Nuoret Lakimiehet 1/2005 - Töissä ulkomailla | Page 23

- sosiaaliturva-asioiden hoito ja konsultointi - työ- ja oleskeluluvat - muutot - neuvontatapaamiset ulkomaille lähtijöille ja sieltä palaajille - kohdemaakohtaiset valmennukset - ulkomaankomennusten hallinta ja konsultointi Ulkomaankomenussopimuksessa on määriteltävä komennuksen tavoitteet, työn sisällölliset tavoitteet, ja tietenkin edut. Työsopimuslain 2:4 §:n mukaan työnantajan on annettava kirjallinen selvitys vähintään kuukauden kestävän ulkomaantyön ehdoista hyvissä ajoin ennen lähtöä. Selvityksestä on käytävä ilmi työn kesto, valuutta jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Kompensaatioasioista puhuttaessa on selvitettävä puhutaanko brutto vai nettopalkkasopimuksesta vai niiden yhdistelmästä. Sopimusta tehtäessä on hyvä huomioida myös valuuttakurssiriski. ELÄKE a) Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämän työntekijän eläke karttuu useimmiten Suomeen. Lähtijä tarvitsee mukaansa eläketurvakeskuksen todistuksen. Eläke karttuu komennusaikana vakuutuspalkasta. Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota Suomessakin maksettaisiin vastaavasta työstä. b) Kun työnantaja on ulkomainen yritys tai yhteisö, eläke karttuu yleensä työntekomaan eläkejärjestelmään, tästä on poikkeuksia mm. virkamiesten osalta. Jos työntekomaa on EU- tai ETA-maa tai sillä on sosiaaliturvasopimus Suomen kanssa, maksetaan työstä kertyvä eläke Suomeen. c) Maista, joissa ei ole yleistä eläkejärjestelmää ei kannata jäädä eläkettä odottelemaan. Määtän mukaan Suomalaisten yritysten tulisi huomata, että lähtijän vakuutuspalkka tulee määritellä ulkomailla tehdyn työn vaativuuden mukaan. Jos ulkomaantyö on vaativampaa kuin Suomessa tehty työ, ei vakuutuspalkkana voida pitää henkilön Suomessa tekemästä työstä maksettua palkkaa. Ulkomailla maksettava palkka voi olla käytännössä huomattavasti suurempi kuin vakuutuspalkka, koska lähtijälle voidaan maksaa mm. elinkustannuserokorvausta ja ns. relocation allowancea vaikkapa kalustuksen hankkimiseen. VEROTUS Ulkomaantyöhön lähtevän on annettava Suomeen veroilmoitus. Suomessa asuva henkilö on Suomessa verovelvollinen myös ulkomaantulosta. Tulo voi olla Suomessa verovapaata tuloverolain 77 §:n kuuden kuukauden säännön perusteella. Verotuksellisesti Suomessa asuvia eli yleisesti verotusvelvollisia ovat tuloverolain 11 §:n mukaan ne ulkomaille muuttaneet Suomen kansalaiset, joilla on olennaiset siteet Suomeen. Jos henkilö ei osoita ettei siteitä, kuten Suomessa asuvaa perhettä, asuntoa, työnantajaa tai sosiaaliturvaa ole, katsotaan siteiden säilyvän muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta. Jos myös ulkomaiselle työskentelyvaltiolla on verotusoikeus, estetään mm. palkkatulon mahdollinen kaksinkertainen verotus verosopimuksella, jollainen Suomella on runsaan 60 valtion kanssa. Yksi yllättävän suuri harhakuvitelma työntekijöiden keskuudessa Määtän mukaan on, että kun lähdetään ulkomaille töihin, verotus lop- 23 puu ja päästään verovapaille ansioille. Lähetetyt työtekijän statuksella olevat ovat Suomessa verovelvollisia ainakin muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta. Määttä kertoo, että kansainväliset yritykset saattavat olla hyvinkin tarkkoja siitä että heidän työntekijänsä noudattavat kaikkia lakeja ja menettelytapoja, koska muuten yrityksen maine ja mm. uusien työ- ja oleskelulupien saaminen vaarantuvat. SOSIAALITURVA Ulkomailla olevan suomalaisen sosiaaliturva määräytyy