusehdotusten tekeminen ei ole helppoa, mu a niiden alas ampuminen on. Vanhasta kiinnipitävien olisi hyvä lausua oma näkemyksensä säästökohteiksi tai kertoa, miten eduskunta saadaan luopumaan kaavailluista säästöistä. Siihen saakka Asianajajaliitossa katsotaan järkeväksi etsiä ratkaisumalleja – kipeitä ja epäsuosi ujakin. Kirjoi aja on Asianajajaliiton vies ntäpäällikkö (OTM, YTM)