tehtävien hakemista, jonka katsottiin
helpottuneen. Lisäksi miehet koskivat määräaikaisuuksien tehneen keskimäärin hieman helpommaksi
omiin kykyihin uskomisen kun taas
naisilla myös omiin kykyihin uskominen oli vaikeutunut.
Erityisen selvästi vastaajat katsoivat sekä tulevaisuuden suunnittelun
että asunnon oston vaikeutuneen
määräaikaisuuksien tuloksena. Tulevaisuuden suunnittelun näki vaikeutuneen kolme neljännestä naisista ja
kaksi kolmannesta miehistä. Sen näki
helpottuneen joka kahdeskymmenes
nainen ja joka kymmenes mies. Perheen perustamisen koki vaikeutuneen
kaksi viidennestä naisista ja kolmannes miehistä.
Vaikka merkittävimmin vastaajat
näkivät määräaikaisuuden vaikutusten vaikeuttavan henkilökohtaista
elämäänsä, kuten tulevaisuuden
suunnittelua, asunnon ostoa ja perheen perustamista, vaikeuttivat määräaikaisuudet selvästi myös työtehtävissä toimivista.
Työnantajaan ja esimieheen luottamisen lisäksi määräaikaisuuksien
koettiin heikentäneen työtehtäviin
motivoitumista, halukkuutta joustaa
työnantajan tarpeiden mukaan sekä
hyvään työtehoon pääsemistä. Luottamus työnantajaan ja esimieheen oli
heikentynyt kahdella viidenneksellä
niin naisista kuin miehistäkin. Hyvään työtehoon pääsemisen koki vaikeutuneen kolmannes naisista ja hieman yli neljännes miehistä.
PITKÄJÄNTEISTÄ
EDISTYSTÄ
Toimintatapojen kehittämisestä
siten, että määräaikaisuuksia voitaisiin vähentää, on käsitelty kaikissa
valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa viimeisen kahden vuosikymmenen ajan.
Valtion työ- ja virkaehtosopimuksen kautta on saavutettu useita toimintatapoja, joilla määräaikaisuuksien määrää on voitu vähentää ja uusien määräaikaisuuksien syntyä ehkäistä. Useiden sopimuskausien ajan
“Käytännön ratkaisut
määräaikaisuusongelmaan löytyvät
usein organisaatioiden sisäisten
toimintatapojen uudistamisesta.”
on toiminut neuvotteluosapuolten
yhteinen määräaikaistyöryhmä, jonka tehtävä on ollut määräaikaisten
palvelussuhteiden määrän tarkka seuranta ja määräaikaisuuksiin puuttumisen keinojen löytäminen.
Käytännön ratkaisut määräaikaisuusongelmaan löytyvät usein organisaatioiden sisäisten toimintatapojen uudistamisesta. Tärkeintä on, että
toiminta organisoidaan siten, että
määräaikaisia palvelussuhteita voidaan välttää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi viran määrittelyä siten, että
tehtävät voivat muuttua ilman että
virkasuhde vaihtuu. Tällöin määräaikaisia projektejakin voidaan hoitaa
pitkälti pysyvän henkilöstön voimin.
Eräs keskeinen tapa vaikuttaa
paikallistason toimintaan on ollut
luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksien parantaminen. Luottamusmiehen oikeudet tietojen saantiin paranivat myös nyt voimaan tulleessa sopimuksessa. Valtion työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan luottamusmiehille annetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa oman toimipiirinsä tai
työpaikkansa uusista määräaikaisista palvelussuhteista seuraavat tiedot:
henkilön nimi, tehtävä, organisaation yksikkö, palvelussuhteen alkamisaika, palvelussuhteen kesto sekä määräaikaisuuden peruste. Työnantaja
käsittelee luottamusmiehen vähintään kaksi kertaa vuodessa voimassa
olevia määräaikaisia palvelussuhteita. Tällöin tarkastellaan tapauskohtaisesti palvelussuhteiden perusteita
ja vakinaistamismahdollisuuksia.
Menettelyn etu on, että asiaa tarkastellaan systemaattisesti. Systemaattinen tarkastelu helpottaa myös
yksittäisen määräaikaisen asemaa.
Yleisessä menettelyssä asia ei henkilöidy yksitäisiin työntekijöihin, joilla ei tällöin ole vaaraa leimautua han-
26
kaliksi tai yhteistyökyvyttömiksi
työntekijöiksi.
Valitettavasti määräystä noudatetaan varsin huonosti. Lakimiesliiton
lakimiesliittolaisille luottamusmiehille vuonna 2009 tekemän kyselyn
perusteella tiedonsaanti toimii hyvin
vain viidenneksessä tapauksista ja
jotenkin viidenneksessä tapauksissa.
Toimimattomana tiedonsaantia piti
kaksi viidennestä vastaajista.
Nyt saavutetussa sopimuksessa
sovittu määräaikaistyöryhmä selvittää luottamusmiessopimuksen mukaisen määräaikaisten palvelussuhteiden tapauskohtaisen tarkastelun
tuloksia ja virastokohtaisia käytäntöjä. Tavoitteena on varmistaa, että aikaisemmin sovittua hyvää menettelyä sovelletaan myös käytännössä.
Lakimiesliitto on toiminut asiassa aktiivisesti ja korostanut määräaikaisuuskysymyksen merkitystä valtiosektorin neuvottelutavoitteissa.
Yliopistosektorin irtaantuminen valtiosektorista on vahvistanut liiton
asemia akavalaisessa valtiosektorin
edunvalvonnassa, mikä on helpottanut myös lakimiehiin kohdistuvien
määräaikaisuusongelmien huomioimista niin neuvottelutavoitteiden
asettamisessa kuin neuvottelupöydässäkin.
Valitettavasti ongelman syvällä
olevista syistä seuraa, että pikavoittoja ongelman ratkaisemisessa ei ole
odotettavissa.
Kati Virtanen
julkisen sektorin asiamies
Suomen Lakimiesliitto
puheenjohtaja
valtion neuvottelukunta
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry