Nuoret Lakimiehet 1/2012 - Juristiammatissa? | Page 27

Juristiammatit Jussi Sarvikivi – nuori asianajotoimiston osakas ja toimitusjohtaja Satu Karhunen Lehden tämän numeron teemana on erilaiset juristiammatit. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että varsin moni meistä työskentelee hyvinkin perin­ teisissä juristiammateissa pienten ja keskisuurten laki- ja asianajotoi­ mistojen palveluksessa. Tästä syystä pyysinkin haastattelua kollegaltani ja ystävältäni asianajaja Jussi Sarvikiveltä, joka suostui haastateltavaksi mielellään. Oikeustieteen ylioppilaasta toimitusjohtajaksi Jussi valmistui Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2006 ja hänestä tuli Asianajajaliiton jäsen vuonna 2010. Nykyisessä työpaikassaan Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:ssä hän aloitti uransa jo oikeustieteen ylioppilaana vuonna 2002. Valmistu­ misen jälkeen hän jatkoi työskentelyä avustavana lakimiehenä. Asianajotoimisto Fredman & Månsson on ollut julkisuudessakin esillä useissa ihmisoikeuksiin liittyvissä toimeksiannoissa ja Markku Fredman on ollut myös aktiivisesti mukana Suomen Asianajajaliiton toiminnassa. Onkin hyvin luontevaa, että Jussi Sarvikivi on työskentelynsä ohella ollut muun muassa Asianajajaliiton edustajana Brysselissä komission tarjouskilpai­ luja koskevissa hankkeissa. Projekteissa on edustus eri maiden asianajajaliitoista ja ne ovat koskeneet muun muassa epäiltyjen oikeuksia. Lisäksi Jussi on tällä hetkellä mukana oikeudenkäyntikuluja koskevassa Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeessa. 1.9.2010 Jussi Sarvikivestä tuli Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:n osakas ja toimitusjohtaja. Toimistohenkilökunnan lisäksi toimistossa työskentelee viisi asianajajaa, joten voinemme puhua jo keskisuuresta toimistosta. Tämän toimiston vetovastuusta vastaa nyt 32-vuotias Jussi Sarvikivi. Minkälaisten juttujen kanssa olet tekemisissä päivittäin? Yli puolet toimeksiannoistani koostuu rikosjutuista. Näihin sisältyy myös lapsen edunvalvojan sijaisena toimiminen jutuissa, joissa toista tai molempia vanhemmista epäillään esimerkiksi lapsen pahoinpitelystä. Tämän lisäksi hoidan paljon lapsioi­ keuteen liittyviä riita-asioita, kuten lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyviä juttuja sekä avioero- ja jäämistöosituksia. Muut toimeksiannot ovatkin sitten eri oikeudenaloilta, eikä niitä kaikkia pysty lyhyesti listaamaan. Oletko suorittanut tuomioistuinharjoittelun? En ole, vaikka arvostankin auskultointia kokemuksena suuresti. Tässä vaiheessa, kun kokemusta on jo karttunut reippaasti, en kuitenkaan koe sitä ajankohtaisena. Luonnollisesti myös tämänhetkinen asemani ja töiden käytännön järjestelyt ovat sille esteenä. Onko työnkuvasi muuttunut osakkuuden ja toimitusjohtajuuden kautta? Toimenkuvani on muuttunut paljonkin. Toimiston toimivuuden yleisvastuu ja sen kehittäminen on siirtynyt minulle - tämän tehtävän olen myös kokenut hyvin mielenkiintoisena. Haasteellisinta työ on ollut ehkä ajanhallinnan suhteen ja vasta nyt puolentoista vuoden jälkeen olen alkanut hallita ajan allokoinnin. Tosiasia on, että uutta toimenkuvaa ei pys­ ty hoitamaan täysipainoisesti oman työn ohella, vaan joutuu tekemään ratkaisuja juttujen jakamisen suhteen. Tähän toki auttaisi aina se, että aikaa olisi enemmän. Olen myös ehtinyt kehittää toimistoa tänä suhteellisen lyhyenä aikana. Esimerkkinä voisin mainita aiempien kerran kuukaudessa järjestettävien pitkien henkilöstöpalaverien pilkkomisen lyhyempiin, kerran viikossa järjestet­ täviin palavereihin, mikä on parantanut asioiden seurantaa entisestä. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä on myös kehitetty ja viime syksynä kävimmekin koko toimiston kanssa tutustumassa Barcelonan oikeudenhoitoon. Voisitko kuvitella työskenteleväsi tulevaisuudessa vielä jossain muussa juristiammatissa? Missä? Hyvinkin, mutta tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista. Tulevaisuuden ammattina voisin nähdä tuomarina toimimisen, joko Suomessa tai mahdollisesti Strasbourgissa. 27