Nuoret Lakimiehet 1/2006 - Time Management | Page 25

menestyi näissä kansainvälisissä kilpailuissa erinomaisesti, parhaana sijoituksena Japanin MM-kisoissa 1985 15. sija 17-vuotiaana. Elise on saanut kahtena olympiadina (yksi olympiadi on neljä vuotta) eli lähes kahdeksan vuoden ajan olympiavalmennusstipendin eli arvostetuimman stipendin mitä huippu-urheilija voi saada. Elisen huippu-urheilu-uraan sisältyy luonnollisesti myös Suomen mestaruus, sekä useita harjoituskausia Yhdysvalloissa maailman huippuvalmentajien ohjauksessa. Elisen harjoituspäiväkirjojen mukaan hän treenasi viikoittain lähes 50 tuntia sekä jäällä että henkisesti ja fyysisesti erittäin vaativassa oheisharjoittelussa, johon sisältyi mm. balettia, aerobicia, jazz-tanssia, lenkkeilyä, kuntosalia, uintia ja strechingiä. Koulunkäyntikin piti hoitaa. Elise suoritti yläasteen yhdeksännen luokan kahdessa kuukaudessa aamusta iltaan tenttejä suorittaen. Huippu-urheilu-uran ohessa Elise hoiti ylioppilastutkinnon Mäkelänrinteen urheilulukiossa ja sai mallikkaasta urakastaan Sisukkaan ylioppilaan stipendin – ensimmäisenä lukion historiassa. Tällä hetkellä Elise toimii Pitäjänmäen Tarmo ry:n (PiTa ry) kiekkokoulun rehtorina. Hän on konsultoinut useissa jääkiekkoseuroissa luistelutekniikkaa ja vetänyt itsenäisesti valmennuskoulutustilaisuuksia sekä jäällä että luennoilla eri jääkiekkoseurojen valmentajille. Oikeustieteelliseen pyrkimisen ja tiedekunnassa opiskelujensa ohella Elise toteutti neljän vuoden valmennusprojektin PiTa-91 ikäluokan kanssa, toimien myös joukkueen vastuuvalmentajana. Kokemusta valmentajana jääkiekon parissa Eliselle on kertynyt seitsemän vuoden ajalta. Ennen oikeustieteen opintoja, heti avioeronsa jälkeen, Elise toimi päätoimisena taitoluisteluvalmentajana. Eräs Elisen valmennettava voitti Suomen mestaruuden naisten senioritason taitoluistelussa. täytymään kaikista normaaleista ikäistensä vapaa-ajan riennoista. Kilpaurheilijasta Elise siirtyi suoraan vastuuntuntoiseksi yksinhuoltajaäidiksi lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Iästään huolimatta Elisestä tuntui vapauttavalta päästä hieman osallistumaan opiskelijaelämään, ja hän muisteleekin lämmöllä opiskelijarientoja ja niissä solmimiaan ja edelleen ylläpitämiään ystävyyssuhteita. ”Kyky saavuttaa ilmiömäisiä suorituksia perustuu rohkeuteen hypätä haasteisiin, joita kukaan ei usko mahdollisiksi.” PERHE JA URA Huippu-urheilijanaisena Elisen täytyi miettiä tarkoin, valitseeko hän uran vai perheen. Urasuunnittelussaan hän päätti ensin hankkia perheen ja vasta sitten tutkinnon. Nyt Elise hiukan hymyillen toteaa, että aina suunnitelmat eivät onnistu – pilke silmäkulmassaan hän naurahtaa, ettei kylläkään suunnitellut päätyvänsä yksinhuoltajaäidiksi, mutta avioliiton päättymisestä huolimatta hän piti yksin huolta lapsestaan ja samalla lähti tarmokkaasti toteuttamaan lapsuudenunelmaansa tulla lakinaiseksi. Kilpa-urheilu-uran ja perheen perustamisen johdosta Elise pääsi aloittamaan oikeustieteen opinnot hieman yli kolmekymppisenä, hänen lapsensa ollessa tällöin pieni koululainen. Kurinalaisena kilpaurheilijana Elise oli nuorempana joutunut kiel- 25 Yksinhuoltajana lapsenhoidon, opiskelun, valmentamisen ja vapaaajan yhteensovittaminen oli melkoista tasapainoilemista. Valmennustöitä oli tehtävä, jotta taloudellisesti pystyi toteuttamaan monta vuotta kestävän opiskelun. Vapaa-ajasta oli maksettava lapselle hoitaja ja joskus tenttiin osallistuminen siirtyi lapsen sairastumisen johdosta. Joskus oli tilanteita, rankkoja hetkiä, päiviä, viikkoja ja kuukausia, joista Elise kertoi selvinneensä laittamalla silmät kiinni ja haaveilevansa päivästä, jolloin kävelee oikeussaliin määrätietoisena, juttuunsa hyvin valmistautuneena tyylikkään itsevarmana sanavalmiina juristina tietäen selviytyvänsä koitoksesta voittajana, sillä mikään ei voisi enää muuttua rankemmaksi, kuin mitä elämän realiteetit yksinhuoltaja-opiskelijana ja juuri sillä elämän hetkellä olivat. Tämä kilpaurheilu-uralta tutuksi tullut metodi – vi-