Kuva: Antti-Juhani Kaijanaho
apuna asiantuntijoita. Hallituksen
juristijäsenen ei kuitenkaan tarvitse
– eikä pidä – toimia taloyhtiön
maksuttomana juristina vaan sen
sijaan tarpeen vaatiessa ohjata
ammattitaitoisesti juridista selvittelyä vaativat asiat kiinteistöalan
juridiikan asiantuntijan tehtäväksi.
Maalaisjärkeä kannattaa käyttää:
pieniä ja yksinkertaisia asioita ei
ole syytä selvityttää ulkopuolisella
asiantuntijalla. Sen sijaan suurissa
kysymyksissä kannattaa aina konsultoida alan ammattihenkiöitä. Omien
kokemusteni perusteella suosittelen,
että taloyhtiön kannattaa liittyä Kiin
teistöliiton jäseneksi, sillä liitolta
hallitukset saavat apua ja opastusta
asioidensa hoitamiseen.
16
Mukaan vai ei?
Omalta osaltani kannustan
kaikkia mukaan taloyhtiön hallitukseen: yhteisistä asioistahan siellä
päätetään ja niihin kannattaa olla
mukana vaikuttamassa. Hallituksen
jäsenyyttä ei kannata pelätä. Tehtävä
on kuitenkin otettava vakavasti ja
päätettäviin asioihin on huolellisesti
perehdyttävä. Asunto-osake on niin
merkittävä sijoitus, että omasta ja
muiden osakkeista kannattaa pitää
hyvää huolta.
Tehtävä vaatii ihmissuhdetaitoja. Erityisen tärkeää on, että hallituksen ja isännöitsijän suhde on avoin
ja luottamuksellinen. Samoin muilta
osakkeenomistajilta ja asukkailta
voi tulla yhteydenottoja asioista,
jotka eivät varsinaisesti kuulu hallituksen toimintaan. Näiden kysymysten ohjaaminen asiasta kulloinkin
vastaaville – olipa se isännöitsijä tai
huoltoyhtiö – kannattaa ottaa lähtökohdaksi, sillä juoksupoikana ei hallituksen jäsenen tarvitse olla.
Taloyhtiön hallituksen jäsenelle luottamustoimesta maksettava
korvaus on usein varsin kohtuullinen.
Yhtiökokous päättää kokouspalkkion:
yleensä palkkiot liikkuvat 0-100 €
tienoilla per kokous. Varsinainen
rahasampo pesti ei siis ole, mutta
sen sijaan kiinteistöalan tuntemusta
ja kokemusta toimessa kertyy kyllä
sitäkin enemmän. Ja joidenkuiden
viisaiden mukaanhan henkinen
pääoma on tärkeämpää kuin suuri
palkkio!