Nuoret Lakimiehet 1/2008 - Vuosijuhlanumero | Page 27

“Perustuslaki ei ole vain valtioelinten toimivallan järjestäjä vaan koko yhteiskunnan peruslaki, suomalaisen oikeusvaltion tukipilari.” vään ja muut ministerit pääministeriksi valitun ehdotuksen mukaisesti. Hallitusohjelmasta on tullut merkittävä dokumentti, ehkäpä liiankin kahlitseva nykyisessä muutosrytmissä. Eräs piirre on hallinnon sektoroituminen ja kehysbudjetointi. On entistä vaikeampaa hahmottaa kokonaiskuvaa, missä mennään ja kuka ohjaa kehitystä. Valtiosääntöuudistusten toinen haara on ollut perusoikeuksissa. Hallitusmuodossa perusoikeuksilla oli oma lukunsa, mutta perusoikeusturvan parantamiselle oli vuosia nähty tarvetta. Tähän ei 1970-luvulla ollut vielä edellytyksiä, eikä vuoden 1977 perusoikeuskomitea saanut aikaan edes mietintöä. Uudistus toteutui uuden komiteavalmistelun ja asiaa hioneen työryhmän ehdotuksen pohjalta vuonna 1995. Valtiosääntötutkimus astui tässä samalla uuteen vaiheeseen, kun perustuslakia ei enää ymmärretty vain valtioelinten valtasuhteiden kannalta vaan myös kansalaisten perusoikeuksien ja -velvollisuuksien näkökulmasta. Perustuslaki on saanut koko yhteiskuntaa koskevan luonteen. Tätä kautta tulemme takaisin teemaan “Me”, yhteisöllisyyden perusteisiin. Nyky-yhteiskuntaa voisi verrata luotijunaan. Vahva veturi kuvaa kannustusta, tilaa yrittää ja kehittää itseänsä sekä työstä kunnon palkkaa. Toisaalta on pidettävä huolta niistä, jotka eivät itse pärjää. Kaikkien vaunujen on pysyttävä raiteilla. Muutoin käy kuin balladissa Meksikon pikajunalle: “Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy; missä lienee pysähdyksen syy”. Matka jatkuu kestävällä tavalla, kun on luottamusta. Perustuslakiajatteluamme ovat muovanneet myös ihmisoikeussopimukset, Euroopan unionin jäsenyys sekä yleensäkin kansainvälistymiskehitys, globalisoituminen. Euroopan taloudellinen integraatio on merkinnyt lainsäädäntö-, budjetti-, toimeenpanoja tuomiovallankin siirtämistä osin maan rajojen ulkopuolelle. Kaikki on käynyt joustavasti, valtiollisesta suvereniteetistä tinkimättä ja pitäen kiinni vallanjaon tasapainosta. Sopeutuminen kansainvälistymiseen on voinut tapahtua K.J. Ståhlbergin ohjelmalausetta, “kansanvaltainen edistys lain pohjalla” muistaen. Nykyinen perustuslaki korostaa Suomen täysivaltaisuutta tasavaltana. Perusarvoina ovat ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Suomalaisille ominaisesta yhteishengestä tulisi pitää kiinni. Sen varaan rakentuu lopulta kilpailukyky ja hyvinvointi. Siinä on tehtävää meille kaikille. Toivotan 70-vuotiaalle järjestölle ja sen nuorekkaille lakimiehille menestystä. Tarkastus- ja konsultointipalvelut ammattitaidolla Tilintarkastukset Erityistarkastukset Veroneuvonta Sisäiset tarkastukset Yritysjärjestelyt Yhteistiedot: Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki Puh: (09) 4366 140 www.tuokko.fi 27