Nuoret Lakimiehet 1/2008 - Vuosijuhlanumero | Page 31
Onnistuneen harjoittelun merkitys korostuu nimitettäessä syyttäjiä määräaikaisiin ja vakituisiin virkoihin. Harjoittelujärjestelmällä ei kuitenkaan ole
tarkoitus poistaa mahdollisuutta rekrytoitua syyttäjälaitokseen muutakin
kautta.
OHJATTU KOULUTUS JA
YKSILÖLLINEN SEURANTA
Rikosvastuun toteuttamisesta ja
asianosaisen oikeusturvasta huolehtiminen voidaan antaa vain sellaisen
henkilön tehtäväksi, jonka taidoista ja
kyvyistä on varmistuttu riittävällä
koulutuksella ja yksilöllisellä seurannalla. Harjoittelun aikana kehittyy
siihen osallistuvan henkilön ammattiidentiteetti. Kihlakunnansyyttäjästä
annetun asetuksen 13 §:n 1 momentin
mukaan apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee
järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen.
Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden valittujen henkilöiden tietojen ja
taitojen kehittymisen seurantaan. Lisäksi järjestelmä tarjoaa apulaissyyttäjälle itselleen mahdollisuuden arvioida halukkuuttaan ja sopivuuttaan
syyttäjän tehtäviin.
ARVIOINNIN
YHTEISMITALLISUUS
Tarkoituksena on antaa yhteismitalliset edellytykset testata koulutuksen läpikäyneet henkilöt ja arvioida
heidän edellytyksiään rekrytoitua
vakituisesti syyttäjälaitokseen. Harjoittelun hyväksyttävästi suorittaneelle apulaissyyttäjälle annetaan todistus, jossa hänen todetaan olevan
“Syyttäjäksi kelpoinen”. Todistuksen
saaminen edellyttää:
- toimimista apulaissyyttäjänä
sovitun ajan,
- harjoittelujärjestelmän mukaista
työskentelyä ja
- johtavan kihlakunnansyyttäjän ja
tutorin puoltavaa lausuntoa sekä
- osallistumista koulutusohjelman
mukaiseen valtakunnalliseen koulutukseen ja
- loppukokeen suullisen ja kirjallisen osuuden hyväksyttävää suorittamista.
HARJOITTELUN MIELEKKYYS
Harjoittelun aikana nuori lakimies
tutustuu syyttäjälaitokseen ja hänestä
on tarkoitus kouluttaa syyttäjä, jolla
on hyvät valmiudet selviytyä kihlakunnansyyttäjän jokapäiväisistä perustehtävistä. Harjoittelujärjestelmä
laajentaa nousujohteisen urakehityksen mahdollisuutta syyttäjäorganisaatiossa. Siinäkin tapauksessa, ettei
apulaissyyttäjä hakeutuisi vakituisesti
syyttäjälaitoksen palvelukseen, harjoittelun kehittävä ja monipuolinen
sisältö takaa, että saadut taidot voi
käyttää hyväksi esimerkiksi tuomioistuinten palveluksessa tai asianajotehtävissä.
HARJOITTELUN LUONNE
Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä on luonteeltaan ohjattua
työssä oppimista, jossa pääasiallinen
koulutusvastuu on paikallisessa syyttäjänvirastossa. Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus tukee apulaissyyttäjien harjoittelun etenemistä syyttäjänvirastossa ja syventää siellä annettavaa käytäntöpainotteista koulutusta. Valtakunnalliset
koulutuspäivät ensi vuonna ovat 2.4.4., 22.-23.5., 4.-5.9. ja 6.-7.11.2008 sekä
5. jakso helmikuussa 2009 ja loppukoe
toukokuussa 2009.
Saatujen kokemusten mukaan tutorin toiminnalla on ollut erityisen suuri osuus harjoittelujärjestelmän onnistumiselle. Tutoreille annetaan Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutusta, jolla heidän valmiuttaan ja taitojaan
oppimisen ohjaamisessa kehitetään.
Koulutuksen tavoitteena on tutoreiden taitojen kehittymisen lisäksi saada
hyötyä myös syyttäjänviraston oman
koulutuksen suunnitteluun ja henkilöstön perehdyttämiseen.
Valtakunnansyyttäjänvirasto julistaa apulaissyyttäjien virat haettaviksi
tammikuussa 2008, ja hakemukset toimitetaan suoraan sijoitusviraston johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, joka
nimittää apulaissyyttäjän. Kelpoisuusvaatimuksena apulaissyyttäjän
virkaan on oikeustieteen kandidaatin
tutkinto ja kielitaitovaatimuksista on
säädetty julkisyhteisöjen henkilöstöl-
31
tä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa. Hakijoille luetaan eduksi
suoritettu tuomioistuinharjoittelu,
esiintymis- ja ilmaisutaito, päätöksentekokyky, kotimaisten kielten hyvä
kirjallinen ja suullinen hallinta, muu
kielitaito, hyvä opintomenestys ja
syyttäjäntoimen kannalta sopiva
suuntautuminen sekä ammatillinen
kokemus.
Vuosina 1999-2006 on valmistunut
yhteensä 196 apulaissyyttäjää ja
useimmat heistä ovat sijoittuneet
syyttäjälaitoksen palvelukseen. Huomattava osa toimii kuitenkin myös laitoksemme kannalta läheisissä tehtävissä, kuten viskaaleina hovioikeuksissa, asianajotoimistoissa tai erilaisissa esitutkintaviranomaistehtävissä. Syyttäjälaitos on näin tuottanut
päteviä lakimiehiä muihinkin oikeushallinnon tehtäviin. Harjoittelussa on
koko ajan lähdetty siitä, että on syyttäjälaitoksen etu, kun yhteistyökumppanit tuntevat syyttäjän työtä
oman kokemuksen