Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 23
aan elämään. Kysymys ei ole naivista hoitoajattelusta. Rangaistusta ei
määrätä hoidon tarpeen mukaan,
vaan teon rangaistusarvon mukaan.
Kun ihminen joutuu vankilaan, on
tärkeää, että aika käytetään hyväksi.
Tämä ei luonnollisestikaan ole ilmaista, mutta Koskinen pitää äärimmäisen lyhytnäköisenä ajatteluna olla
käyttämättä resursseja tähän.
Tiedustelen Koskisen näkemystä
tietyistä vaihtoehtoisista seuraamuksista, jotka ovat olleet keskustelussa
esillä ja joista osa on käytössäkin
muissa maissa. Arestirangaistus on
ollut keskusteluissa suosittu vaihtoehtoinen seuraamus, tosin arestin
määritelmä tuntuu vaihtelevan suuresti eri ihmisillä. Koskinen näkisi
mahdollisuutena tutkia esimerkiksi
elektronisen valvonnan mahdollisuuksia nimenomaan nuorille tarkoitetussa arestityyppisessä rangaistuksessa. Elektronisesti valvottu koevapaus voisi olla myös käyttökelpoinen
välimuoto vankeuden ja ehdonalaisen vapauden välillä.
Tietyissä maissa on käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva kemiallinen kastraatio seksuaalirikoksista
tuomituille. Yleensä tämä liittyy ehdonalaiseen vapauteen pääsemiseen.
Koskinen suhtautuu asiaan varauksellisesti ja toteaa, että seksuaalirikokset ovat erityisen vaikea alue ja
huomattavan uusimisriskin takia yhteiskunnalla on velvollisuus suojella
kansalaisia uusilta rikoksilta. Tuomitun “vapaaehtoisuus” voi tällaisessa
tilanteessa olla varsin kyseenalainen,
eivätkä lääketieteelliset toimenpiteet
todennäköisesti voi kokonaan ehkäistä seksuaalirikoksia. Koska kysymyksessä on vakava asia, on kaikki vaihtoehdot kuitenkin kartoitettava. Kuolemantuomiota Koskinen pitää täydellisen poissuljettuna ajatuksena ja
katsoo tätä vaihtoehtoa koskevan kriminaalipoliittisen keskustelun yleisestikin päättyneen.
ELÄMÄ ELÄKKEELLE
SIIRTYMISEN JÄLKEEN
Koskinen uskoo, että hän tulee
tulevaisuudessa tekemään edelleen
paljon samoja asioita kuin aikaisemminkin, kuten kirjoitustyötä ja toi-
Suurimpana helpotuksena eläkkeelle
jäämisessä Koskinen pitää tenttivastausten
lukemisesta ja tiedekunnan hallinnon
byrokratiasta eroon pääsemistä.
meksiantojen hoitamista. Suurimpana helpotuksena eläkkeelle jäämisessä hän pitää tenttivastausten lukemisesta ja tiedekunnan hallinnon byrokratiasta eroon pääsemisen. Hän on
ollut aktiivisesti mukana kansalaisjärjestötoiminnassa, joten tälle sektorille vapautuu nyt enemmän kapasiteettia ja aikaa. Kysyttäessä Koskisen tavasta lievittää juristille tyypillistä stressiä hän kertoo käyvänsä
joka aamu uimassa, kesäisin Uimastadionilla ja talvella Mäkelänrinteen
uimahallissa ja aikovansa jatkaa harrastusta myös eläkkeellä.
KOSKINEN JA
YHDISTYSTOIMINTA
Koskinen on ollut mukana myös
yhdistystoiminnassa, muun muassa
Suomen Rauhanpuolustajat ry:n johtotehtävissä 1986-2002, viimeiset
kymmenen vuotta puheenjohtajana.
Yhdistyksen luotsaaminen välillä
vaikeiden aikojen läpi oli erityisen
opettavainen kokemus. Koskinen on
myös toiminut Pykälä ry:n inspehto-
23
rina vuosina 1991-1995, m