Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 16
TEEMASIVUT: RIKOS JA RANGAISTUS
Apulaissyyttäjäkoulutus
tuottavuusohjelman uhrina
Elli Murole
ja Jussi Ohisalo
OTK Jussi Ohisalo oli yksi noin
20 apulaissyyttäjästä vuonna 2006.
Vuosikurssi oli toistaiseksi viimeinen ja koko koulutus on jäähyllä
resurssipulan takia. Apulaissyyttäjäkoulutuksen tavoitteena on tutustuttaa nuori lakimies syyttäjälaitokseen ja kouluttaa hänestä syyttäjä, jolla on hyvät valmiudet selviytyä kihlakunnansyyttäjän perustehtävistä. Jussin osalta apulaissyyttäjäkoulutus päättyi tammikuun 2007 lopussa. Monista muista apulaissyyttäjistä poiketen Jussi kuitenkin hengailee edelleen Helsingin syyttäjäosaston kulmilla.
Työn alla on tutkimus liittyen syyttäjäkulttuuriin esitutkinnan rajoittamisessa ja oheishommana Jussi
syyttää keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa aina päivän virkamääräyksellä kerrallaan.
Helsingissä apulaissyyttäjiä oli
viime vuonna 3 ja kukin hoiti vuoden aikana noin 400 juttua. Mistään
vähäisestä työpanoksesta apulaissyyttäjien kohdalla ei siis ole kysymys.
Valtakunnansyyttäjänviraston neuvotteleva virkamies Virpi Jalkanen
kertoo, että apulaissyyttäjäkoulutuksen jäädyttämistä vuodeksi esitti syyttäjäyhdistys. Vaihtoehtona olisi ollut
irtisanoa kihlakunnansyyttäjiä. Valtakunnansyyttäjänvirasto päätyi pakollisessa valintatilanteessa pitkin
hampain jäädyttämään apulaissyyttäjäkoulutuksen, mutta vain yhdeksi
vuodeksi.
Koulutuksen uudelleen aloittamisesta on jo päätetty valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmässä ja lopullinen päätös tehdään oikeusministeriön tulosneuvotteluissa. Valtakunnansyyttäjänvirasto on sitoutunut tur-
vaamaan apulaissyyttäjäkoulutuksen
jatkumisen ja seuraava koulutus alkaa näillä näkymin maaliskuussa
2008.
Apulaissyyttäjäkoulutus alkoi nykyisen mallisena vuonna 1999. Idean isä oli silloinen koulutusyksikön
päällikkö Petri Jääskeläinen. Vuonna 2006 koulutuksesta vastasi johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Koulutuksessa panostetaan palautteeseen. Vuoden aikana viraston
päälliköitä ja apulaissyyttäjiä pyydettiin arvioimaan toistensa työtä. Palaute on arvokasta tulevan koulutuksen suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Vuonna 2006 apulaissyyttäjillä oli kaikkiaan 10 yhteistä koulutuspäivää ja vuoden lopuksi loppukoe,
joka sisälsi sekä suullisen että kirjallisen osuuden. Koulutuksen pääpointti on työssä oppiminen. Jokaisella apulaissyyttäjällä on oma tuutori, joka vastaa siitä, että apulaissyyttäjä saa tarvittavan tuen päivittäisessä päätöksenteossaan.
Apulaissyyttäjäuran seuraava vaihe on määräaikaisena kihlakunnansyyttäjänä toimimien. Vaikka vuoden
2006 apulaissyyttäjille ei nykytilanteessa voitu tarjota määräaikaisia
syyttäjäpestejä, kertoo Virpi Jalkanen,
että noin 60 % apulaissyyttäjäkoulutuksen käyneistä työskenteli syyttäjälaitoksen palveluksessa vuosina
1999-2004. Valtakunnansyyttäjänvirasto ylläpitää “syyttäjäpankkia”, jonka tarkoituksena on edistää apulaissyyttäjien sijoittautumista syyttäjälaitokseen ja myös muihin lakimiestehtäviin esim. tuomioistuinlaitoksessa
tai asianajotoimistoissa. Tarkoituksena on, että syyttäjäpankissa olevat
henkilöt otetaan aina huomioon täytettäessä määräaikaisia kihlakunnansyyttäjän virkasuhteita.
Nuori lakimies, joka halajaa syyttäjän uralle, voi surffata valtakunnansyyttäjänviraston nettisivuille, jonne
16
tulee lähiaikoina tietoa apulaissyyttäjäkoulutukseen hakemisesta. Ilmoitukset julkaistaan myös kunkin alueen sanomalehdessä. Paikkoja voi
hakea useampiakin ympäri Suomea,
ensisijaisuusjärjestyksessä. Valinta
tapahtuu kontrolloidusti eli valtakunnansyyttäjänvirasto valvoo nimity