Nuoret Lakimiehet 1/2006 - Time Management | Page 4

PÄÄKIRJOITUS Voiko aikaa hallita? Vastavalmistunut nuori lakimies voi löytää itsensä tilanteesta, jossa hän ei koe voivansa kovinkaan paljon vaikuttaa työpöydälle kertyvien tehtävien määrään tai niiden suorittamisen aikatauluihin - ainakaan mikäli tavoitteena on nopea ura- ja palkkakehitys. Lakimiesammatin tukifunktio-olemus aiheuttaa toisinaan sen, että vaikka nuori lakimies itse laatisi kuinka hienot ajankäyttösuunnitelmat tahansa, yrityksen businessosasto tai asianajotoimiston osakas toimittaa yllättävän uuden työtehtävän tehtäväksi perjantai-iltapäivänä kello 16 evästyksin, että ”Tämän piti olla asiakkaalla jo keskiviikkona, mutta sain neuvoteltua lisäaikaa ja luvattua, että se lähtee meiltä viimeistään maanantaiaamuna klo 9 mennessä. Varmaan hoidat asian, kiitos.” Tuttu tilanne? Priorisoi. Vaikka mielelläsi auttaisitkin kaikkia, opettele sanomaan ei sellaiselle, mihin esimiehesi eivät halua sinun käyttävän aikaasi. Sovi esimiehesi tai mentorisi kanssa, mikä on kiireellistä, mihin sinun halutaan keskittyvän, ja mistä sinulla on lupa, ellei peräti velvollisuus, kieltäytyä. Samoin sovi esimiehesi kanssa toimintatavat sen suhteen, miten toimia liian myöhään sinulle tulleiden toimeksiantojen suhteen – oletetaanko sinun suorittavan ne, vai voitko perustellusti edellyttää saavasi tiedon asiasta kohtuullisessa ajassa etukäteen, ainakin jos tämä tilanne on kohdallasi pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Monessa yrityksessä on yksi tai kaksi henkilöä, joiden kiireen syy ei välttämättä ole Matti Myöhänen asiakkaana vaan oman riittävän tehokkaan ajanhallintametodin puuttuminen. Nykyään yrityksillä alkaa olla ainakin kirjoittamattomat ja joillakin myös kirjoitetut toimintatavat tällai- sia tilanteita varten, sillä ensisijaisesti yrityksen kannalta on riski, mikäli asiantuntijalla ei ole lainkaan riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Toisaalta on hyödyllistä tiedostaa, että toimialaamme kuuluu tietty joustavuus, ja paljon tekemisessä on se erinomainen puoli, että näin toimien saa mahdollisuuden oppia huomattavan paljon enemmän ja nopeammin kuin mikä muutoin olisi mahdollista. Varsin usein on myös niin, että huoli tekemättömistä töistä stressaa enemmän kuin niiden varsinainen tekeminen. Itse uskon siihen, että niin kauan kuin työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja itse kokee voivansa vaikuttaa asioihin, työn kokee mielekkäänä ja sitä on motivoitunut tekemään, vaikkakin työmäärä olisi suuri ja aikataulut tiukat. Loppujen lopuksi tärkeintä on oman luonteenlaadun ja omien arvojen tiedostaminen. Yhdelle sopii – ja joku suorastaan tarvitsee – dynaamista, nopeatempoista ja haastavaa työympäristöä, jottei kyllästyisi kuoliaaksi, toinen taas arvostaa työpaikan leppoisaa ilmapiiriä ja nauttii runsaasta vapaaajasta ja rauhallisesta, stressittömästä elämästä. Molempi parempi, mutta kaikkea ei voi saada. Siksi kannattaa valita sellainen elämäntapa, jossa itse viihtyy. Mikäli kotijoukkoja on, huomioi myös heidän mielipiteensä. Mikäli olet jatkuvasti liian flegmaattinen tai vaihtoehtoisesti liian stressaantunut, mieti, olisiko sinun syytä muuttaa jotakin elämässäsi. Muutos voi liittyä työhön, vapaa-aikaan tai molempiin. Joku rauhallista työtä tekevä voi löytää aktivoivan vastapainon vaativasta harrastuksesta tai opiskelusta, ja vastaavasti kovaa uraa tekevä rauhaa kotoa perheen parista, luonnosta tai vaikkapa joogasta. Löydä tasapaino. 4 Päivän ja varsinkin viikon päätteeksi työpöydälläsi on todennäköisesti asioita, jotka tulee hoitaa asap. Laadi kalenteriisi lista näistä, ja käytä muistilappuja. Näin toimien et unohda seuraavana aamuna, tai viikonlopun jälkeen, mitä ensimmäiseksi aamulla pitikään tehdä. Näin toimien voit lähteä suht rauhallisin mielin töistä, sillä voit olla varma siitä, että et ainakaan unohda toimittaa tehtävää loppuun. Urani alussa hymyilin ajatukselle, että ajan pyhittäminen vapaa-ajalle, riittävälle levolle ja kunnon lomille voisivat tehostaa ajankäyttöä. Nyt runsaan viiden vuoden työkokemuksen ja äitiysloman jälkeen voin vain todeta, kyseinen väittämä pitää paikkansa. Äitiyslomalta työhön palaamisen jälkeen olen ilahtuneena pannut merkille, että tämän aktiivisesta työelämästä pitämäni tauon aikana asiat päässäni ovat järjestyneet tavalla, joka mahdollistaa työtehtävissä tarvitsevani tiedon pulpahtamista mieleen välittömästi, jäsentyneesti ja etsimättä. Palikat ovat järjestyneet jäsentyneeksi tiedoksi. Vaikka tätä voi kutsua myös kokemukseksi, uskon, että nimenomaan pieni etäisyys jokapäiväiseen lähes tauottomaan työskentelyyn auttoi asiaa huomattavas-