Nuoret Lakimiehet 1/2005 - Töissä ulkomailla | Page 15

taa oikeusvarmuutta ja näin myös sisämarkkinoiden toimintaa. Hän myös totesi, että komission asetus- ja direktiiviesitykset eivät aina muutu Euroopan parlamentin ja neuvostossa 25 jäsenmaan käsittelyssä selkeämpään suuntaan. Myös sisämarkkinoilla on hänen mukaansa sorruttu säätelemään liian useita asioita ja liian yksityiskohtaisesti. Christoffer Taxell kertoi Elinkeinoelämän keskusliiton, keskuskauppakamarin ja Suomen yrittäjien yhteisestä ehdotuksesta, jonka mukaan myös Suomessa tulisi käynnistää paremman sääntelyn kehittämishanke. Tavoitteena tulisi olla sellainen suomalainen sääntely-ympäristö, jossa perinteisen hyvän suomalaisen sääntely- ja hallintokulttuurin vahvuudet voidaan liittää osaksi kansallista kilpailukykystrategiaa. Tässä tarkoituksessa tulisi laatia paremman sääntelyn periaatteet ja niiden toteuttamista koskevat menettelytavat, joiden noudattaminen toteutuisi sekä lainsäädännön valmistelussa että toimeenpanossa. MITÄ SE SUOMALAISTA JURISTIA LIIKUTTAA? Kysymys oli osa valtiotieteen tohtori Teija Tiilikaisen EU:n uutta perustuslakia käsitelleen puheenvuoron Yli satapäinen kuulijajoukko pääsi osalliseksi nimekkään puhujakaartin lennokkaista puheenvuoroista, jotka ruotivat Suomen ja EU:n lainsäädännön nykytilaa ja tulevaisuutta. otsikkoa. Kysymys on suomalaiselle juristille usein ajankohtainen - eurooppalainen lainsäädäntö kun saattaa tuntua kaukaiselta. Jääskinen sanoi. Hänen mukaansa suomalainen juristi voi itse asiassa usein soveltaa EU-oikeutta tiedostamatta sitä. Niilo Jääskinen lainasi puheenvuorossaan Euroopan oikeusakatemian ERA:n mainoslausetta sanoessaan ”Your next case is European”. Korkeimman hallinto-oikeuden osalta muun muassa tunnetut autoverotusta, Natura 2000-ohjelmaa ja osinkoverotusta koskevat jutut vahvistavat uskoa EU-oikeuden käytännölliseen merkitykseen oikeuselämässämme, Tiilikainen kysyi, onko sopimus Euroopan perustuslaista valtiosopimuspohjainen kansainvälinen yhteistyöjärjestelmä vai perustuslaillinen järjestelmä. Olli Rehnin mukaan perustuslaillinen sopimus tekee unionin yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle saman, minkä Yhtenäisasiakirja teki sisämarkkinoille ja Maastrichtin sopimus rahapolitiikalle. Lähtölaukaus juhlavuodelle Juhlaseminaari toimi lähtölaukauksena Suomen Laki -teosten juhlavuodelle. Varsinaiset 50-vuotisjuhlallisuudet järjestetään Suomen Laki I 2005 teoksen ilmestymisen yhteydessä lokakuussa. Lakia tehdään suomalaisille juristeille, jotta heidän ammatinharjoittamisensa olisi mahdollisimman helppoa ja työn jälki luotettavaa. Olli Rehn totesi seminaaripuheenvuorossaan, että Suomen Laki -kirja on näytellyt merkittävää roolia suomalaisen oikeusvaltion kehityksessä. Kenties kaikkein osuvimmin 50-vuotiaan Suomen Lain olemuksen kiteytti seminaarin ensimmäisessä puheenvuorossa oikeusneuvos Mikko Tulokas, joka toimi Suomen Lain toimitusneuvoston puheenjohtajana vuosina 1995-2003. Hän muistutti kuulijoita, että ”kuten vasara ja höylä ovat puusepän työkaluja, lakikirja on lakimiehen työkalu.” Kuten Talentum Media Oy:n kustannusjohtaja Jarmo Rosenberg seminaarin avaussanoissaan totesi, Suomen Laki ei enää ole pelkästään kaksi lakikirjaa. Se on vuosien saatossa kehittynyt tuoteperheeksi, jossa ovat mukana verkkopalvelu, cdromit sekä eripainokset useilta oikeudenaloilta. Kustantamisen tarkoitus on kuitenkin koko 50vuotisen historian aikana pysynyt samana. Suomen 15