KITA 6+7/2014 | Page 19

Julkisivuremontin yhteydessä voidaan samalla parantaa lämmöneristystä tai tehdä ilmanvaihtoon liittyviä korjauksia, jotka saattavat laskea asumiskustannuksia. Remontit suunnitellaan aina etukäteen kiinteistön pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman mukaisesti, mikä tarkoittaa yleensä 30–40 vuoden aikaväliä. Hyvällä elinkaarisuunnittelulla myös kustannukset pysyvät pienempinä, kun yhtäkkiä ei tarvitse ryhtyä hätäkorjauksiin. Miljoonavolyymit pelissä Johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Foreconilta kertoo, että rakennusten julkisivuja korjataan nykyisellään kaikkiaan noin 20 miljoonaa neliömetriä vuodessa. ”Kokonaan uudistamisia on kolmasosa ja vastaavasti kunnostamisia kaksikolmasosaa”, Pajakkala toteaa. Hänen mukaansa 1970-luku oli kerrostaloissa leimallisesti betonipinnan valtakautta, myöhemmin tiilipinnan osuus on noussut. Valtion myöntämä 10 % tuki kerrostalokorjauksiin (tämän vuoden loppuun asti) kiihdyttää korjaamista erityisesti ensi vuonna ja osin myös seuraavana, Pajakkala arvioi. Pajakkala toteaa, että julkisivujen lisäeristäminen ei ole kovin yleistä, vaan energiatehokkuutta parannetaan etupäässä muilla keinoin: ikkunat, ovet, lämmityksen säätö, veden säästö ja lisääntyvässä määrin lämmön talteenotto poistoilmasta ovat suuremmassa roolissa. ”Jos julkisivu on huonossa kunnossa ja vaatii uusimista, tulee lisäeristäminen ottaa ilman muuta mukaan”, hän pohtii. Kestävää rakentamista (myös katseen) Pekka Pajakkala huomauttaa, että kestävän rakentamisen teesit tuntuvat päätöksissä, mutta myös imagokysymykset ovat tärkeitä – ei ole samantekevää miltä julkisivu näyttää. Pajakkala uskoo, että tulevaisuudessa erilaisia rakentamisen ratkaisuja tulee lisää, ja niihin erikoistuneita yrityksiä samaten. ”Hintapaine on kova, minkä seurauksena yhtiökokouksissa on vaikea saada lisäeristysratkaisuja läpi, jollei julkisivua ole todettu kuntotutkimuksissa heikoksi. Julkisivujen lisäeristyksen takaisinmaksuajat ovat pitkät”, hän toteaa. Lisäksi ilmastonmuutos ja energiatehokkuus tuovat lisää vaatimuksia eri tuotteille, etenkin kun kovien sateiden ennustetaan iskevän Suomeen yhä tumin lähiöiden elinvoimaisuuden parantamiseen. Ilman eri- kiihtyvällä frekvenssillä. laisten osaamisten tehokasta yhdistämistä tässä ei kuitenkaan onnistuta. Asiakkaiden ehdoilla alusta asti? Asukkaiden aktivoiminen ja sitouttaminen julkisivuremonttiin on Julkisivu kuntoon! helpompaa, kun heidät otetaan mukaan remontin suunnitteluun Tärkeänä osana lähiöiden muodonmuutosta on luonnollisesti jo heti alkuvaiheessa – ja alalla