Nuoret Lakimiehet 1/2007 - Rikos ja rangaistus | Page 11

Tilanne on absurdi: kukaan ei tunnusta tällaista haluavansa tai tarkoittaneensa. Silti se näyttää toteutuvan”, hän puuskahtaa. Nurmi näkee tuottavuusohjelman jälkeisessä tilanteessa tuplasti ongelmia. “Jäljelle jäävien työntekijöiden työssä viihtyminen vähenee, ja tähän pitäisi löytää lääkkeet. Valtion työpaikkojen vähenemisen tuloksena syntyy myös paineita kehittää lakimiestutkintoa tavalla, joka antaisi entistä paremmat kilpailuedut yksityisen puolen työtehtävistä kisattaessa. Tuottavuusohjelman seuraukset heijastuvat monelle taholle.” KIIREINEN TUPOVUOSI MENEILLÄÄN Tänä vuonna neuvotellaan jälleen tulopoliittista kokonaisratkaisua, joten ammattiliitoissa eletään kiireistä aikaa. Lakimiesliittoa kuulee joskus kritisoitavan edunvalvontatyön liiasta näkymättömyydestä, koska suurin osa työstä tehdään osana Akavan neuvottelutoimintaa. “Vaikka Lakimiesliitto on kaikkein kaunein ja ylväin akavalaisessa yhteisössä, on tosiasia, että olemme vain yksi liitto muiden joukossa”, Nurmi tunnustaa. “Tämä ei kuitenkaan ole vain kielteinen seikka, sillä Lakimiesliiton jäsenkunta sijoittuu akavalaisessa kentässä sektoriin, jossa monet “yleisakavalaiset” tavoitteet, kuten prosenttilinjaiset palkankorotukset, ovat varsin suotavia. Niin ollen työ tuollaisten tavoitteiden tukemiseksi, vaikkakaan liitto ei siinä erikseen julkisuuteen pääsekään, on ensiarvoisen tärkeää”, hän jatkaa. Nurmi haluaisi, että alettaisiin miettiä, miten hänen mielestään harhaanjohtavasta nimikkeestä “solidaarinen palkkapolitiikka” päästäisiin sellaiseen solidaarisuuteen, joka ei mitätöi koulutuksen arvostusta , kuten “solidaariset” eurokorotukset tekevät. “Onko jo aika vaikuttaa Aka- Asko Nurmi, Suomen Lakimiesliitto: “Jokainen etu on jonkun neuvottelema. Ei niitä tule muuten vain.” vassa siihen, että alamme puhua koulutussolidaarisesta eli progressiivisesta palkankorotuslinjasta”, hän kysyy. Konkreettisena linjauksena tämän vuoden tupon osalta Nurmi asettaa kynnyskysymyksesi sen, että viime kerran sopimukset valtion virkojen palkkojen jälkeenjääneisyyden tarkistuksista toteutetaan. ONNISTUMISIA Kun Asko Nurmea pyydetään listaamaan Lakimiesliiton viime vuosien suurimmat onnistumiset, nostaa hän esiin kolme saavutusta: neljännen tiedekunnan ja ehdotetun tuomarikoulutusjärjestelmän torppaaminen sekä oikeusministeriön lisäbudjetti. Nurmen käsitys tilanteesta, jossa oltaisiin, mikäli neljäs oikeustieteellinen tiedekunta olisi perustettu, on karu: “Jos Lakimiesliitossa ei olisi tehty merkittävästi työtä, olisimme nyt tilanteessa, jossa meillä koulutettaisiin oikeustieteilijöitä neljässä tiedekunnassa ja vastavalmistuneiden määrä olisi vuosittain satakunta nykyistä suurempi. Tämän erehdyksen merkitys lakimiesten työllistymiseen ja ainakin alku-uran palkkatasoon olisi ollut todella vakava”, hän lataa. Toinen hanke, jonka Nurmi mieluusti näki painuvan syväjäähän, on oikeusministeriössä puuhattu tuomarikoulutussysteemi kaavaillussa muodossaan. “Jos Lakimiesliitossa, tuomarijärjestöjä unohtamatta, ei olisi tehty merkittävästi työtä, olisi meille tuomarikoulun nimellä tarjottu paketti, jossa tuomariuraa olisi entisestään suljettu, lakimiesvirkoja tuomioistuimissa vähennetty ja viimeinenkin mahdollisuus au ͭձѽ