KITA 6/2018 - Page 4

PUTKIREMONTTIBUUMIN KATTO LÄHESTYY? TILASTOKESKUKSEN MUKAAN Suomessa putkiremontti tehtiin vuonna 2017 arviolta pariin tuhanteen taloyhtiöön. Remontit koskivat noin 60 000 asuntoa ja hankaloittivat jopa 100 000 ihmisen elämää. Putkiremontteihin käytettiin viime vuonna rahaa 900 miljoonaa euroa, mikä on kolmannes enemmän rahaa kuin vielä 2013. Samaan aikaan kaikki asunto-osakeyhtiöiden korjaus­ kustannukset ovat kasvaneet vain neljänneksen. Putkiremonttien osuus kaikista korjaus­ kustannuksista on ollut kasvussa viimeisten viiden vuoden aikana. Putkiremontteihin uhrattujen kustannusten kasvusta ei voi kuitenkaan suoraan päätellä putki­ remonttien määrällistä kasvua, koska on todennäköistä, että myös remonttihinnat ovat nousseet.     Tilastokeskuksen mukaan ”putkirempatuin” ikäluokka ovat 1960-luvun taloyhtiöt: 60-lukulaisissa taloissa vesi- ja viemäri­järjestelmä­korjauksiin on käytetty rahaa puolet kaikista ikäluokkansa korjaus­kustannuksista. Toisaalta 1970-luvulla rakennetuissa taloyhtiöissäkin putkiremonttien osuudet ovat kasvaneet jo 30 prosenttiin. 1970-luvulla rakennetut taloyhtiöt ovat huoneistoalalla mitaten suurin ikäluokka, joka nielaisee koko taloyhtiö­kannasta neljänneksen. Mitä tästä kaikesta pitäisi taloyhtiöissä ajatella? – Ainakaan sitä johtopäätöstä ei kannata tehdä, että ikävä putkiremontti kannattaa lykätä hamaan tulevaisuuteen. Putkiremontti on kurja tehdä selkä seinää vasten ja sukat märkinä. Vanha sanonta tiedon tuskaa lisäävästä vaikutuksesta pätee harvoin linjasaneerauksiin. Esimerkiksi taiten tehty putkistotutkimusraportti on tuiki tärkeä ”ensimmäinen domino”, jonka kolahtaessa kohdalleen saadaan mittava projekti onnistuneesti vesille. Putkistotutkimuksen tekeminen tulee kiinteistöissä ajankohtaiseksi, kun putkivaurioiden määrä alkaa kasvaa selvästi tai viimeistään silloin, kun kiinteistön putkistot lähestyvät noin 30 vuoden ikää. Putkistotutkimuksen laajuudesta riippuen siihen voidaan sisällyttää viemärien ja tulovesi­ putkien lisäksi myös lämmitysverkosto sekä kylpyhuoneiden ja muiden märkätilojen tutkimukset. Putkistotutkimusraportin tärkein sisältö löytyy aina sen johtopäätöksistä ja suosituksista. Johtopäätöksien perusteella sekä maallikot että myös kiinteistöalan ammattilaiset saavat hyvän arvion siitä, kuinka pitkään kiinteistön nykyiset putkistot toimivat kelvollisesti. Taloyhtiön omalle väelle, eli asukkaille, omistajille ja hallitukselle, hyvä putkistotutkimusraportti tarjoaa erittäin tärkeää tietoa eräästä kiinteistön keskeisimmästä ja arvokkaimmasta osasta. Vastaavasti jos ajatellaan isännöitsijöitä, lvi-suunnittelijoita sekä muita kiinteistöalan ammattilaisia, raportti tarjoaa paljon yksityiskohtaista teknistä tietoa putkiston kunnosta, jota he voivat hyödyntää kiinteistön tulevaisuuden korjausten arvioinnissa. Kaikesta päätellen rakentamisen suhdanne sinnittelee suotuisana ensi kevääseen. Alueelliset erot kasvavat ja toiminnan – myös korjausrakentamisen – keskittyminen kasvukeskuksiin kiihtyy, ilmenee LVI-asennuksen suhdannekyselystä. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n elo-syyskuussa 2018 toteuttama LVI-asennuksen suhdanne­ kysely paljastaa, että uudisrakentamisen suhdannetilannetta piti vähintään hyvänä yli puolet (56 %) yrityksistä ja korjausrakentaminen rullaa mukavasti vielä vähän useammalla (60 %), mutta kevättä kohden jälkimmäinen luku pienenee puoleen. Eetu Toivanen Tilastokeskuksesta on arvioinut, että kymmenen vuoden kuluttua suurimmassa osassa 1970-luvun taloyhtiöistä on putket korjattu. Sitten ovat korjausvuorossa 1980-luvulla rakennettujen taloyhtiöiden putket. Taloyhtiökannan huoneistoalasta 1980-luvulla rakennettujen taloyhtiöiden yhteispinta-ala on kuitenkin reilusti pienempi kuin 1970-luvun yhtiöissä. Lyhyelläkin matematiikalla tämä tarkoittanee sitä, että putkiremonttibuumi saattaa hyvinkin nähdä huippunsa seuraavien viiden vuoden aikana.   PETRI CHARPENTIER 4 kita   6 /  2018 6/2018 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert.jaakkola@publico.com puh. 020 162 2254 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko.latti@publico.com puh. 020 162 2255 TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@jaicom.com TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Ari Mononen Esa Pesonen Jari Peltoranta KANNEN KUVA Liisa Hyvönen PAINO PunaMusta Oy www.kita.fi ISSN 2341-8354 (painettu) ISSN 2341-8362 (verkkojulkaisu) @KITAlehti (Twitter) KITAlehti (facebook) kita@publico.com