Julkisivuremontin yhteydessä voidaan samalla parantaa
lämmöneristystä tai tehdä ilmanvaihtoon liittyviä korjauksia,
jotka saattavat laskea asumiskustannuksia. Remontit suunnitellaan aina etukäteen kiinteistön pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman mukaisesti, mikä tarkoittaa yleensä 30–40 vuoden aikaväliä. Hyvällä elinkaarisuunnittelulla myös kustannukset pysyvät
pienempinä, kun yhtäkkiä ei tarvitse ryhtyä hätäkorjauksiin.
Miljoonavolyymit pelissä
Johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Foreconilta kertoo, että
rakennusten julkisivuja korjataan nykyisellään kaikkiaan noin
20 miljoonaa neliömetriä vuodessa.
”Kokonaan uudistamisia on kolmasosa ja vastaavasti
kunnostamisia kaksikolmasosaa”, Pajakkala toteaa. Hänen
mukaansa 1970-luku oli kerrostaloissa leimallisesti betonipinnan valtakautta, myöhemmin tiilipinnan osuus on noussut.
Valtion myöntämä 10 % tuki kerrostalokorjauksiin (tämän
vuoden loppuun asti) kiihdyttää korjaamista erityisesti ensi
vuonna ja osin myös seuraavana, Pajakkala arvioi.
Pajakkala toteaa, että julkisivujen lisäeristäminen ei ole
kovin yleistä, vaan energiatehokkuutta parannetaan etupäässä
muilla keinoin: ikkunat, ovet, lämmityksen säätö, veden säästö
ja lisääntyvässä määrin lämmön talteenotto poistoilmasta ovat
suuremmassa roolissa.
”Jos julkisivu on huonossa kunnossa ja vaatii uusimista,
tulee lisäeristäminen ottaa ilman muuta mukaan”, hän pohtii.
Kestävää rakentamista (myös katseen)
Pekka Pajakkala huomauttaa, että kestävän rakentamisen teesit tuntuvat päätöksissä, mutta myös imagokysymykset ovat tärkeitä – ei ole samantekevää miltä julkisivu näyttää.
Pajakkala uskoo, että tulevaisuudessa erilaisia rakentamisen ratkaisuja tulee lisää, ja niihin erikoistuneita yrityksiä samaten.
”Hintapaine on kova, minkä seurauksena yhtiökokouksissa
on vaikea saada lisäeristysratkaisuja läpi, jollei julkisivua ole
todettu kuntotutkimuksissa heikoksi. Julkisivujen lisäeristyksen
takaisinmaksuajat ovat pitkät”, hän toteaa. Lisäksi ilmastonmuutos ja energiatehokkuus tuovat lisää vaatimuksia eri tuotteille,
etenkin kun kovien sateiden ennustetaan iskevän Suomeen yhä
tumin lähiöiden elinvoimaisuuden parantamiseen. Ilman eri-
kiihtyvällä frekvenssillä.
laisten osaamisten tehokasta yhdistämistä tässä ei kuitenkaan
onnistuta.
Asiakkaiden ehdoilla alusta asti?
Asukkaiden aktivoiminen ja sitouttaminen julkisivuremonttiin on
Julkisivu kuntoon!
helpompaa, kun heidät otetaan mukaan remontin suunnitteluun
Tärkeänä osana lähiöiden muodonmuutosta on luonnollisesti
jo heti alkuvaiheessa – ja alalla