Nuoret Lakimiehet 1/2008 - Vuosijuhlanumero | Page 27
“Perustuslaki ei ole vain valtioelinten toimivallan
järjestäjä vaan koko yhteiskunnan peruslaki,
suomalaisen oikeusvaltion tukipilari.”
vään ja muut ministerit pääministeriksi
valitun ehdotuksen mukaisesti. Hallitusohjelmasta on tullut merkittävä
dokumentti, ehkäpä liiankin kahlitseva
nykyisessä muutosrytmissä. Eräs
piirre on hallinnon sektoroituminen ja
kehysbudjetointi. On entistä vaikeampaa hahmottaa kokonaiskuvaa, missä
mennään ja kuka ohjaa kehitystä.
Valtiosääntöuudistusten toinen
haara on ollut perusoikeuksissa. Hallitusmuodossa perusoikeuksilla oli oma
lukunsa, mutta perusoikeusturvan
parantamiselle oli vuosia nähty tarvetta. Tähän ei 1970-luvulla ollut vielä
edellytyksiä, eikä vuoden 1977 perusoikeuskomitea saanut aikaan edes
mietintöä. Uudistus toteutui uuden
komiteavalmistelun ja asiaa hioneen
työryhmän ehdotuksen pohjalta
vuonna 1995. Valtiosääntötutkimus
astui tässä samalla uuteen vaiheeseen,
kun perustuslakia ei enää ymmärretty
vain valtioelinten valtasuhteiden kannalta vaan myös kansalaisten perusoikeuksien ja -velvollisuuksien näkökulmasta. Perustuslaki on saanut koko
yhteiskuntaa koskevan luonteen.
Tätä kautta tulemme takaisin teemaan “Me”, yhteisöllisyyden perusteisiin. Nyky-yhteiskuntaa voisi verrata
luotijunaan. Vahva veturi kuvaa kannustusta, tilaa yrittää ja kehittää itseänsä sekä työstä kunnon palkkaa.
Toisaalta on pidettävä huolta niistä,
jotka eivät itse pärjää. Kaikkien vaunujen on pysyttävä raiteilla. Muutoin
käy kuin balladissa Meksikon pikajunalle: “Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy; missä lienee pysähdyksen syy”. Matka jatkuu kestävällä
tavalla, kun on luottamusta.
Perustuslakiajatteluamme ovat
muovanneet myös ihmisoikeussopimukset, Euroopan unionin jäsenyys
sekä yleensäkin kansainvälistymiskehitys, globalisoituminen. Euroopan
taloudellinen integraatio on merkinnyt
lainsäädäntö-, budjetti-, toimeenpanoja tuomiovallankin siirtämistä osin
maan rajojen ulkopuolelle. Kaikki on
käynyt joustavasti, valtiollisesta
suvereniteetistä tinkimättä ja pitäen
kiinni vallanjaon tasapainosta. Sopeutuminen kansainvälistymiseen on
voinut tapahtua K.J. Ståhlbergin ohjelmalausetta, “kansanvaltainen edistys
lain pohjalla” muistaen.
Nykyinen perustuslaki korostaa
Suomen täysivaltaisuutta tasavaltana.
Perusarvoina ovat ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden
edistäminen yhteiskunnassa. Suomalaisille ominaisesta yhteishengestä
tulisi pitää kiinni. Sen varaan rakentuu
lopulta kilpailukyky ja hyvinvointi.
Siinä on tehtävää meille kaikille. Toivotan 70-vuotiaalle järjestölle ja sen
nuorekkaille lakimiehille menestystä.
Tarkastus- ja konsultointipalvelut
ammattitaidolla
Tilintarkastukset
Erityistarkastukset
Veroneuvonta
Sisäiset tarkastukset
Yritysjärjestelyt
Yhteistiedot:
Munkkiniemen puistotie 25
00330 Helsinki
Puh: (09) 4366 140
www.tuokko.fi
27