T
oimivassa valmennussuhteessa tarvitaan syvällistä itsetuntemusta sekä
urheilijalta että valmentajalta. Kuinka
kanavoida oma osaaminen, tunteet ja
intohimo teoiksi ja sanoiksi siten, että
saadaan aikaan haluttuja tuloksia?
Miten rakentaa molemminpuolinen luottamus?
Osa valmentajan ammattitaitoa on kyky asettaa urheilijan etu omien ambitioiden edelle. Herkässä valmennussuhteessa urheilija voi aistia valmentajan omat intressit taustalla, mikä voi heikentää luottamusta. Usein pitkässä valmennussuhteessa on luottamusta monella eri tasolla. On siis
erotettava tunteet, yhteisön intressit ja faktat, kun
keskustellaan tavoitteista ja saavutuksista.
Onnistunut lopputulos lähtee kyvystä johtaa
ihmisiä. Johtaminen, leadership, perustuu vuorovaikutukseen, kuuntelemiseen, karismaan ja kykyyn saada aikaan tulosta. Taito käyttää osaamistaan toista palvelevalla tavalla ratkaisee. Niinpä johtamis- ja viestintätaidoilla ja kyvyllä rakentaa yhteistä ymmärrystä on suuri merkitys luottamuksen rakentamisessa.
Seuraavat luottamuksen lajit vaikuttavat ratkaisevasti menestymisen edellytyksiin.
Tunneluottamus perustuu
kunnioitukseen
Tunneluottamus (affektiivinen) perustuu hyväntahtoisuuteen, välittämiseen, sitoutuneisuuteen ja
molemminpuoliseen kunnioitukseen. Se kehittyy
yleensä pitkän ajan kuluessa hyvän yhteistyön tuloksena, mutta joskus se voi syntyä yhtäkkiä. Joskus ihmiset vain pitävät toisistaan heti.
Tunneluottamus sisältää vilpitöntä halua toimia toisen parhaaksi. Jos luottamuspääoma on
suuri, antaa tunneluottamus myös anteeksi paljon. Se on tyypillistä parisuhteissa, perheenjäsenten ja ystävien kesken, mutta on myös iso henkinen pääoma monen organisaation ja urheilujoukkueen taustalla.
Esimerkiksi oululaisen musiikkifestivaali
Qstockin menestys ja hyvä henki perustuvat ydinryhmän luomaan ”Q-perheeseen”, jossa johto ja
koko tiimi kantavat vastuuta toistensa hyvinvoinnista ja työnteon edellytyksistä. Virallisia ja epävirallisia tapaamisia järjestetään useita ympäri vuoden, jotta tunneside Q-perheeseen pysyisi yllä.
Samalla tavalla valmennustiimin jäsenten kesken on tärkeää vaalia myös tunneluottamusta ja
keskittyä palvelemaan yhteistä hyvää.
Valmennussuhde voi
kokonaisvaltaisuudessaan muistuttaa enemmän
parisuhdetta kuin opettaja-oppilas-suhdetta. Kusti Kittilän mukaan etenkin naisten kohdalla tunneälyn merkitys ja toisen huomioimisen ja kuuntelemisen merkitys korostuu. Jos valmentaja ei
kuuntele kärsivällisesti valmennettavansa murheita, voivat valmentajalta jäädä huomaamatta seuraavien viikkojen ajan urheilijan fyysisetkin tuntemukset.
Yhteisöllinen luottamus
tuo menestystä
Norjalaisten hiihtomenestys on ollut pitkään ylivertaista. Olympiavoittaja Juha Mieto kuvasi norjalaisten henkeä iltapäivälehdessä seuraavasti:
”Norjalaisilla on kova kilpailu, hurtti huumori ja
kunnon viikinkimeininki. Sillä pärjää.”
Luottamuksen näkökulmasta tämä on yhdistelmä tunneluottamusta ja yhteisöllistä luottamusta, menestymisen kulttuuria. Tällainen yhteisöllinen luottamus voi olla esimerkiksi joukkueen, järjestön tai seuran yhteisiin arvoihin ja uskomuksiin pohjautuvia odotuksia eli uskoa oman yhteisön kykyyn ja tahtoon menestyä. Yhteisön käsitys itsestään ratkaisee: ”Olemmeko lauma lampaita vai leijonia?”
Maija Oravamäellä on hienoja kokemuksia harjoittelusta Keniassa olympia- ja MM-tason
juoksijoiden kanssa. Siellä harjoittelu perustuu yh
teisöllisyyteen ja toisten tsemppaamiseen.
Yhteisön käsitys
itsestään ratkaisee:
”Olemmeko lauma
lampaita vai
leijonia?”
LUOTTAMUS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ
Luottamus on kaiken yhteistyön
ja onnistuneen viestinnän perusedellytys. Luottamuksen kaava on
teoriassa yksinkertainen: odotusten ja tavoitteiden kommunikointi
+ tavoitteiden saavuttaminen +
palkitseminen ja palaute = luottamus.
Kun odotuksiin ja toiveisiin
vastataan, luottamus kasvaa. Mitä
suurempi luottamuspääoma on,
sitä enemmän myös takapakkia
kyetään ottamaan vastaan.
Luottamus on käytännössä
kuitenkin monimutkaisempi ilmiö.
Tässä sitä käsitellään kolmesta eri
näkökulmasta: tunneluottamus,
yhteisöllinen luottamus ja taito-
luottamus.
Tässä artikkelissa viestinnän ja
tietojohtamisen tutkija ja kouluttaja Päivi Lohikoski kuvaa luottamuksen eri lajien roolia suorituskyvyn ja menestymisen kulttuurin
rakentamisessa.
Kaksi kokenutta kestävyysurheilijaa, maastopyöräilyn Suomen mestari ja hiihdon 50 km:n
hopeamitalisti Kusti Kittilä ja
useita Suomen mestaruuksia eri
kestävyyslajeissa voittanut Maija
Oravamäki kommentoivat luottamusteoriaa urheilussa omien kokemustensa pohjalta. Molemmilla
on myös valmennuskokemusta.
Hiihto 2 // 2016
19