huolehtii tilintarkastajille aiemmin
”yksinoikeudella” kuuluvista velvollisuuksista. Käytännössä toiminnantarkastus on todellinen vaihtoehto
tilintarkastukselle vain huomattavan
pienissä yhtiöissä kuten paritaloissa
tai sellaisessa yhtiössä, jonka kaikki
osakkeenomistajat kuuluvat samalla
yhtiön hallitukseen.
Toiminnantarkastus on käyttökelpoinen myös mm. silloin,
kun kukin osakas hoitaa ja vastaa
itse omalla kustannuksellaan hallitsemiensa huoneistojen, tilojen ja/
tai piha-alueiden rakentamis-, korjaus- ja ylläpitokustannuksista sekä
muista sellaisista kustannuksista,
jotka ovat kohdennettavissa osakkaan itse hallitsemaan huoneistoon,
tilaan ja/tai piha-alueeseen kuten
jätehuolto, jäteastiat, sähkö, lämmitys, kulutettu vesi, jätevesi sekä
veden lämmittäminen.
5.
Miten
maistraatin
määräämä osakkeenomistajan tietoja koskeva luovutusrajoitus vaikuttaa
osakkeenomistajan osallistumiseen
yhtiökokoukseen?
Osakkeenomistajan tulee kantaa riski siitä, että häntä koskevat tiedot voivat levitä. Tältä osin on aihetta
huomata, että myös asiamiehen on
aina ilmoitettava, ketä hän edustaa.
6. Miten kunnossapitovastuu
ja vastuu kunnossapitotyön tekemisestä jakautuvat As Oy:n ja osakkeenomistajan välillä?
Yhtiön on pidettävä kunnossa
osakehuoneistojen rakenteet ja
eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-,
sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-,
viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen
kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei
kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat,
jotka vahingoittuvat rakenteen tai
yhtiön kunnossapitovastuulle kuulu-
van rakennuksen muun osan vian tai
sen korjaamisen vuoksi. Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa
osakehuoneistonsa sisäosat.
Koska työstä vastaa sen tekijä
(tai teettäjä) ja monia osakkeenomistajan teettämiä omia korjaustöitä
on mielekkäintä tehdä yhteisten remonttien yhteydessä, muutostöistä
ilmoittamisen vaatimus ja näiden
ilmoitusten selkeys korostuu. Hallituksen tulee vaatia osakkailta
ilmoitukset niin selvästi, ettei jää
epäselvyyksiä siitä, kuka vastaa mistäkin työstä. Näin lain voimassaolon
ensimmäisinä vuosina ilmassa voi olla
ylivarovaisuutta, ja myös ylilyöntejä
suuntaan jos toiseen varmaankin tullaan kokemaan ennen ilmoittamislinjan vakiintumista.
7. Mitä uusia keinoja AOYL on
tuonut helpottamaan yhtiön tekemiä
päätöksiä kunnossapidosta, remonteista yms.? Voidaanko näitä keinoja
pitää riittävinä?
Myös vanhan AOYL:n mukaan
monia päätöksiä voitiin tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Tältä osin selkein uusi keino on
hissien jälkiasennusta ja jälkiasennuksen
jyvittämismahdollisuutta
kos eva säännös. Lisäys on perustelk
tu, sillä erityisesti vanhoissa taloissa
saman talon eri rapuissa voi olla
rakenteellisesti täysin erilaisia ratkaisuja, jotka luonnollisesti vaikuttavat
hissin asentamisen kustannuksiin.
Yhtiön päätöksenteko kunnossapitoa
koskevissa asioissa on nykyisin tehty
tarpeeksi helpoksi.
ilmoittajan puolelta.
9. Onko tästä ilmoittamisvelvollisuudesta aidosti hyötyä yksittäiselle
osakkaalle tai taloyhtiölle?
Mikäli
muutosilmoitusasiakirjat säilytetään yhtiössä asianmukaisesti, yhtiölle on aidosti hyötyä
ilmoituksista. Yksittäisen osakkaan
tasolla ilmoitusvelvollisuudesta on
hyötyä osakkeenluovutustilanteessa.
10. Monet isännöitsijätoimis
tot an ovat nostaneet hintojaan
h
vedoten lisääntyviin kustannuksiin. Onko ilmoitusvelvollisuus aidosti
lisännyt kustannuksia ja mikäli näin
on, kuinka kuluvastuu pitäisi jakaa?
Oikeusministeriö on yhdessä
Suomen Isännöintiliiton, Suomen
Kiinteistöliiton ja Suomen Kuluttajaliiton kanssa laatinut oppaan
kunnossapito- ja muutostöitä kos
kevasta osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen käsittelystä
perittävistä maksuista. Oppaassa
selvitetään käytännössä, millaisista
töistä ilmoitus tulee tehdä ja miten
kuluvastuu jakautuu yhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Opas oikaisee
monta julkisuudessa esiintynyttä
väärinkäsitystä ja suosittelen jokais
ta osakkeenomistajaa lämpimästi
tutus umaan oppaaseen.
t
Isännöitsijän työmäärä on
lisääntynyt em. ilmoitusten johdosta.
Näiltä osin isännöintipalkkion korottaminen on ollut perusteltua.
8. AOYL:n mukaan osakas
on velvollinen ilmoittamaan muutostöistä. Miten yhtiön on käsiteltävä
osakkeenomistajan
muutostyötä
kos eva ilmoitus?
k
11. Edelliseen kysymykseen
viitaten: saattavatko lisääntyneet
kustannukset johtaa siihen, että
osakkaat luistavat näistä ilmoituksista? Olisiko ilmoitusvelvollisuuden
noudattamista mielestäsi tarpeellista
valvoa? Kenen toimesta?
Yhtiön tulee käsitellä muutosilmoitukset viipymättä, mieluiten alle viikossa. Tämä edellyttää
tietenkin, että paperit ovat kunnossa
On toivottavaa, että näin
ei kävisi - toki se on mahdollista.
Ilmoitusvelvollisuutta tulisikin valvoa. Valvonnan tulisi tapahtua isän-
19