Nuoret Lakimiehet 1/2005 - Töissä ulkomailla | Page 23
- sosiaaliturva-asioiden hoito ja konsultointi
- työ- ja oleskeluluvat
- muutot
- neuvontatapaamiset ulkomaille lähtijöille ja sieltä palaajille
- kohdemaakohtaiset valmennukset
- ulkomaankomennusten hallinta ja
konsultointi
Ulkomaankomenussopimuksessa on määriteltävä komennuksen tavoitteet, työn sisällölliset tavoitteet,
ja tietenkin edut. Työsopimuslain 2:4
§:n mukaan työnantajan on annettava kirjallinen selvitys vähintään kuukauden kestävän ulkomaantyön ehdoista hyvissä ajoin ennen lähtöä.
Selvityksestä on käytävä ilmi työn
kesto, valuutta jossa rahapalkka
maksetaan, ulkomailla suoritettavat
rahalliset korvaukset ja luontoisedut
sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.
Kompensaatioasioista puhuttaessa
on selvitettävä puhutaanko brutto vai
nettopalkkasopimuksesta vai niiden
yhdistelmästä. Sopimusta tehtäessä
on hyvä huomioida myös valuuttakurssiriski.
ELÄKE
a) Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämän työntekijän eläke
karttuu useimmiten Suomeen. Lähtijä tarvitsee mukaansa eläketurvakeskuksen todistuksen. Eläke karttuu
komennusaikana vakuutuspalkasta.
Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota Suomessakin maksettaisiin
vastaavasta työstä. b) Kun työnantaja on ulkomainen yritys tai yhteisö,
eläke karttuu yleensä työntekomaan
eläkejärjestelmään, tästä on poikkeuksia mm. virkamiesten osalta. Jos
työntekomaa on EU- tai ETA-maa tai
sillä on sosiaaliturvasopimus Suomen
kanssa, maksetaan työstä kertyvä eläke Suomeen. c) Maista, joissa ei ole
yleistä eläkejärjestelmää ei kannata
jäädä eläkettä odottelemaan.
Määtän mukaan Suomalaisten
yritysten tulisi huomata, että lähtijän
vakuutuspalkka tulee määritellä ulkomailla tehdyn työn vaativuuden
mukaan. Jos ulkomaantyö on vaativampaa kuin Suomessa tehty työ, ei
vakuutuspalkkana voida pitää henkilön Suomessa tekemästä työstä maksettua palkkaa. Ulkomailla maksettava palkka voi olla käytännössä huomattavasti suurempi kuin vakuutuspalkka, koska lähtijälle voidaan maksaa mm. elinkustannuserokorvausta
ja ns. relocation allowancea vaikkapa kalustuksen hankkimiseen.
VEROTUS
Ulkomaantyöhön lähtevän on annettava Suomeen veroilmoitus. Suomessa asuva henkilö on Suomessa
verovelvollinen myös ulkomaantulosta. Tulo voi olla Suomessa verovapaata tuloverolain 77 §:n kuuden kuukauden säännön perusteella. Verotuksellisesti Suomessa asuvia eli yleisesti
verotusvelvollisia ovat tuloverolain
11 §:n mukaan ne ulkomaille muuttaneet Suomen kansalaiset, joilla on
olennaiset siteet Suomeen. Jos henkilö ei osoita ettei siteitä, kuten Suomessa asuvaa perhettä, asuntoa, työnantajaa tai sosiaaliturvaa ole, katsotaan siteiden säilyvän muuttovuoden
ja kolme seuraavaa vuotta. Jos myös
ulkomaiselle työskentelyvaltiolla on
verotusoikeus, estetään mm. palkkatulon mahdollinen kaksinkertainen
verotus verosopimuksella, jollainen
Suomella on runsaan 60 valtion kanssa.
Yksi yllättävän suuri harhakuvitelma työntekijöiden keskuudessa
Määtän mukaan on, että kun lähdetään ulkomaille töihin, verotus lop-
23
puu ja päästään verovapaille ansioille. Lähetetyt työtekijän statuksella
olevat ovat Suomessa verovelvollisia
ainakin muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta. Määttä kertoo, että
kansainväliset yritykset saattavat olla
hyvinkin tarkkoja siitä että heidän
työntekijänsä noudattavat kaikkia lakeja ja menettelytapoja, koska muuten yrityksen maine ja mm. uusien
työ- ja oleskelulupien saaminen vaarantuvat.
SOSIAALITURVA
Ulkomailla olevan suomalaisen
sosiaaliturva määräytyy