KITA 7/2016 | Page 34

ESINEIDEN INTERNET TULEE

TEKSTI : JARI PELTORANTA
” ASUKASVIESTINTÄ ON minusta yksi osa asumista . Ny kyään asuminen on pitkälti sitä , että reagoidaan asioihin , joita asunnossa ja asukkaan elämässä tapahtuu , esimerkiksi asunnossa tapahtuneeseen vesivahinkoon reagoidaan yleensä vasta sen jälkeen , kun se on jo tapahtunut ”, Taloyhtio . Infon toimitusjohtaja Tuomas Saarelainen toteaa .
Hänen mukaansa esineiden internet eli IoT ( Internet of Things ) tulee laittamaan asumisen ja siihen liittyvän viestinnän kokonaan uusiksi . Asuminen muuttuu reagoivasta proaktiiviseksi eli ennakoivaksi . Järjestelmä hyödyntää automaattisesti kaikki kiinteistöstä kerätyt tiedot niin , että kiinteistö palvelee asukasta mahdollisimman hyvin .
Verkkoon monin tavoin kytkeytynyt kiinteistö pystyy reagoimaan muutoksiin asukkaan puolesta jo ennalta tai välittömästi muutoksen tapahduttua .
” Asukkaan ei tarvitse välttämättä reagoida lainkaan . Häntä ei ehdollisteta tekemään mitään , jotta hän pystyy toimimaan kiinteistössä haluamallaan tavalla ”, Saarelainen korostaa .
Esimerkiksi alkavassa vesivahinkotapauksessa kiinteistön rakenteissa olevat anturit voivat lähettää automaattisesti hälytyssignaalin eteenpäin huoltoyhtiölle ja isännöitsijälle , ennen kuin laajempaa vahinkoa ehtii tapahtua . Tiedon kulku ei ole asukkaan havainnon ja ilmoituksen varassa .
Toisena esimerkkinä voidaan ottaa hissijärjestelmän kehitys . Asukas näyttää ovilätkäänsä ulko-ovella , joka avautuu . Hissi tulee automaattisesti alakertaan ovet avoinna . Hissi tietää , missä kerroksessa tulija asuu ja vie hänet sinne . Asukkaan asumiskäytäntö on ohjelmoitu valmiiksi järjestelmään .
” Kiinteistössä kerätään jo tälläkin hetkellä jäätävä määrä dataa , jota ei hyödynnetä mitenkään kiinteistön tai taloyhtiön hallinnossa . Myös asunnosta ja kiinteistöstä saatavan datan pitäisi liikkua automaattisesti isännöitsijätoimistolle , huoltoyhtiölle ja muulle asianosaiselle taholle . Tästä datasta pitää muodostaa myös asukkaille selkokielistä informaatiota , mitä joku numeromuutos vaikkapa energiankulutuksessa tarkoittaa . Tätä informaatiota jaetaan sitten järjestelmässä monikanavaisesti ”, Saarelainen sanoo . n

HYVÄ VIESTINTÄ ON OSA HYVÄÄ HALLINTOTAPAA

TEKSTI : JARI PELTORANTA
VIIME VUODENVAIHTEESSA julkaistiin Oikeusministeriön , Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhteistyönä laadittu Viestintäsuositus taloyhtiöille . Suosituksen valmistelussa käytettiin osapuolten tekemän laajan verkkokyselyn tuloksia .
” Saimme tietoa siitä , mitkä asiat asunto-osakeyhtiöissä toimivat ja mitkä eivät toimi . Kävi ilmi , että viestintä taloyhtiöissä voi olla puutteellista ja asunto-osakeyhtiölakia täydentämään tarvittiin täydentävä ohjeistus taloyhtiön viestinnästä ”, toteaa valmistelutyöryhmässä mukana ollut lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen oikeusministeriöstä .
Tämän työn jatkoksi laadittiin elokuussa julkaistu Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus, joka sisältää myös aiemmin valmistuneet viestintäsuositukset sellaisenaan .
Tervonen kertoo , että viestintäsuositusten onnistumisesta ja toteutumisesta ei ole vielä näin lyhyellä aikavälillä tehty seurantatutkimusta .
” Suositusten julkistamisen aikoihin on kuitenkin käyty keskustelua siitä , että taloyhtiöissä vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa , ja tarvittaisiin ehkä enemmän monikulttuurisuutta viestintään . Pelkkä suomenkielisten tiedotteiden levittäminen ei tavoita enää koko asukaskuntaa .” n
” Viestintä taloyhtiöissä voi olla puutteellista ja asunto-osakeyhtiölakia täydentämään tarvittiin täydentävä ohjeistus taloyhtiön viestinnästä ”, toteaa valmistelutyöryhmässä mukana ollut lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen oikeusministeriöstä .
KUVA : MARKUS PENTIKÄINEN
34 kita 7 / 2016