Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 4

PÄÄKIRJOITUS Rikos & rangaistus ja uuden päätoimittajan aloitus Päätoimittajaurani aluksi tahdon kiittää Suvi Hirvosta, joka uurasti kaksi vuotta Nuoret Lakimiehet ry:n jäsenlehden päätoimittajana ja kehitti lehteä valtavasti. Tämän vuoden ensimmäisen lehden teema oli päätetty jo aikaisemman päätoimittajan aikana ja lähdin toteuttamaan sitä yhdessä Nulan uuden hallituksen kanssa. Teema on kiinnostava ja liippaa läheltä myös omaa työtäni. Toinen kiinnostava ja itseäni läheltä liippaava teema tässä lehdessä on Asko Nurmen haastattelu, jossa käsitellään ammattiliittoon liittymistä ja liittymättömyyttä. Tunnustan, että liityin lakimiesliittoon vasta nyt, lähes neljä vuotta valmistumiseni jälkeen. Lakimiesliitto näyttäytyi minulle jossain vaiheessa elitistisenä herrakerhona. Hiljattain rupesin kuitenkin lukemaan Lakimiesuutisista muitakin kuin nimitysuutisia ja huomasin, että liittohan tekee kaikenlaista työtä, joka edesauttaa minunkin urakehitystäni. Te hyvät Nulan jäsenet tai jäsenten ystävät ja tuttavat, jotka ette ehkä ole Lakimiesliiton jäseniä, nyt tarjoutuu hyvä tilaisuus kysyä ja saada vastauksia liittymisen puolesta ja vastaan. Asko Nurmi on luvannut vastata Nulalaisten kysymyksiin liittyen ammattiyhdistystoimintaan ja erityisesti Lakimiesliiton toimintaan ja saavutuksiin. Lähetä kysymykset ja/ tai kommentit osoitteeseen [email protected]. Voit lähettää kysymykset myös nimettömänä tai nimimerkillä. Voit samalla myös kertoa mitä asiaa Sinä haluaisit Nulan erityisesti ajavan tai ottavan esille. Nulan hallituksen jäsenet edustavat yhdistystä kaikissa keskeisissä Lakimiesliiton valiokunnissa. Aikai- semmissa lehdissä aloitettu lakimiesliiton toimielimiä esittelevä sarja jatkuukin tässä lehdessä järjestövaliokunnan ja oikeuspoliittisen valiokunnan esittelyllä. Kaikkia hallituksen ihmisiä voi lähestyä sähköpostitse kysymyksillä, ideoilla tai tervehdyksillä. Tässä lehdessä useassa jutussa nousee esille myös oikeusministeriön tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelma vähentää työpaikkoja juuri nuorilta lakimiehiltä. Hyvä esimerkki on apulaissyyttäjäkoulutuksen jäädyttäminen vuodeksi. Onneksi kuitenkin valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutusohjelmaa pidetään niin tärkeänä, että vuonna 2008 apulaissyyttäjiä taas koulutetaan. Tämän lehden rikos & rangaistus -teemaosassa haastatellaan muun muassa rikosoikeuden professoria, nuorta uransa alussa olevaan rikosasioita hoitavaa lakimiestä ja nuorisovankia. Tärkeä rikosoikeuteen liittyvä teema, jota ei erityisesti tässä lehdessä käsitellä, mutta joka ansaitsee kuitenkin tulla esille, on perhe- ja lähisuhdeväkivalta ja sen yleisyys Suomessa. Kellään meistä ei ole varaa sanoa, että se ongelma ei kosketa meitä. Joka kahdeksas suomalainen nainen joutuu jossain elämänsä vaiheessa joko lähisuhdeväkivallan kohteeksi tai sillä uhatuksi ja 61.000 suomalaislasta elää väkivaltaisessa perheessä. Luku on huomattavan suuri verrattuna muihin pohjoismaihin. Lähisuhdeväkivalta on yleistä, mutta ei yksityistä. Väkivaltaan ja sen uhkaan tulee puuttua ja sen merkit pitää tunnistaa jo ajoissa. yhtenä tekona, vaan käsittelee kutakin tekoa erillisenä tapauksena. Ruotsissa rikoslakiin lisättiin vuonna 1998 säännös naisrauharikoksesta. Sen mukaan esim. pahoinpitelyt rangaistaan ankarammin, jos ne ovat osa toistuvaa väkivallan kierrettä lähisuhteessa. Rikosprosessin kanssa työskentelevien henkilöiden tulisi erityisesti ymmärtää lähisuhdeväkivallan luonne. On tärkeää myös ohjata apua tarvitsevat sitä hakemaan. Lukuisat yleishyödylliset yhteisöt ja järjestöt tekevät työtä niin väkivallan uhrien kuin tekijöidenkin auttamiseksi. Lopuksi iloisempiin asioihin eli Nulan kevään tapahtumiin. Tsekkaa ilmoitukset ja ilmoittautumis-fataljit ja -menettelyt tästä lehdestä. Tarjoamme muun muassa virkistystä, viinin maistelua ja työoikeuskoulutusta. Hyvää kevättä kaikille ja muistetaan pitää melua itsestämme, me nuoret lakimiehet! Elli Murole Suomen rikoslaki ei huomioi perheessä pitkään jatkunutta väkivalt