Nuoret Lakimiehet 1/2012 - Juristiammatissa? | Page 24
Juristiammatit
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtiku
va
Juristit toimittajina
Tuomas Rytkönen
Journalismin ja median parissa
työskenteleviä juristeja ei ole monta.
Toki mediakonsernien lakimiehet joutuvat ratkomaan viestintään ja mediaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä.
Varsinaista toimittajan työtä tekee
kuitenkin harva juristi. Nula haastat
teli heistä kahta, Eero Hyvöstä ja Juha-Pekka Raestetta.
Eero Hyvönen on Nelosen uutisten
päätoimittaja. Nelosen uutiset teke
vät uutisia televisioon, radioon ja
nettiin. Nelonen Media kuuluu Sanoma-konserniin.
1. Oliko oikeustieteelliseen hakeutuminen sinulle selkeä vaihtoehto?
”Aloitin samaan aikaan opinnot sekä oikeustieteellisessä että
valtiotieteellisessä, mutta valtsikan
opinnot jäivät kesken. Kummassakin
tärkeintä oli suunta - päämäärä oli
minulle epäselvä, kun aloitin.”
2. Oliko sinulle jo opiskeluaikana
selvää, että teet urasi jossain muualla kuin ns. perinteisessä juristiammatissa?
”Aloin toivoa sitä parin opiskeluvuoden jälkeen, kun olin saanut
ensikosketuksen
lehdentekoon.
Selvää se oli sanomalehti Uuden
Suomen tarjottua vakinaisen paikan
muutamaa vuotta myöhemmin.”
3. Miten olet päätynyt nykyiseen
tehtävääsi?
”Valmistuin Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä vuonna
1987, kun vihdoin kirjoitin jo pahasti
pölyttyneen tutkielmani valmiiksi
kuukauden virkavapaalla Uudesta
Suomesta, jossa olin aloittanut
24
muutamaa vuotta
aiemmin. Olin palannut lehteen
kaksivuotiskaudel ani Ylioppilasleh
t
den päätoimittajana vähän ennen
tutkielman kirjoittamista. Lopullisesti
lähdin Usarista 1988.”
”Seuraavat vuodet kuluivat
kasarien sukupolvimediassa: toimituspäällikkönä City-lehdessä ja päätoimittajana Radio Cityssä. Kesällä
1997 aloin rakentaa Nelosen uutisia
silloisen pomoni Pauli Aalto-Setälän
kanssa.”
”Syksyllä toimituksemme siirtyy Sanomataloon osaksi Helsingin
Sanomien toimitusta, jossa päätoimitan edelleen Nelosen uutisia. Vastaavaksi päätoimittajaksi ja pomokseni
tulee Mikael Pentikäinen.”
4. Miksi journalismi ja media?
”Laaja-alainen uteliaisuus, halu
ymmärtää ja kertoa ymmärtämänsä
ovat luonteenpiirteitäni, joista voi
löytyä vastaus. Osansa on aina sattumallakin. Opiskelukaverini houkutteli
minut 80-luvun alussa Pykälä Tiedotteeseen, johon kerääntyi lahjakasta
porukkaa. Pykälän silloinen johto antoi meille tilaa ja luottamusta myös
Pykälän Uutisissa.”
”Kausi Pykälän lehtien päätoimittajana oli käänteentekevä
elämässäni. Sain toimituksesta
elinikäisiä ystäviä ja suunnan
työelämälleni.”
5. Onko juristin koulutuksesta hyötyä
nykyisessä työssäsi? Millä tavoin?
”Asiakirjojen julkisuus, kuvaamisen vapaus, sananvapaus,
yleisön oikeus saada tietää, yksityiselämän ja kunnian suoja ovat
asioi a, joita journalistien pitää
t
jatkuvasti punnita, ja minun vähän
muidenkin puolesta, koska toistaiseksi vastaan ratkaisuistamme.”
”Juttuaiheiden näkökulmien
löytämisessä ja tiedonhankinnassa
on myös apua juristin koulutuksesta.”
”Enemmän tässä ammatissa
on ollut iloa juristin koulutuksesta
kuin viestinnän opiskelusta Helsingin
yliopistossa, ainakin 80-luvun oppeja
verrattaessa.”
6. Onko juristin koulutuksesta ollut
haittaa? Millä tavoin?
”Välillä innostun arkielämälle
vieraasta juttuaiheesta vain, koska
juristille siinä on uutinen. Mutta sel
laiset kohtaukset menevät nopeasti
ohitse, kun suunnittelen uutisaiheita
yhdessä muun toimituksen kanssa.”
7. Mikä nykyisessä työssäsi on
haastavinta?
”Ihmisten johtaminen on aina
yllätyksiä täynnä. Toisaalta, juuri siitä
nautin. Opin jatkuvasti myös itsestäni
ja johtamisesta lisää, kun kuuntelen
muiden ajatuksia ja reaktioita.”
8. Koetko itsesi enemmän lakimieheksi vai toimittajaksi?
”Ehdottomasti journalistiksi.
Mutta olen ylpeästi juristi taustaltani.”