Nuoret Lakimiehet 1/2008 - Vuosijuhlanumero | Page 31

Onnistuneen harjoittelun merkitys korostuu nimitettäessä syyttäjiä määräaikaisiin ja vakituisiin virkoihin. Harjoittelujärjestelmällä ei kuitenkaan ole tarkoitus poistaa mahdollisuutta rekrytoitua syyttäjälaitokseen muutakin kautta. OHJATTU KOULUTUS JA YKSILÖLLINEN SEURANTA Rikosvastuun toteuttamisesta ja asianosaisen oikeusturvasta huolehtiminen voidaan antaa vain sellaisen henkilön tehtäväksi, jonka taidoista ja kyvyistä on varmistuttu riittävällä koulutuksella ja yksilöllisellä seurannalla. Harjoittelun aikana kehittyy siihen osallistuvan henkilön ammattiidentiteetti. Kihlakunnansyyttäjästä annetun asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valittujen henkilöiden tietojen ja taitojen kehittymisen seurantaan. Lisäksi järjestelmä tarjoaa apulaissyyttäjälle itselleen mahdollisuuden arvioida halukkuuttaan ja sopivuuttaan syyttäjän tehtäviin. ARVIOINNIN YHTEISMITALLISUUS Tarkoituksena on antaa yhteismitalliset edellytykset testata koulutuksen läpikäyneet henkilöt ja arvioida heidän edellytyksiään rekrytoitua vakituisesti syyttäjälaitokseen. Harjoittelun hyväksyttävästi suorittaneelle apulaissyyttäjälle annetaan todistus, jossa hänen todetaan olevan “Syyttäjäksi kelpoinen”. Todistuksen saaminen edellyttää: - toimimista apulaissyyttäjänä sovitun ajan, - harjoittelujärjestelmän mukaista työskentelyä ja - johtavan kihlakunnansyyttäjän ja tutorin puoltavaa lausuntoa sekä - osallistumista koulutusohjelman mukaiseen valtakunnalliseen koulutukseen ja - loppukokeen suullisen ja kirjallisen osuuden hyväksyttävää suorittamista. HARJOITTELUN MIELEKKYYS Harjoittelun aikana nuori lakimies tutustuu syyttäjälaitokseen ja hänestä on tarkoitus kouluttaa syyttäjä, jolla on hyvät valmiudet selviytyä kihlakunnansyyttäjän jokapäiväisistä perustehtävistä. Harjoittelujärjestelmä laajentaa nousujohteisen urakehityksen mahdollisuutta syyttäjäorganisaatiossa. Siinäkin tapauksessa, ettei apulaissyyttäjä hakeutuisi vakituisesti syyttäjälaitoksen palvelukseen, harjoittelun kehittävä ja monipuolinen sisältö takaa, että saadut taidot voi käyttää hyväksi esimerkiksi tuomioistuinten palveluksessa tai asianajotehtävissä. HARJOITTELUN LUONNE Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä on luonteeltaan ohjattua työssä oppimista, jossa pääasiallinen koulutusvastuu on paikallisessa syyttäjänvirastossa. Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus tukee apulaissyyttäjien harjoittelun etenemistä syyttäjänvirastossa ja syventää siellä annettavaa käytäntöpainotteista koulutusta. Valtakunnalliset koulutuspäivät ensi vuonna ovat 2.4.4., 22.-23.5., 4.-5.9. ja 6.-7.11.2008 sekä 5. jakso helmikuussa 2009 ja loppukoe toukokuussa 2009. Saatujen kokemusten mukaan tutorin toiminnalla on ollut erityisen suuri osuus harjoittelujärjestelmän onnistumiselle. Tutoreille annetaan Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutusta, jolla heidän valmiuttaan ja taitojaan oppimisen ohjaamisessa kehitetään. Koulutuksen tavoitteena on tutoreiden taitojen kehittymisen lisäksi saada hyötyä myös syyttäjänviraston oman koulutuksen suunnitteluun ja henkilöstön perehdyttämiseen. Valtakunnansyyttäjänvirasto julistaa apulaissyyttäjien virat haettaviksi tammikuussa 2008, ja hakemukset toimitetaan suoraan sijoitusviraston johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, joka nimittää apulaissyyttäjän. Kelpoisuusvaatimuksena apulaissyyttäjän virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja kielitaitovaatimuksista on säädetty julkisyhteisöjen henkilöstöl- 31 tä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa. Hakijoille luetaan eduksi suoritettu tuomioistuinharjoittelu, esiintymis- ja ilmaisutaito, päätöksentekokyky, kotimaisten kielten hyvä kirjallinen ja suullinen hallinta, muu kielitaito, hyvä opintomenestys ja syyttäjäntoimen kannalta sopiva suuntautuminen sekä ammatillinen kokemus. Vuosina 1999-2006 on valmistunut yhteensä 196 apulaissyyttäjää ja useimmat heistä ovat sijoittuneet syyttäjälaitoksen palvelukseen. Huomattava osa toimii kuitenkin myös laitoksemme kannalta läheisissä tehtävissä, kuten viskaaleina hovioikeuksissa, asianajotoimistoissa tai erilaisissa esitutkintaviranomaistehtävissä. Syyttäjälaitos on näin tuottanut päteviä lakimiehiä muihinkin oikeushallinnon tehtäviin. Harjoittelussa on koko ajan lähdetty siitä, että on syyttäjälaitoksen etu, kun yhteistyökumppanit tuntevat syyttäjän työtä oman kokemuksen