Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 11
Tilanne on absurdi: kukaan ei tunnusta tällaista haluavansa tai tarkoittaneensa. Silti se näyttää toteutuvan”,
hän puuskahtaa.
Nurmi näkee tuottavuusohjelman
jälkeisessä tilanteessa tuplasti ongelmia. “Jäljelle jäävien työntekijöiden
työssä viihtyminen vähenee, ja tähän
pitäisi löytää lääkkeet. Valtion työpaikkojen vähenemisen tuloksena
syntyy myös paineita kehittää lakimiestutkintoa tavalla, joka antaisi
entistä paremmat kilpailuedut yksityisen puolen työtehtävistä kisattaessa. Tuottavuusohjelman seuraukset
heijastuvat monelle taholle.”
KIIREINEN TUPOVUOSI
MENEILLÄÄN
Tänä vuonna neuvotellaan jälleen
tulopoliittista kokonaisratkaisua, joten ammattiliitoissa eletään kiireistä
aikaa. Lakimiesliittoa kuulee joskus
kritisoitavan edunvalvontatyön liiasta
näkymättömyydestä, koska suurin osa
työstä tehdään osana Akavan neuvottelutoimintaa.
“Vaikka Lakimiesliitto on kaikkein kaunein ja ylväin akavalaisessa
yhteisössä, on tosiasia, että olemme
vain yksi liitto muiden joukossa”,
Nurmi tunnustaa. “Tämä ei kuitenkaan ole vain kielteinen seikka, sillä
Lakimiesliiton jäsenkunta sijoittuu
akavalaisessa kentässä sektoriin, jossa monet “yleisakavalaiset” tavoitteet, kuten prosenttilinjaiset palkankorotukset, ovat varsin suotavia. Niin
ollen työ tuollaisten tavoitteiden tukemiseksi, vaikkakaan liitto ei siinä
erikseen julkisuuteen pääsekään, on
ensiarvoisen tärkeää”, hän jatkaa.
Nurmi haluaisi, että alettaisiin
miettiä, miten hänen mielestään harhaanjohtavasta nimikkeestä “solidaarinen palkkapolitiikka” päästäisiin
sellaiseen solidaarisuuteen, joka ei
mitätöi koulutuksen arvostusta , kuten “solidaariset” eurokorotukset tekevät. “Onko jo aika vaikuttaa Aka-
Asko Nurmi, Suomen Lakimiesliitto:
“Jokainen etu on jonkun neuvottelema.
Ei niitä tule muuten vain.”
vassa siihen, että alamme puhua koulutussolidaarisesta eli progressiivisesta palkankorotuslinjasta”, hän kysyy.
Konkreettisena linjauksena tämän
vuoden tupon osalta Nurmi asettaa
kynnyskysymyksesi sen, että viime
kerran sopimukset valtion virkojen
palkkojen jälkeenjääneisyyden tarkistuksista toteutetaan.
ONNISTUMISIA
Kun Asko Nurmea pyydetään listaamaan Lakimiesliiton viime vuosien suurimmat onnistumiset, nostaa
hän esiin kolme saavutusta: neljännen tiedekunnan ja ehdotetun tuomarikoulutusjärjestelmän torppaaminen
sekä oikeusministeriön lisäbudjetti.
Nurmen käsitys tilanteesta, jossa
oltaisiin, mikäli neljäs oikeustieteellinen tiedekunta olisi perustettu, on
karu: “Jos Lakimiesliitossa ei olisi
tehty merkittävästi työtä, olisimme
nyt tilanteessa, jossa meillä koulutettaisiin oikeustieteilijöitä neljässä tiedekunnassa ja vastavalmistuneiden
määrä olisi vuosittain satakunta nykyistä suurempi. Tämän erehdyksen
merkitys lakimiesten työllistymiseen
ja ainakin alku-uran palkkatasoon
olisi ollut todella vakava”, hän lataa.
Toinen hanke, jonka Nurmi mieluusti näki painuvan syväjäähän, on
oikeusministeriössä puuhattu tuomarikoulutussysteemi kaavaillussa muodossaan. “Jos Lakimiesliitossa, tuomarijärjestöjä unohtamatta, ei olisi
tehty merkittävästi työtä, olisi meille
tuomarikoulun nimellä tarjottu paketti, jossa tuomariuraa olisi entisestään
suljettu, lakimiesvirkoja tuomioistuimissa vähennetty ja viimeinenkin
mahdollisuus au ͭձѽ