Tulevaisuuden käräjänotaarit
Käräjäoikeuksissa tapahtuu
paljon 1.1.2010 lukien. Niiden lukumäärä vähenee 51:stä 27:ään ja
kiinteistöasiat siirtyvät maanmittauslaitoksen hoidettaviksi. Nykyiset notaarit eivät enää saa ratkaistavakseen lainhuuto,- ja kiinnitysasioita. He eivät enää saa sitä kautta koulutusta mm. perintö,- tai yhtiöoikeudellisiin asioihin.
Oikeusministerin 21.12.2007
asettaman työryhmän tuli varsin kokonaisvaltaisesti miettiä, minkälainen tulee olla se tulevaisuuden nuorten lakimiesten auskultointijärjestelmä, joka huomioisi nykyjärjestelmän
puutteet ja toimintaympäristön jo tapahtuneet ja suunnitteilla olevat muutokset. Haaste oli melkoinen.
Tällä hetkellä valmistuu uusia
oikeustieteen maistereita keskimäärin 450 henkilöä vuodessa. Tuomareita tulee jäämään eläkkeelle keskimäärin 50 henkilöä vuodessa seuraavien 10 vuoden aikana. Notaareita on
31.12.2009 150 ja niistä notaarinviroista on täyttökiellossa 13 kappaletta. Tuomioistuinharjoittelun voi suorittaa keskimäärin 1/3 uusista lakimiehistä. Laskennallisesti heistä 1/3
osa tarvitaan tuomioistuimen palvelukseen. Notaareille maksetaan nyt
palkkaa T 5 palkkausluokan mukaan
(1.889 - 2.361 e).
Tuomareiksi ei opita auskultoimalla tuomioistuimessa. Se oppi saadaan nykyisin työn ohessa tapahtuvan työskentelyn seurauksena. Tuomarikoulua ei Suomessa ole. Auskultoinnin päätteeksi myönnetään notaarille varatuomarin arvonimi. Tähän
päivään saakka ovat nuoret lakimiehet olleet halukkaita auskultoimaan
alhaisesta palkkauksesta huolimatta.
Notaarit ovat olleet merkittävä työvoima käräjäoikeuksissa. Mm. pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksiin on
hakijoita vuosittain toista sataa.
“Avainsanat
käräjäoikeustyöskentelyssä
ovat koulutus ja tutorointi.”
On selvää, että auskultointi tulee
säilyttää, mutta nykymuodossaan se
ei enää vastaa tarkoitustaan. Avainsanat käräjäoikeustyöskentelyssä ovat
koulutus ja tutorointi. Yli vuoden mittainen auskultointi luultavasti vähentäisi sen suosiota. Siksi vuosi riittää.
Välillä on joissakin käräjäoikeuksissa auskultoinnin loppuosa saattanut
tuntua jopa pitkästyttävältä.
Eniten annettavaa on nuorille lakimiehille riidatta käräjäoikeuksissa,
koska vain siellä voidaan hänelle
opettaa ratkaisujen tekemistä ja antaa oikeus myös yksin ratkaista asioita. Siksi auskultoinnin pääpaino ja
vetovastuu sen suunnittelusta säilyy
edelleen käräjäoikeuksissa. Notaarin
nimeä ei jatkossa voida käyttää, koska notaarin virkoja löytyy hovioikeuksista ja hallinto-oikeuksistakin.
Siksi tulevaisuuden notaareiden virkanimeksi tulee käräjänotaari.
Työryhmä katsoo, että käräjänotaareiden virkoja tarvitaan 160.
Niistä 80 olisi sellaisia, jotka sijoittuisivat koko vuodeksi käräjäoikeuksiin. Toisesta puolesta 40 sijoittuisi
kuudeksi jälkimmäiseksi kuukaudeksi hovioikeuteen ja 40 myös hallinto-oikeuksiin. Näin saadaan auskultointi palvelemaan laajemmin tuomioistuinlaitosta monipuolistamalla
auskultointipaikkoja. Työryhmän
enemmistö uskoo, että näin lisätään
myös tuomioistuintuntemusta nuorten lakimiesten keskuudessa laajaalaisesti ja edesautetaan sitä tärkeää
tavoitetta, että parhaat lakimiehet
hakeutuisivat tuomioistuimiin.
Enemmistö vuosittain auskultoivista
lakimiehistä sijoittuu edelleen yksityiselle sektorille. Tuomariuran avoimuuteen kuuluu, että myös heidän
22
toivotaan kiinnostuvat tuomariurasta.
Työryhmän esityksiin kuuluu, että
tuomarivetoinen ohjausryhmä suunnittelee 6-9 päivän keskitetyn koulutuksen notaariaikana, jonka käytännön toteutuksesta vastaa oikeusministeriö. Myös tutoreina toimivia tuomareita koulutetaan. Käräjänotaareiden
toimivaltuuksia laajennetaan. He voivat omalla vastuulla ratkaista asioita
kansliassa jo kuukauden jälkeen ja
istunnossa jo kolmen kuukauden jälkeen. Tämä tarkoittaa kuukauden aikaistamista verrattuna nykymääräyksiin. Hovi-, ja hallinto-oikeuksissa
käräjänotaarit oppivat kollegiaalisen
päätöksenteon. Heidän työtään voidaan verrata aloittelevan esittelijän
toimenkuvaan. Työryhmä esittää, että
käräjänotaarin palkka olisi T 7 ( alk.
2.843 e) mukainen palkka, eli yhtä
palkkaluokkaa alempi, kuin esittelijän palkka nyt on.
Työryhmän tiedossa on, että hovioikeudet ja hallinto-oikeudet kannattavat auskultoinnin laajentamista,
mutta käräjäoikeudet suhtautuvat ajatukseen varsin suurella varauksella.
Käräjäoikeudet ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa huolissaan toimintaedellytyksistään, kun he näkevät esityksen johtavan heidän resurssiensa vähenemiseen. Näin varsinkin, kun valtion tuottavuus,- ja säästötavoitteet ovat nekin oikeushallinnossa vain vaivoin saavutettavissa.
Heikki Nousiainen
Laamanni,
työryhmän puheenjohtaja