Asianajajaliiton varapuheenjohtaja
Mika Ilveskero ja yrittäjyys
Asianajaja Mika Ilveskero on
Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja ja osakas Asianajotoimisto
Castrén & Snellmanilla. Asianajajaliitossahan jäseninä on sekä yrittäjäettä työntekijäasemassa olevia asianajajia. Miten tämä vaikuttaa Asianajajaliiton toimintaan, siihen vastaa
AA Mika Ilveskero seuraavasti.
Kuinka asianajaliitossa on huomioitu yrittäjät verrattuna työsuhteessa oleviin asianajajiin?
Asianajajista runsas viidennes on
työsuhteisia asianajajia tai julkisia
oikeusavustajia. Määrä on tasaisesti
kasvanut, sillä muutamia kymmeniä
vuosia sitten työsuhteinen asianajaja
oli harvinaisuus. Työsuhteisten asianajajien ja julkisten oikeusavustajien erityiskysymykset ovat siksi varsin tuoreita asioita. Esimerkiksi työsuhteisen asianajajan henkilökohtaisen velvollisuuden noudattaa hyvää
asianajajatapaa ja työnantajan direktiovallan suhdetta on ryhdytty pohtimaan vasta 90-luvulla.
Asianajajaliitossa asianajotoiminnan järjestämiseen eli asianajajayrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä pohtii
ammatillinen valiokunta. Asianajajaliitossa on myös nuorten toimikunta,
jonka tehtävänä on pohtia työsuhteisten asianajajien ja toimistossa työskentelevien nuorten lakimiesten asioita.
Merkittävin osa Asianajajaliiton
toiminnasta kohdistuu kuitenkin
muihin asioihin kuin asianajajien,
yrittäjien tai työsuhteisten, omiin asioihin, sillä Asianajajaliitto hoitaa asianajajien valvonnan ja lausuntoja
antamalla sekä asiantuntijatehtävissä toimimalla antaa asiantuntemuksensa yhteiskunnan käyttöön.
Mitä eroja on olla asianajajayrittäjä tai osakkaana suuressa asianajotoimistossa?
“Vaikka omistusosuuteni on alle
yksi kahdeskymmenesosa,
koen itseni yrittäjäksi.”
Vaikka omistusosuuteni on alle
yksi kahdeskymmenesosa, koen itseni yrittäjäksi. Vaikka ison toimiston
nimi tuo asiakkaita, suurin merkitys
asiakashankinnalle on yksittäisen
asianajajan toiminnalla. Yrittäjänä
tunnen vastuuta siitä, että toimiston
palveluksessa olevilla ihmisillä on
työtä.
Suurin ero ison ja pienen toimiston omistajuudessa on organisaation
vaatimuksilla. Isossa toimistossa jutut ja niitä tekevät ryhmät ovat usein
isompia. Tämä vuoksi kyky johtaa
ihmisiä ja asioita on tärkeää. Toisaalta ison toimiston osakkaana pääsee
nauttimaan siitä, että toimistossa on
henkilöitä, jotka huolehtivat esimerkiksi henkilöstö-, talous- ja markkinointiasioista eikä niihin tarvitse
välttämättä itse paneutua. Ison toimiston osakkaan on oltava “laumaeläin” ja hänellä on oltava jonkinlaista kykyä “laumanjohtajuutee