KITA 6+7/2015 - Page 42

PUU­ RAKENTAMINEN VÄHÄHIILISEN KIINTEISTÖ­ KEHITYKSEN MAHDOLLISTAJANA TEKSTI: MATTI KUITTINEN / AALTO-YLIOPISTO KUVA: PUUINFO OY Eri rakenteilla on erilaiset ilmastovaikutukset. Sen lisäksi, että rakenteet eristävät hyvin lämpöä, tulisi niiden valmistukseen käytetyn rahan, energian ja hiilidioksidipäästöjen takaisinmaksuaika olla tarpeeksi lyhyt. Puurakenteet ovat vahvoilla ilmastomyönteisessä rakentamisessa. RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEN ylläpito kuluttaa mäksi, laskettiinpa päästöt millä tavalla hyvänsä. Puurakennuk- YK:n mukaan noin kolmanneksen maailman energiasta ja tuot- sen rungon val­mistuksen hiilijalanjälki oli keskimäärin 55  % taa noin neljänneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakenne- verrokkirungosta. tun ympäristön päästöjä vähentämällä voidaankin merkittä- Monessa tutkimuksessa on lisäksi osoitettu rakennusten västi hidastaa käynnissä olevaa ihmisen aiheuttamaa ilmas- perustusten ja maatöiden suuri vaikutus hiilijalanjälkeen. Vähä- tonmuutosta ja pienentää sen aiheuttamia haittoja. hiilinen raken­nus syntyykin helpoiten puurunkoisena ja si­joittuu Siirryttäessä lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyy myös mieluiten tontille, jossa paalutusta tai stabilointia ei tarvitse rakennuksen elinkaaren päästöjen jakauma. Rakennusten käy- tehdä. Vähähiilisen tu­levaisuuden rakentaminen on tavoiteha- tön aikaiset päästöt vähenevät paremman energiatehokkuu- kuista yhteispeliä, jonka dream teamin muodostavat kaavoit- den myötä. Vastaavasti rakennustuotteiden ja taloteknisten lait- taja, tilaaja, suunnittelija, rakennusval­vonta ja rakennusliike. teiden valmistuksen aiheuttamien päästöjen suhteellinen osuus kasvaa. Vähähiilisyys on vientimahdollisuus Nollaenergiatalon hiilijalanjälki on pieni vain, jos Siirtymävaihe fossiilisista polttoaineista uu­siutuviin johtaa väis- sen rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään vähähii- tämättä intressiristiriitoi­hin. Kaikki eivät voi voittaa. Viime vuo- lisiä rakennusmateriaaleja. Sama pätee nykyrakennusten sina on vahvistunut niin sanottu divest-reinvest-liike, jossa suuret energiasanee­rauksiin. Korjauksessa käytettävät materiaalit ja sijoittajat vetävät pois osuuksiaan fossiiliselta energiasektorilta järjestelmät tulisi valita siten, että niiden val­mistamisen kus- ja sijoittavat ne uudelleen ympäristöystävällisempään energi­ tannukset, energia ja kasvihuo­nekaasupäästöt tulisivat mak- aan. Samanlainen kehityskulku on mahdolli­nen myös raken- setuiksi takaisin mahdollisimman lyhyessä ajassa. Sekä uudis- nusteollisuudessa ja kiinteis­tösijoituksessa. että korjausrakentamisessa tuleekin aina tar­kastella millaisia Kaikki nykyiset ratkaisut eivät mahdu tule­vaisuuden vähä- vaikutuksia toimenpiteellä on rakennuksen koko elinkaaren hiilisen talon suunnittelupöy­dälle. Sekä IPCC että Maailman- aikana. pankki ovat kiinnittäneet vähähiilisen talouden rakennemuutokseen huomiota ja ehdottaneet muun muassa siirtymärahas- Kiertotalous edellyttää uusiutuvia materiaaleja toja tai muita tukia niille teollisuuden aloille, joille vähähiilisen Teollisuudessa on käynnissä muutos uusiu­tuvien luonnonvaro- talouden muutokset tuovat suurimmat mukautuspai­neet. Puu­ jen ja uusiutuvan ener­gian hyödyntämiseen. Ilmastonmuutok- rakentaminen näyttäisi tutkimuk­sen valossa olevan hyötyjien sen lisäksi tätä vauhdittaa öljyvarojen ja muiden uusiutumatto- joukossa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu yksittäisen rakennus­ mien luonnonvarojen hiipumi­nen. Uusiutuvien rakennusmate- materiaalin ehdoilla, vaan edellyttää laajaa yhteistyötä yli riaalien käytön lisäys modernissa nollaenergiarakentamises­sa menekinedistämisrajojen. Ra­kennustuoteteollisuutemme voi- auttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hi­dastamisessa. Ver- sikin kehittää laajapohjaisessa konsensushengessä ratkai- tailtaessa 19 eri kansainvälisen tutkimuksen tuloksia huomat- suja, joilla suomalaiset rakennustuotteet ja -palvelut ovat tiin, että puurun­koisen rakennuksen hiilijalanjälki jäi aina mukana kilpailussa kansainvälisen vähä­hiilisen rakentamisen beto­ni- tai teräsrunkoisen rakennuksen hiilijalan­jälkeä pienem- ­paalupaikoista.   n 40 kita  6 –7/ 2015