Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 16

TEEMASIVUT: RIKOS JA RANGAISTUS Apulaissyyttäjäkoulutus tuottavuusohjelman uhrina Elli Murole ja Jussi Ohisalo OTK Jussi Ohisalo oli yksi noin 20 apulaissyyttäjästä vuonna 2006. Vuosikurssi oli toistaiseksi viimeinen ja koko koulutus on jäähyllä resurssipulan takia. Apulaissyyttäjäkoulutuksen tavoitteena on tutustuttaa nuori lakimies syyttäjälaitokseen ja kouluttaa hänestä syyttäjä, jolla on hyvät valmiudet selviytyä kihlakunnansyyttäjän perustehtävistä. Jussin osalta apulaissyyttäjäkoulutus päättyi tammikuun 2007 lopussa. Monista muista apulaissyyttäjistä poiketen Jussi kuitenkin hengailee edelleen Helsingin syyttäjäosaston kulmilla. Työn alla on tutkimus liittyen syyttäjäkulttuuriin esitutkinnan rajoittamisessa ja oheishommana Jussi syyttää keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa aina päivän virkamääräyksellä kerrallaan. Helsingissä apulaissyyttäjiä oli viime vuonna 3 ja kukin hoiti vuoden aikana noin 400 juttua. Mistään vähäisestä työpanoksesta apulaissyyttäjien kohdalla ei siis ole kysymys. Valtakunnansyyttäjänviraston neuvotteleva virkamies Virpi Jalkanen kertoo, että apulaissyyttäjäkoulutuksen jäädyttämistä vuodeksi esitti syyttäjäyhdistys. Vaihtoehtona olisi ollut irtisanoa kihlakunnansyyttäjiä. Valtakunnansyyttäjänvirasto päätyi pakollisessa valintatilanteessa pitkin hampain jäädyttämään apulaissyyttäjäkoulutuksen, mutta vain yhdeksi vuodeksi. Koulutuksen uudelleen aloittamisesta on jo päätetty valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmässä ja lopullinen päätös tehdään oikeusministeriön tulosneuvotteluissa. Valtakunnansyyttäjänvirasto on sitoutunut tur- vaamaan apulaissyyttäjäkoulutuksen jatkumisen ja seuraava koulutus alkaa näillä näkymin maaliskuussa 2008. Apulaissyyttäjäkoulutus alkoi nykyisen mallisena vuonna 1999. Idean isä oli silloinen koulutusyksikön päällikkö Petri Jääskeläinen. Vuonna 2006 koulutuksesta vastasi johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Koulutuksessa panostetaan palautteeseen. Vuoden aikana viraston päälliköitä ja apulaissyyttäjiä pyydettiin arvioimaan toistensa työtä. Palaute on arvokasta tulevan koulutuksen suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Vuonna 2006 apulaissyyttäjillä oli kaikkiaan 10 yhteistä koulutuspäivää ja vuoden lopuksi loppukoe, joka sisälsi sekä suullisen että kirjallisen osuuden. Koulutuksen pääpointti on työssä oppiminen. Jokaisella apulaissyyttäjällä on oma tuutori, joka vastaa siitä, että apulaissyyttäjä saa tarvittavan tuen päivittäisessä päätöksenteossaan. Apulaissyyttäjäuran seuraava vaihe on määräaikaisena kihlakunnansyyttäjänä toimimien. Vaikka vuoden 2006 apulaissyyttäjille ei nykytilanteessa voitu tarjota määräaikaisia syyttäjäpestejä, kertoo Virpi Jalkanen, että noin 60 % apulaissyyttäjäkoulutuksen käyneistä työskenteli syyttäjälaitoksen palveluksessa vuosina 1999-2004. Valtakunnansyyttäjänvirasto ylläpitää “syyttäjäpankkia”, jonka tarkoituksena on edistää apulaissyyttäjien sijoittautumista syyttäjälaitokseen ja myös muihin lakimiestehtäviin esim. tuomioistuinlaitoksessa tai asianajotoimistoissa. Tarkoituksena on, että syyttäjäpankissa olevat henkilöt otetaan aina huomioon täytettäessä määräaikaisia kihlakunnansyyttäjän virkasuhteita. Nuori lakimies, joka halajaa syyttäjän uralle, voi surffata valtakunnansyyttäjänviraston nettisivuille, jonne 16 tulee lähiaikoina tietoa apulaissyyttäjäkoulutukseen hakemisesta. Ilmoitukset julkaistaan myös kunkin alueen sanomalehdessä. Paikkoja voi hakea useampiakin ympäri Suomea, ensisijaisuusjärjestyksessä. Valinta tapahtuu kontrolloidusti eli valtakunnansyyttäjänvirasto valvoo nimity