KITA 6+7/2014 | Page 32

Esimerkiksi Saloon rakennetussa Viitannummen kaupunginosassa talojen energiatehokkuus oli tontin luovutuksen ja rakennusluvan edellytys. vain jos talon lämpöhäviöt ovat vähintään 30 prosenttia alle ten korjaamisessa”, kertoo VTT:n Tehokkaat rakennukset -tutki- määräysten vaatiman tason. Jos taas talon lämpöhäviöt alit- mustiimin päällikkö Riikka Holopainen. tavat määräystason 40 prosentilla, rakennuttaja voi valita ”Nyt rakennettavien talojen on oltava käyttökelpoisia alueelta keskimääräistä paremman tontin. Tällä tavoin kannus- vielä 2050-luvullakin. Asioita on ajateltava tätä hetkeä pitem- tetaan energiansäästöön.” mälle.” Seppälä varoittaa, että korjausrakentamisessa väärin Nykyään moniin kiinteistöihin asennetaan lämpöpump- toteutetut energiakorjaukset voivat aiheuttaa enemmän haittaa puja energian säästämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013–2014 kuin hyötyä. VTT julkaisi lämpöpumppuja koskevan niin sanotun SPF-tutki- ”Jos vanhaan taloon vaihdetaan liian tiiviit ikkunat, se voi heikentää ilmanvaihtoa ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä muksen. ”SPF-hankkeessa arvioitiin Suomen rakennusten energian- jonnekin muualle kuin ikkunoihin, vaikkapa seinän alareu- kulutusta eri vuosikymmenille määriteltyjen tyyppirakennusten naan.” avulla. Ne edustivat pientaloa, kerrostaloa, toimistotaloa sekä ”Energiakorjaukset vaativat asiantuntevaa suunnittelua. Tällaisia korjauksia harkitsevassa taloyhtiössä kannattaa jo vapaa-ajan rakennusta”, Holopainen täsmentää. Näille tyyppirakennuksille arvioitiin energiansäästöpoten- alkuvaiheessa ottaa yhteys suunnittelijaan tai konsulttiin, jotta tiaali ja uusiutuvan energian tuotto eri lämpöpumppuvaihtoeh- energiaa säästyy tehokkaasti eikä rakennukselle aiheuteta doilla. Tutkimushankkeessa kehitettiin myös laskentamenetel- vahinkoa”, Seppälä tähdentää. miä. VTT teki tutkimusta lämpöpumpuista Pumppujen käytön arvioidaan yleistyvän Eniten lämmitysenergiaa Suomessa kuluttavat pientalot, mutta Korjausrakentamista ja lämmitystapojen muutoksia harkit- monissa 1970-luvulla rakennetuissa kerrostaloissakin lämpöä taessa on muistettava, että suuri osa Suomen kerrostaloista on kuluu huomattavan paljon. kaukolämmitettyjä. ”Kaiken kaikkiaan rakennukset kuluttavat 40 prosent- ”Kaukolämmitystaloissa lämpöpumpun hankkiminen ei tia kaikesta tuotetusta energiasta. Vaikka energiansäästötoi- välttämättä parantaisi energiatehokkuutta kovin paljon”, pohtii met voidaan toteuttaa kustannustehokkaimmin uudisrakentami- erikoistutkija Ari Laitinen VTT:stä. sessa, niin määrällisesti eniten säästöpotentiaalia on rakennus- 30 kita 6–7/ 2014 VTT:ssä on kuitenkin arvioitu, että vuonna 2020 lämpö-