Nuoret Lakimiehet 1/2005 - Töissä ulkomailla | Page 4

Pääkirjoitus Hyvä lukija, Kädessäsi on lehtemme ensimmäinen numero vuonna 2005. Marraskuussa 2004 julkaisemastamme Suuresta työnhakunumerosta saamamme positiivisen palautteen johdosta rohkaistuimme jatkamaan tällöin aloittamaamme uudistuslinjaa: vuonna 2005 lehti ilmestyy A4-kokoisena ja nelivärikansin, kolme kertaa vuodessa huhti-, elo- ja joulukuussa, jakautuneena yleiseen osaan ja teemasivuihin. Vuoden 2005 ensimmäinen teemamme on ”Töissä ulkomailla”. Ulkomaankomennukselle lähtö oli itselleni ajankohtainen asia syksyllä 2001. Pohdiskelimme työnantajani kanssa useita eri vaihtoehtoja sekä työsuhteiden muodoissa että kohteissa, joista keskusteluissa esillä olivat Silicon Valley Yhdysvalloissa, Lontoo ja Tukholma. Otin tällöin selvää kaikista näistä vaihtoehdoista ja havaitsin tiedonmurusten olevan levällään useassa eri paikassa, ja erittäin monen tekijän vaikuttavan lähtevän/ lähetettävän työntekijän asemaan. Tärkeä rajanveto tapahtuu siinä, jääkö työntekijä suomalaisen työnantajan palvelukseen suomalaisen työsopimuksen ja Suomen lakien alle, vai solmiiko työsopimuksen ulkomaalaisen tytär- tai emoyhtiön kanssa tämän maan lakien alaisuudessa. Toinen tärkeä asia on toki kohdemaa: säädökset voivat vaihdella voimakkaastikin siitä riippuen, onko henkilö lähdössä EU:n sisä- vai ulkopuolelle tai Pohjoismaihin. Otin etukäteen ajoissa selvää komennuksen mahdollisista vaikutuksista mm. verotukseen ja sosiaaliturvaan, kuten työttömyysturvaan, eläk- keeseen ja vanhempainetuuksiin. Mikäli nämä asiat jäävät selvittämättä, pahimmassa tapauksessa kotimaahan palaava voi pudota joksikin aikaa suomalaisen sosiaaliturvan ulottumattomiin. Asialla voi olla käytännössä myös taloudellista merkitystä, mikäli ulkomailla työskentelyn aikana tai pian palaamisen jälkeen jäisi työttömäksi, sairastuisi, tulisi raskaaksi tai haluaisi pitää äitiys- tai isyyslomaa. Mahdollisesti mukaan lähtevän puolison ja/tai lasten asema kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen lähtöä. Helpottaaksemme ulkomaille lähtöä harkitsevien selvitystaakkaa, olemme koonneet tietopaketin ja linkkikirjaston aiheesta juttuun ”Töihin ulkomaille” EURES-neuvoja Tuula Suihkon avustuksella. Suosittelen lämpimästi varaumista etukäteen sopimusteitse erilaisiin, myös yllättäviin, tilanteisiin työnantajan kanssa. Tärkeitä käytännön asioita oikean palkkatason selvittämisen lisäksi ovat mm. kuka maksaa muuton ulkomaille ja takaisin; miten menetellään, mikäli paluu kotimaahan tulee ajankohtaiseksi aiottua aiemmin; miten mahdollisesti mukana lähtevää puolisoa ja/tai perhettä tuetaan, tai mikäli puoliso ja/tai perhe jää kotimaahan, kuinka monta edestakaista matkaa kotiin komennusaikana kustannetaan; miten menetellään ja mitä kustannetaan sairaus- ja kuolemantapauksessa; kuka huolehtii käytännön asiat kuten esimerkiksi asunnon hankkimisen, muuton, verot, eläkkeet ja muut viranomaisille täytettävät lomakkeet ja ilmoitukset; maksetaanko palkka Suomeen vai ulkomaiselle pankkitilille; miten menetellään, mikäli työsuhde joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta päättyy ulkomailla työskentelyn aikana; mikäli palaa saman työnantajan palvelukseen, 4 mihin asemaan ja työtehtäviin on oikeutettu palaamaan, ja niin edelleen. Asioista kannattaa keskustella avoimesti työnantajan kanssa, kysellä neuvoja ulkomailla työskennelleiltä ystäviltä sekä hakea lisätietoja kansainvälisiin työsuhteisiin erikoistuneilta neuvojilta ja konsulteilta sekä internetistä. Myös Lakimiesliitosta saa neuvoja sekä puhelimitse että sivuilta (www.lakimiesliitto.fi, kohdasta Kansainvälisyys, Tietopiste). Miellyttävin tilanne lähtijälle on, mikäli työntantaja tarjoaa käytettäväksi ns. Relocation-palvelut, jolloin asiantuntevat ammattilaiskonsultit valmentavat lähtijän ja mahdollisesti myös tämän perheen, ja avustavat käytännön asioiden hoitamisessa. Tästä aiheesta voit lukea lisää Deloitten Tax & Legal -osaston IAS-ryhmän johtajan Tero Määtän haastattelussa ”Ulkomaankomennuksen haltuunotto”. Jutussa “Postista maailmalle” Suome