Nuoret Lakimiehet 1/2006 - Time Management | Page 25
menestyi näissä kansainvälisissä kilpailuissa erinomaisesti, parhaana sijoituksena Japanin MM-kisoissa
1985 15. sija 17-vuotiaana. Elise on
saanut kahtena olympiadina (yksi
olympiadi on neljä vuotta) eli lähes
kahdeksan vuoden ajan olympiavalmennusstipendin eli arvostetuimman
stipendin mitä huippu-urheilija voi
saada.
Elisen huippu-urheilu-uraan sisältyy luonnollisesti myös Suomen
mestaruus, sekä useita harjoituskausia Yhdysvalloissa maailman huippuvalmentajien ohjauksessa. Elisen harjoituspäiväkirjojen mukaan hän treenasi viikoittain lähes 50 tuntia sekä
jäällä että henkisesti ja fyysisesti erittäin vaativassa oheisharjoittelussa,
johon sisältyi mm. balettia, aerobicia,
jazz-tanssia, lenkkeilyä, kuntosalia,
uintia ja strechingiä.
Koulunkäyntikin piti hoitaa. Elise suoritti yläasteen yhdeksännen luokan kahdessa kuukaudessa aamusta
iltaan tenttejä suorittaen. Huippu-urheilu-uran ohessa Elise hoiti ylioppilastutkinnon Mäkelänrinteen urheilulukiossa ja sai mallikkaasta urakastaan Sisukkaan ylioppilaan stipendin – ensimmäisenä lukion historiassa.
Tällä hetkellä Elise toimii Pitäjänmäen Tarmo ry:n (PiTa ry) kiekkokoulun rehtorina. Hän on konsultoinut useissa jääkiekkoseuroissa
luistelutekniikkaa ja vetänyt itsenäisesti valmennuskoulutustilaisuuksia
sekä jäällä että luennoilla eri jääkiekkoseurojen valmentajille. Oikeustieteelliseen pyrkimisen ja tiedekunnassa opiskelujensa ohella Elise toteutti
neljän vuoden valmennusprojektin
PiTa-91 ikäluokan kanssa, toimien
myös joukkueen vastuuvalmentajana.
Kokemusta valmentajana jääkiekon
parissa Eliselle on kertynyt seitsemän
vuoden ajalta. Ennen oikeustieteen
opintoja, heti avioeronsa jälkeen, Elise toimi päätoimisena taitoluisteluvalmentajana. Eräs Elisen valmennettava voitti Suomen mestaruuden
naisten senioritason taitoluistelussa.
täytymään kaikista normaaleista
ikäistensä vapaa-ajan riennoista. Kilpaurheilijasta Elise siirtyi suoraan
vastuuntuntoiseksi yksinhuoltajaäidiksi lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Iästään huolimatta Elisestä tuntui vapauttavalta päästä hieman osallistumaan opiskelijaelämään, ja hän
muisteleekin lämmöllä opiskelijarientoja ja niissä solmimiaan ja edelleen ylläpitämiään ystävyyssuhteita.
”Kyky saavuttaa ilmiömäisiä suorituksia
perustuu rohkeuteen hypätä haasteisiin,
joita kukaan ei usko mahdollisiksi.”
PERHE JA URA
Huippu-urheilijanaisena Elisen
täytyi miettiä tarkoin, valitseeko hän
uran vai perheen. Urasuunnittelussaan hän päätti ensin hankkia perheen ja vasta sitten tutkinnon. Nyt
Elise hiukan hymyillen toteaa, että
aina suunnitelmat eivät onnistu – pilke silmäkulmassaan hän naurahtaa,
ettei kylläkään suunnitellut päätyvänsä yksinhuoltajaäidiksi, mutta avioliiton päättymisestä huolimatta hän
piti yksin huolta lapsestaan ja samalla
lähti tarmokkaasti toteuttamaan lapsuudenunelmaansa tulla lakinaiseksi. Kilpa-urheilu-uran ja perheen perustamisen johdosta Elise pääsi aloittamaan oikeustieteen opinnot hieman
yli kolmekymppisenä, hänen lapsensa ollessa tällöin pieni koululainen.
Kurinalaisena kilpaurheilijana
Elise oli nuorempana joutunut kiel-
25
Yksinhuoltajana lapsenhoidon,
opiskelun, valmentamisen ja vapaaajan yhteensovittaminen oli melkoista tasapainoilemista. Valmennustöitä oli tehtävä, jotta taloudellisesti
pystyi toteuttamaan monta vuotta
kestävän opiskelun. Vapaa-ajasta oli
maksettava lapselle hoitaja ja joskus
tenttiin osallistuminen siirtyi lapsen
sairastumisen johdosta. Joskus oli tilanteita, rankkoja hetkiä, päiviä, viikkoja ja kuukausia, joista Elise kertoi
selvinneensä laittamalla silmät kiinni ja haaveilevansa päivästä, jolloin
kävelee oikeussaliin määrätietoisena,
juttuunsa hyvin valmistautuneena
tyylikkään itsevarmana sanavalmiina juristina tietäen selviytyvänsä koitoksesta voittajana, sillä mikään ei
voisi enää muuttua rankemmaksi,
kuin mitä elämän realiteetit yksinhuoltaja-opiskelijana ja juuri sillä elämän hetkellä olivat. Tämä kilpaurheilu-uralta tutuksi tullut metodi – vi-