Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 23

aan elämään. Kysymys ei ole naivista hoitoajattelusta. Rangaistusta ei määrätä hoidon tarpeen mukaan, vaan teon rangaistusarvon mukaan. Kun ihminen joutuu vankilaan, on tärkeää, että aika käytetään hyväksi. Tämä ei luonnollisestikaan ole ilmaista, mutta Koskinen pitää äärimmäisen lyhytnäköisenä ajatteluna olla käyttämättä resursseja tähän. Tiedustelen Koskisen näkemystä tietyistä vaihtoehtoisista seuraamuksista, jotka ovat olleet keskustelussa esillä ja joista osa on käytössäkin muissa maissa. Arestirangaistus on ollut keskusteluissa suosittu vaihtoehtoinen seuraamus, tosin arestin määritelmä tuntuu vaihtelevan suuresti eri ihmisillä. Koskinen näkisi mahdollisuutena tutkia esimerkiksi elektronisen valvonnan mahdollisuuksia nimenomaan nuorille tarkoitetussa arestityyppisessä rangaistuksessa. Elektronisesti valvottu koevapaus voisi olla myös käyttökelpoinen välimuoto vankeuden ja ehdonalaisen vapauden välillä. Tietyissä maissa on käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva kemiallinen kastraatio seksuaalirikoksista tuomituille. Yleensä tämä liittyy ehdonalaiseen vapauteen pääsemiseen. Koskinen suhtautuu asiaan varauksellisesti ja toteaa, että seksuaalirikokset ovat erityisen vaikea alue ja huomattavan uusimisriskin takia yhteiskunnalla on velvollisuus suojella kansalaisia uusilta rikoksilta. Tuomitun “vapaaehtoisuus” voi tällaisessa tilanteessa olla varsin kyseenalainen, eivätkä lääketieteelliset toimenpiteet todennäköisesti voi kokonaan ehkäistä seksuaalirikoksia. Koska kysymyksessä on vakava asia, on kaikki vaihtoehdot kuitenkin kartoitettava. Kuolemantuomiota Koskinen pitää täydellisen poissuljettuna ajatuksena ja katsoo tätä vaihtoehtoa koskevan kriminaalipoliittisen keskustelun yleisestikin päättyneen. ELÄMÄ ELÄKKEELLE SIIRTYMISEN JÄLKEEN Koskinen uskoo, että hän tulee tulevaisuudessa tekemään edelleen paljon samoja asioita kuin aikaisemminkin, kuten kirjoitustyötä ja toi- Suurimpana helpotuksena eläkkeelle jäämisessä Koskinen pitää tenttivastausten lukemisesta ja tiedekunnan hallinnon byrokratiasta eroon pääsemistä. meksiantojen hoitamista. Suurimpana helpotuksena eläkkeelle jäämisessä hän pitää tenttivastausten lukemisesta ja tiedekunnan hallinnon byrokratiasta eroon pääsemisen. Hän on ollut aktiivisesti mukana kansalaisjärjestötoiminnassa, joten tälle sektorille vapautuu nyt enemmän kapasiteettia ja aikaa. Kysyttäessä Koskisen tavasta lievittää juristille tyypillistä stressiä hän kertoo käyvänsä joka aamu uimassa, kesäisin Uimastadionilla ja talvella Mäkelänrinteen uimahallissa ja aikovansa jatkaa harrastusta myös eläkkeellä. KOSKINEN JA YHDISTYSTOIMINTA Koskinen on ollut mukana myös yhdistystoiminnassa, muun muassa Suomen Rauhanpuolustajat ry:n johtotehtävissä 1986-2002, viimeiset kymmenen vuotta puheenjohtajana. Yhdistyksen luotsaaminen välillä vaikeiden aikojen läpi oli erityisen opettavainen kokemus. Koskinen on myös toiminut Pykälä ry:n inspehto- 23 rina vuosina 1991-1995, m