Nuoret Lakimiehet 1/2005 - Töissä ulkomailla | Page 15
taa oikeusvarmuutta ja näin myös sisämarkkinoiden toimintaa.
Hän myös totesi, että komission
asetus- ja direktiiviesitykset eivät aina
muutu Euroopan parlamentin ja neuvostossa 25 jäsenmaan käsittelyssä
selkeämpään suuntaan. Myös sisämarkkinoilla on hänen mukaansa
sorruttu säätelemään liian useita asioita ja liian yksityiskohtaisesti.
Christoffer Taxell kertoi Elinkeinoelämän keskusliiton, keskuskauppakamarin ja Suomen yrittäjien yhteisestä ehdotuksesta, jonka mukaan
myös Suomessa tulisi käynnistää paremman sääntelyn kehittämishanke.
Tavoitteena tulisi olla sellainen suomalainen sääntely-ympäristö, jossa
perinteisen hyvän suomalaisen sääntely- ja hallintokulttuurin vahvuudet
voidaan liittää osaksi kansallista kilpailukykystrategiaa. Tässä tarkoituksessa tulisi laatia paremman sääntelyn periaatteet ja niiden toteuttamista koskevat menettelytavat, joiden
noudattaminen toteutuisi sekä lainsäädännön valmistelussa että toimeenpanossa.
MITÄ SE SUOMALAISTA
JURISTIA LIIKUTTAA?
Kysymys oli osa valtiotieteen tohtori Teija Tiilikaisen EU:n uutta perustuslakia käsitelleen puheenvuoron
Yli satapäinen kuulijajoukko pääsi osalliseksi nimekkään puhujakaartin
lennokkaista puheenvuoroista, jotka ruotivat Suomen ja EU:n lainsäädännön nykytilaa ja tulevaisuutta.
otsikkoa. Kysymys on suomalaiselle
juristille usein ajankohtainen - eurooppalainen lainsäädäntö kun saattaa tuntua kaukaiselta.
Jääskinen sanoi. Hänen mukaansa
suomalainen juristi voi itse asiassa
usein soveltaa EU-oikeutta tiedostamatta sitä.
Niilo Jääskinen lainasi puheenvuorossaan Euroopan oikeusakatemian ERA:n mainoslausetta sanoessaan
”Your next case is European”. Korkeimman hallinto-oikeuden osalta
muun muassa tunnetut autoverotusta, Natura 2000-ohjelmaa ja osinkoverotusta koskevat jutut vahvistavat
uskoa EU-oikeuden käytännölliseen
merkitykseen oikeuselämässämme,
Tiilikainen kysyi, onko sopimus
Euroopan perustuslaista valtiosopimuspohjainen kansainvälinen yhteistyöjärjestelmä vai perustuslaillinen
järjestelmä. Olli Rehnin mukaan perustuslaillinen sopimus tekee unionin
yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle saman, minkä Yhtenäisasiakirja
teki sisämarkkinoille ja Maastrichtin
sopimus rahapolitiikalle.
Lähtölaukaus juhlavuodelle
Juhlaseminaari toimi lähtölaukauksena Suomen
Laki -teosten juhlavuodelle. Varsinaiset 50-vuotisjuhlallisuudet järjestetään Suomen Laki I 2005 teoksen ilmestymisen yhteydessä lokakuussa.
Lakia tehdään suomalaisille juristeille, jotta heidän ammatinharjoittamisensa olisi mahdollisimman helppoa ja työn jälki luotettavaa.
Olli Rehn totesi seminaaripuheenvuorossaan,
että Suomen Laki -kirja on näytellyt merkittävää
roolia suomalaisen oikeusvaltion kehityksessä.
Kenties kaikkein osuvimmin 50-vuotiaan Suomen
Lain olemuksen kiteytti seminaarin ensimmäisessä puheenvuorossa oikeusneuvos Mikko Tulokas,
joka toimi Suomen Lain toimitusneuvoston puheenjohtajana vuosina 1995-2003. Hän muistutti kuulijoita, että ”kuten vasara ja höylä ovat puusepän
työkaluja, lakikirja on lakimiehen työkalu.”
Kuten Talentum Media Oy:n kustannusjohtaja
Jarmo Rosenberg seminaarin avaussanoissaan totesi, Suomen Laki ei enää ole pelkästään kaksi lakikirjaa. Se on vuosien saatossa kehittynyt tuoteperheeksi, jossa ovat mukana verkkopalvelu, cdromit sekä eripainokset useilta oikeudenaloilta.
Kustantamisen tarkoitus on kuitenkin koko 50vuotisen historian aikana pysynyt samana. Suomen
15