10
Kohti mielekästä liikkumista
Kati Kauravaara , tutkija
--- en harrasta oikein mitään . No käytännössä pelaan ( tietokoneella ), mä lasken pelaamisen harrastukseks . Et mä tykkään siitä , ni mä teen sitä tosi paljon --- ja sit autot on yks harrastus . Tai muutenki , no ennen tuli rakenneltuu mopoja ja nyt se on siirtyny autoihin , ku on itelläki ajokortti ja oma auto . Ni sit tulee autoo laiteltuu ja kavereitten autoi laiteltuu ja et aina porukalla laitetaan jonku autoon jotain . ---
10
Jokainen yksilö tavoittelee tavalla tai toisella subjektiivisesti mielekästä ja rikasta elämää . Arkeen valitaan tai tullaan valinneeksi usein niitä asioita , joiden uskotaan vastaavan omia tarpeita , arvostuksia ja päämääriä . Joidenkin kohdalla liikkuminen yhtenä valintana vastaa juuri niihin tarpeisiin , jotka tekevät elämästä elämisen arvoista , joidenkin kohdalla ei . Joskus liikkuminen ei syystä tai toisesta kiinnosta . Sitä ei koeta merkitykselliseksi . Joskus liikunta voisi herättää kiinnostuksen , mutta elämässä on paljon muuta mielenkiintoista , mitä valitaan ennen liikkumista . Silloin liikkuminen on merkityshierarkiassa monien muiden arjen ( kulutus ) valintojen takana .
Artikkelin aloittanut sitaatti on etnografisesta väitöskirjatutkimuksestani ( Kauravaara 2013 ), jossa tarkastelin vähäisen liikkumisen ilmiötä 18 – 20-vuotiaiden ammattioppilaitoksessa kone- ja metallialaa opiskelevien nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa . Sitaatissa esille tulleet arjen valinnat ovat nuorelle miehelle subjektiivisesti mielekkäitä . Nuori mies antaa tilaa itselle tärkeille asioille ja elää tyytyväisenä mielekästä elämäänsä . Hän ei koe , että pitäisi olla toisin .
Vähäisen liikkumisen mielekkyys
Vähäinen liikkuminen näyttäytyy epärationaalisena valintana tieteellisen tutkimustiedon valossa , sillä liian pitkän paikallaan olon ja vähäisen liikkumisen on todettu olevan vakavia terveysriskejä . Suomessa liikunnalla on kautta aikojen uskottu olevan terveyden lisäksi myös muuta välineellistä yhteiskunnallista arvoa , kuten suomalaisen identiteetin rakentaminen tai maahanmuuttajien kotouttaminen .
Usein kuitenkin unohtuu , että vähäinen liikkuminen voi olla myös mielekästä ja rationaalista . Ymmärrys irtautuu arkitodellisuudesta , mikäli vähäistä liikkumista ei tarkastella ihmisen näkökulmasta . Jos ihmisten maailmaa ja lähtökohtia ei tunneta , on hänen haluihinsa ja tarpeisiinsa hankala vastata , eivätkä käyttäytymisen muuttamiseen pyrkivät toimet tehoa . Esimerkiksi tutkimukseni nuoren miehen näkökulmasta vähäinen liikkuminen näyttäytyy mielekkäänä ja ymmärrettävänä valintana . Nuorelle miehelle tärkeitä asioita , elämän suoloja , ovat hetkessä eläminen , kiireettömyys , vapaa-ajan runsaus , mahdollisimman vähällä pääseminen ja kaverit . Elämän suolat
toimivat valintoja ohjaavina tekijöinä , jolloin valinnat edistävät elämän suolojen toteutumista tai eivät ainakaan saa estää sitä . Nuorelle miehelle vähäinen liikkuminen on itsestäänselvyys , joka vastaa elämän suoloihin , hänen merkitykselliseksi kokemiinsa asioihin . Vähäinen liikkuminen merkitsee muiden asettamista velvoitteista ja tavoitteista vapaata aikaa , kiireettömyyttä ja mahdollisimman vähällä pääsemistä . Vaikka kaverit ovat tärkeitä , etenkään organisoitu liikkuminen ei juuri tarjoa niitä sosiaalisia merkityksiä , joita nuori mies hakee ja tavoittelee . Aikataulut , sovitut täsmälliset kellonajat ja tietyt harjoitusvuorot ovat juuri niitä , joihin nuori mies ei halua sitoutua . Myöskään liikunnan terveyttä edistävä vaikutus tai vähäisen liikkumisen terveyttä heikentävä vaikutus eivät riitä nuorelle miehelle motiiviksi liikkua , koska nuori mies ei juuri tarkastele valintojaan terveyden kehyksessä .
Mielekkyys rakentuu yhteisössä
Ihmisen voi ajatella olevan aktiivinen yksilö , jolla on subjektiivisia haluja ja mieltymyksiä , arvoja ja uskomuksia , jotka vaikuttavat hänen toimintaansa . Ihminen antaa merkityksiä asioille ja tekee valintoja niiden perusteella tiedostetusti ja tiedostamatta . Merkitykset eivät kuitenkaan synny tyhjiössä , sillä ihmiset kuuluvat erilaisiin ryhmiin , luokkiin ja yhteisöihin , joissa vallitsee opittu ja yhteisesti jaettu merkitysten , arvojen , normien ja käytäntöjen muodostama järjestelmä . Järjestelmää voi kutsua kulttuuriksi . Sen kautta ihminen tekee havaintoja , jäsentää todellisuutta , tulkitsee maailmaa ja toimii toisten kanssa . Kulttuuri yhdistää yhteisöön kuuluvia toisiinsa ja toisaalta erottaa ryhmän muista yhteisöistä . Arjen valintoihin liitetyt merkitykset syntyvät siten vuorovaikutuksessa toisten kanssa . Liikkuminen ei olekaan kiinni pelkästään yksilön itsenäisestä ja vapaasta tahdosta , vaan se on seurausta myös vallitsevista kulttuurisista ja rakenteellisista ehdoista .
Nimesin tutkimukseni nuoret miehet työväenluokkaisiksi tarkasteltuani heidän sosioekonomisia asemiaan . Koska koulutus on tärkeimpiä tekijöitä , joiden kautta päädytään eri luokkaasemiin , otin luokittelussa huomioon nuorten miesten vanhempien ammatin ja työelämässä sijoittumisen lisäksi sen ammatin , johon nuoret itse olivat kouluttautumassa . Luokka-asema