Nuoret Lakimiehet 1/2013 - Tuomioistuimet muutoksessa | Page 14
Edunvalvonta
Miksi Asianajajalii o älähtää?
Janne Laukkanen
Toiminnan keskiössä koko oikeusval olle oleelliset teemat
Asianajajaliiton esi elyn voi
aloi aa sujuvas siitä, mitä se ei
ole. Kyseessä ei ole amma lii o
tai yri äjäjärjestö. Lii o ei ole edes
asianajajien itse itselleen perustama
rekisteröity yhdistys – kuten usein
luullaan. Asianajajalii o on lailla peruste u julkisoikeudellinen yhteisö,
jonka ensisijaisena tehtävänä on valvoa ja säännellä asianajotoimialaa.
Lisäksi lii o edistää asianajopalveluiden laatua, koulu aa ja tukee
asianajajia sekä kehi ää oikeusoloja.
Miksi tämän rimpsun hokeminen kyllästymiseenkin as on tärkeää
– ja jopa erityisen ajankohtaista juuri
nyt? Siksi, e ä lii o on osallistunut
eri äin ak ivises
oikeudenhoidon tulevaisuuden visioin in. Liiton
keskiössä eivät ole olleet vain asianajoalalle oleelliset kysymykset,
vaan koko oikeusval olle oleelliset
teemat. Juhlavaa, mu a to a.
Oikeushallinnon säästöpaineet
Oikeuslaitos kohtaa lähivuosina
kovia säästöjä. Paradoksaalista on,
e ä oikeushallintoon kohdistuvat luvut eivät sinällään ole suuria, jos niitä
verrataan liki mihin tahansa muuhun
julkishallinnon lohkoon. Ongelma
on vain se, e ä oikeushallinnon
niukoissa resursseissa ei ole enää
juuri mitään sääste ävää. Vertailun
vuoksi voi todeta, e ä yksi äisen
ehankkeen torppaaminen ei suista
liikenne- ja vies ntäministeriötä ongelmiin. Samat summat oikeusministeriön hallinnonalalta poisote uina
14
ovat kohtalokkaita. Jo pelkästään
sovi ujen säästöjen kohdentaminen
vaa i melkoista luovuu a.
Maaliskuun puolivälissä tulevien vuosien oikeusturvaohjelmaa
valmistellut neuvo elukunta jä
mie ntönsä oikeusministerille. Koolla ollut konklaavi ei ollut aivan tyypillinen. Koskaan aiemmin oikeudenhoidon haasteita ei olla pähkäilty
yhtä korkean profiilin kokoonpanolla.
Oikeusministeriön kansliapäällikön
vetämään työhön osallistuivat muun
muassa korkeimpien oikeuksien
presiden t, valtakunnansyy äjä ja
liuta oikeushallinnon muita ykkösnimiä. Ainoa val onhallinnon ulkopuolinen edustaja neuvo elukunnassa oli kuitenkin Asianajajaliiton
puheenjohtaja Mika Ilveskero. Asianajajaliiton paikka tärkeässä pöydässä
ei ollut sa umaa.
Ilveskeron rooli toimikunnassa
kertoo yleisemmin Asianajajaliiton
paikasta oikeudenhoidossa: asianajajien rooli on yhtä keskeinen kuin
vaikkapa tuomareiden ja syy äjien.
Rooli myös tunnustetaan aiempaa
yksimielisemmin.
Järkeviä ratkaisumalleja – vaikka
tekisi kipeää
Mitä Asianajajalii o si en
tekisi oikeushallinnolle osoite ujen
säästötavoi eiden toteu amiseksi?
Perustaisi tuomioistuinviraston: ei
lisäämään byrokra aa, vaan aidos
johtamaan ja kehi ämään tuomioistuinten hallintoa. Luopuisi lautamiehistä ja varaisi säästyvät varat amma tuomareiden palkkoihin. Nämä
vain jo julkisuudessakin olleina poi-
mintoina. Kaikkiaan lista on pitkä.
Uudistusehdotusten tekeminen ei ole helppoa, mu a niiden
alas ampuminen on. Vanhasta kiinnipitävien olisi hyvä lausua oma näkemyksensä säästökohteiksi tai kertoa,
miten eduskunta saadaan luopumaan kaavailluista säästöistä. Siihen
saakka Asianajajaliitossa katsotaan
järkeväksi etsiä ratkaisumalleja – kipeitä ja epäsuosi ujakin.
Kirjoi aja
on
Asianajajaliiton
vies ntäpäällikkö (OTM, YTM)