KITA 6+7/2015 - Page 17

MONISSA KIINTEISTÖISSÄ harkitaan, pitäisikö ikkunat vaihtaa ennen talven tuloa. Mikäli ikkunat eivät ole tiiviitä eivätkä energiatehokkaita, ikkunoiden huoltotyöt voivat hyvinkin olla paikallaan. Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen pitää ikkunoiden tiivistämistä edullisena ja tehokkaana tapana säästää energiaa kiinteistöissä. ”Lämpövuotokohdat voidaan paikantaa esimerkiksi lämpökameralla tai pistelämpömittarilla”, Laaksonen suosittaa. ”Huono tiivistys pilaa ikkunat. Ikkunoiden ja muiden rakenteiden tiiviyttä pitäisi edistää myös rakentamismääräyksin. Jos kaikki ikkunat ja ovet tiivistettäisiin oikein, energiankulutus kiinteistössä pienenisi ainakin 10–15 prosenttia.” Rakennusvalvontaviranomaiset kiinnittävät usein huomiota ikkunalasien lämmönläpäisykertoimiin. Niillä onkin Laaksosen mukaan merkitystä lämmönpitävyyteen talvikaudella – mutta ei juuri muulloin. ”On myös muistettava, että ikkunat tarvitsevat huoltoa. Tiivisteet niin vanhoissa kuin uusissakin ikkunoissa pitäisi tarkistaa 5–7 vuoden välein.” ”Määräajoin tehtävät tarkastukset ja huollot voisivat pidentää ikkunoiden elinkaarta jopa kymmeniä vuosia. Huoltovapaata ikkunaa ei ole.” Laaksosen mukaan yksi yleinen ongelma huoneistoissa on alipaine. Tehokkaaksi mitoitettu ilmanvaihto vetää sisätiloihin paljon korvausilmaa ja saa ilman liikkumaan nopeasti. ”Noin 80 prosenttia kerrostalojen asukkaista kärsii ainakin jonkinlaisista ilmanvaihdon ongelmista”, arvioi Laaksonen. Vuotavasta ikkunasta vaurioita rakenteisiin Pulmia tulee Laaksosen mukaan myös siitä, että asunto-osakeyhtiölain mukaan ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on asukkai- ” den vastuulla. ”Maassamme on noin 20 miljoonaa vanhaa ikkuna­ On myös yksikköä, joita tiivistetään ja huolletaan täysin ammattitaidot- muistettava, tomasti. Vuosittain Suomen kiinteistöihin asennetaan noin mil- että ikkunat tarvitsevat joona uutta ikkuna – ja oviyksikköä.” hu