Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 4
PÄÄKIRJOITUS
Rikos & rangaistus
ja uuden päätoimittajan aloitus
Päätoimittajaurani aluksi tahdon
kiittää Suvi Hirvosta, joka uurasti
kaksi vuotta Nuoret Lakimiehet ry:n
jäsenlehden päätoimittajana ja kehitti
lehteä valtavasti. Tämän vuoden ensimmäisen lehden teema oli päätetty
jo aikaisemman päätoimittajan aikana ja lähdin toteuttamaan sitä yhdessä Nulan uuden hallituksen kanssa.
Teema on kiinnostava ja liippaa läheltä myös omaa työtäni.
Toinen kiinnostava ja itseäni läheltä liippaava teema tässä lehdessä
on Asko Nurmen haastattelu, jossa
käsitellään ammattiliittoon liittymistä ja liittymättömyyttä. Tunnustan,
että liityin lakimiesliittoon vasta nyt,
lähes neljä vuotta valmistumiseni jälkeen. Lakimiesliitto näyttäytyi minulle jossain vaiheessa elitistisenä herrakerhona. Hiljattain rupesin kuitenkin lukemaan Lakimiesuutisista muitakin kuin nimitysuutisia ja huomasin, että liittohan tekee kaikenlaista
työtä, joka edesauttaa minunkin urakehitystäni.
Te hyvät Nulan jäsenet tai jäsenten ystävät ja tuttavat, jotka ette ehkä
ole Lakimiesliiton jäseniä, nyt tarjoutuu hyvä tilaisuus kysyä ja saada vastauksia liittymisen puolesta ja vastaan. Asko Nurmi on luvannut vastata Nulalaisten kysymyksiin liittyen
ammattiyhdistystoimintaan ja erityisesti Lakimiesliiton toimintaan ja
saavutuksiin. Lähetä kysymykset ja/
tai kommentit osoitteeseen [email protected]. Voit lähettää kysymykset myös nimettömänä
tai nimimerkillä. Voit samalla myös
kertoa mitä asiaa Sinä haluaisit Nulan erityisesti ajavan tai ottavan esille.
Nulan hallituksen jäsenet edustavat yhdistystä kaikissa keskeisissä
Lakimiesliiton valiokunnissa. Aikai-
semmissa lehdissä aloitettu lakimiesliiton toimielimiä esittelevä sarja jatkuukin tässä lehdessä järjestövaliokunnan ja oikeuspoliittisen valiokunnan esittelyllä. Kaikkia hallituksen
ihmisiä voi lähestyä sähköpostitse kysymyksillä, ideoilla tai tervehdyksillä.
Tässä lehdessä useassa jutussa
nousee esille myös oikeusministeriön tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelma vähentää työpaikkoja juuri nuorilta lakimiehiltä. Hyvä esimerkki on
apulaissyyttäjäkoulutuksen jäädyttäminen vuodeksi. Onneksi kuitenkin
valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutusohjelmaa pidetään niin tärkeänä, että vuonna 2008 apulaissyyttäjiä taas koulutetaan.
Tämän lehden rikos & rangaistus -teemaosassa haastatellaan muun
muassa rikosoikeuden professoria,
nuorta uransa alussa olevaan rikosasioita hoitavaa lakimiestä ja nuorisovankia.
Tärkeä rikosoikeuteen liittyvä teema, jota ei erityisesti tässä lehdessä
käsitellä, mutta joka ansaitsee kuitenkin tulla esille, on perhe- ja lähisuhdeväkivalta ja sen yleisyys Suomessa. Kellään meistä ei ole varaa sanoa,
että se ongelma ei kosketa meitä. Joka
kahdeksas suomalainen nainen joutuu jossain elämänsä vaiheessa joko
lähisuhdeväkivallan kohteeksi tai sillä uhatuksi ja 61.000 suomalaislasta
elää väkivaltaisessa perheessä. Luku
on huomattavan suuri verrattuna
muihin pohjoismaihin. Lähisuhdeväkivalta on yleistä, mutta ei yksityistä. Väkivaltaan ja sen uhkaan tulee
puuttua ja sen merkit pitää tunnistaa
jo ajoissa.
yhtenä tekona, vaan käsittelee kutakin tekoa erillisenä tapauksena. Ruotsissa rikoslakiin lisättiin vuonna
1998 säännös naisrauharikoksesta.
Sen mukaan esim. pahoinpitelyt rangaistaan ankarammin, jos ne ovat osa
toistuvaa väkivallan kierrettä lähisuhteessa. Rikosprosessin kanssa
työskentelevien henkilöiden tulisi
erityisesti ymmärtää lähisuhdeväkivallan luonne. On tärkeää myös ohjata apua tarvitsevat sitä hakemaan.
Lukuisat yleishyödylliset yhteisöt ja
järjestöt tekevät työtä niin väkivallan
uhrien kuin tekijöidenkin auttamiseksi.
Lopuksi iloisempiin asioihin eli
Nulan kevään tapahtumiin. Tsekkaa
ilmoitukset ja ilmoittautumis-fataljit
ja -menettelyt tästä lehdestä. Tarjoamme muun muassa virkistystä, viinin maistelua ja työoikeuskoulutusta. Hyvää kevättä kaikille ja muistetaan pitää melua itsestämme, me nuoret lakimiehet!
Elli Murole
Suomen rikoslaki ei huomioi perheessä pitkään jatkunutta väkivalt